***MARRASMASUT vko.45*OMA KUU***

Omanapaista ihmettelyä;

tänään vähän vaaleanpunaista limaa ja n. kerran tunnissa ihmesupistuksia siis sellaisia mediumjuttuja...

Enpä ole tällaista aiemmin kokenut, kun kummatkin ovat heti ilman ennakkovaroituksia lähteneet käyntiin.

Saa siis nähdä meinaako tämä jotain vai ei...



pp ja Hjördis 39+4

Pikkupippuri - ei se ainakaan kovin monen viikon päässä voi olla :) Ehkä tätä on liikkeellä kolmosten kanssa.



Mulla on kanssa taas supistelua ja ihme oireilua, mutta ei tämä miltään synnytyksen alulta tunnu. Valkovuotoa tulee lorisemalla, mutta ei punertavaa. Kasvot ja etenkin nenä sai jonkun kumman verenkiertohäiriön - punertaa ja kuumottaa ihan kamalasti.



Pakko kertoa kauppareissusta. Raahauduin iltasella vielä kauppaan ja siellä joku mies katteli mua pää kallellaan hetken. Sitten se tuli sanomaan että "no nyt on aika lähellä - sen näkee". Mä siihen vaan hölmistyneenä totesin että kyllä vaan, koska tahansa saa tulla. En mä mielestäni nyt NIIN iso ole, mutta sen nyt sitten ilmeisesti näkee keski-ikäset miehetin jo *hih*



m&m 39+4

Nonnii, tuli jo vedet silmiin viimeisestä supparista. En oo katsonut kelloa kuinka usein tulee, mutta ovat tässä vähän tihentyneet. Aika hitaasti alkaa, jos nyt alkaa.

Hassua, ihan oon pihalla koska pitää lähteä vai mitä teen. Ajattelin nyt ruveta pakkaamaan kassia ja sitten meen nukkumaan, jos lähtö ei tulekaan.

Kirjoitan huomenna, jos olen vielä kotona...



Misujamasu: hauska heppu tuolla kaupassa :D Mulle kaikki on vaan ihmetellyt miten mulla voi olla jo laskettu aika, kun aika kohtuunkokoinen maha. Mutta vaappumisesta ja ilmeestä mun mielestä olis kans voinut päätellä, että jakautuminen on lähellä.



Nyt meen katsomaan nukkuvia lapsia, kun jotenkin itkettää kun ne näen...ja sitten se kassi.



pp ja ehkä lähtö lähellä

eikä vieläkään mitään rouva pippurista. Taitaa olla vauvanhakureissulla. Hienoa :)

... taitaa tosiaan pippupippuri olla tositoimissa :-)

Sain itse sikarokotteen nelisen tuntia sitten, ainakaan toistaiseksi ei ole mitään oireita. Neuvolatäti päivitteli piukeaa masuani ja arveli vauvaa aika isoksi "ei tämä ainakaan mikään hyttynen ole" (onkin aiemmin ultran perusteella arveltu tulevan nelikiloinen, jos menee laskettuun aikaan), toivottiin yhdessä, että synnytys jo käynnistyisi. Hyvin oli ainakin vaavi laskeutunut ja supistelujahan kyllä riittää. Olo on kyl niin tukala, että tosiaan toivon, että hän jo saapuisi :-).

Jumppis 37+3

morjens,



mulla olis tänään eräpäivä. Olen ollut asennoitunut niin, että mennään vielä reippaasti yli. Tänään olin neuvolassa, kerroin näistä mun yövalvomisista. Nyt on kolme yötä mennyt enemmän ja vähemmän supistusten kourissa. Mulla oli alapaine myös kummallisen koholla, yli 90 ja "normaali" olis mulla sellanen 75. Perjantaina pitää mennä verenpaine ja virtsakontrolliin, ellei synnytys ole alkanut. Tosin tätsä vannotti mua, että lähden heti näytille seuraavan kerran kun supistuksia tulee tunninki säännöllisesti. Soitin sit miehelle että tänä iltana varmaan lähdetään näytille. Kohta soittelen synnärille mitä mieltä ne on... kyllä mulla suppareita on ollut nyt koko iltapäivän, en tosin nyt ole kellotellut niitä kun olen imuroinut ja pessyt pyykkiä.



Ärsyttää vaan se näytille meno, on niin nolo olo sitten jos käännytetäänkin vielä takasin kotiin. Ja niin varmaan tapahtuukin... mutta ehkä nyt sitten kuitenkin käydään tän illan aikana. Saas ny sit nähdä...



-Paakkis rv 40!

... vierähtäny aikaa kun olen käyny kirjoittelemassa.



Verenpaineista teillä ainakin ollu puhettta. Mulla taas ollu "ongelmana" alhaiset paineet. Yläpainekkaann ei tahdo mennä yli 100. Nytkin maanantaina neuvolassa paineet oli 66/100... Muutenkin kaikki oli hyvin. Oli muuten viiminen neuvolakäynti, kun huomena multa pitäs puhkaista kalvot. Sain luvan siihen tän mun selän takia ja viime viikon äitipolikäynnillähän mä olin kahdelle sormelle auki ja kanavaa oli sentin.



Kukas se kyseli et mikä se äitipoli on. No meillä äitipolilla tehdään kaikki ultrat eli se niskapoimu ja sitten rakenneultra. Ne kuuluu normi käynteihin. Mulla lisäks oli alkuraskaudessa ultra aikaisemman keskenmenon takia ja sitten viikolla 28 ja nyt 38 viikoilla oli synnytyspelon takia. Lääkärikäyntejä meille kuuluu kolme. Mä olen käynyt vain paljon useemmin supistelujen ja selän takia. Meillä niitä saa aina tarvittaessa.



Mutta nyt lähden ulos reippaalle kävelylenkille ja sitten syömään.



Palailen taas.



Uma 39+0

ja onneks olkoon teille kolmelle joilla nyytti on jo syntynyt!

On mullakin liian kauan aikaa kun olen viimeksi käynyt kirjoitelemassa, on niin hirveästi sattunut istua tässä koneella, että oon aina käynyt muutaman viestin lukemassa kerrallaan, nyt kaikki on luettu ja pääsee itse kirjoittamaan.

Mä kävin tuon sikarokotteen ottamassa ja mulla meni kyllä seuraava päivä sängyssä tuli hirveä olo jokapaikkaan sattui eikä jaksanut pystyssä pysyä, se onneksi loppui päivässä.

Täällä on nyt kohta 4 päivää mennyt jos jonkinlaisissa oudoissa olotiloissa. ensin alkoi alavatsaa painamaan ihan hirveästi ja sitten on ollut (mielestäni) jo muutaman yön supistuksia niin että saa aina sen 3 tuntia valvoa, mutta eivät ole säännöllisiä ja sitten alkoi jo päiväsinkin supistelemaan ja oikein kunnolla mutta aina ne loppuu sen parin tunnin päästä. tänään kun heräsin tuli sitten teelusikallinen vaaleanpunaista valkovuodonnäköistä pöksyyn, mitä sekin sitten lienee? olisiko mahdollisesti tuota limatulppaa?

Onko teillä supistukset aaltoileviä, niin että kivun määrä vaihtelee supistuksen aikana aaltoilevasti?

Kävin neuvolassa ja pissassa oli bakteereita +2, taas pistivät labraan viemään näytteen.. mulla on kolmella kerralla pissassa ollut bakteereita ja aina kun olen labraan vienyt näytteen niin ei ole mitään ollut, onko kellään tälläisestä kokemusta ?

monet on vaavin kokoarviosta puhunut.. joku muukin kirjoitti ettei ole mitään tietoa koosta, niin ei ole mullakaan, rakenneultrassa viimeksi on kokoarvio annettu ja siitä on aikaa ja paljon... en tiedä kun ensisynnyttäjä olen että onko epänormaalia että ei koko arviota ole annettu? neuvolassa aina sanotaan vaan että ihan hyvin on kasvanut :/ kai he tietävät mitä tekevät... itseäni vaan mietityttää kun mies on ollut tosi iso syntyessään ja kaikki heidän suvusta että jos tässä ei tän kummempia supistuksia tule niin kuinka isoksi se sitten kasvaa.



Päivät menee muuten mukavasti koiran kanssa lenkkeillen, siivoen ja leipoen (mikähän tuo leipomis vimma on kun useat sitä täällä nyt harrastanut =) mutta tulee kyllä yksin ollessa mietittyä että mistä sitä oikeesti tietää koska lähteä.. välillä tulee oikein hiki miettiessä ja sydän rupee hakkaamaan...



mukavat illan jatkot ja katsotaan kuinka moni saa lapsen kainaloon ennen isänpäivää =)

rv 39

Kun ei ole vieläkään pikkupippurista kuulunut mitään. Tosi hienoa, ja toivottavasti kaikki menee hyvin.



Täällä ei tapahdu mitään supistuksiin, limatulppiin yms. viittaavaa. On vaan tukalampi olla ja selkä on toiselta puolelta kipeä niin, että kävely on hankalaa. Kävin maanantaina neuvolassa ja täti sanoi etten saa kumarrella, nostella mitään tai ulkoiluttaa koiria kun kerta saattavat vetää. Ja eikö samana iltana mieheltä mennyt selkä myös niin, että meistä kahdesta kuitenkin olen paremmassa kunnossa ja saan kynkkäillä ja yrittää hoitaa kotihommia. Ei siis armoa :D



Vauva voi hyvin ja muutenkin kaikki arvot olivat kohdallaan. Paino nousee paljon, mutta aika paljon siitä oli turvotusta. Ja oli vauvakin kymmenessä päivässä kasvanut 600g joten onhan sekin jo paljon! Sain SI rokotteen, eikä onneksi tullut mitään oireita, käsi on vähän arka pistokohdasta ei muuta.



Väsyttää kyllä tavallista enemmän - luulen kuitenkin että johtuu ihan vaan raskaudesta eikä mistään muusta. Niin ja kyllähän tuo selän kanssa kynkkääminen väsyttää myös. Toivottavasti tulee hieman aikaisemmin tämä mies ulos, sillä äiti alkaa olla aika valmista kauraa! Tsemppiä kaikille supistelijoille ja niille joiden verenpaineita seurataan tarkemmin. Vauvan ja teidän parastahan he ajattelevat vaikka varmasti on rasittavaa tässä vaiheessa rampata kaikenmaailman testeissä varsinkin jos paineet heittelee.



Nemilia 38+1

Ainakin Pikkupippurilla taitaa olla jo vauva sylissä. Mikäs Paakkiksen tilanne on?



Itselläni ollut tänään hektinen päivä. Heti herättyä siskon mies ilmoitti, että nyt ois heillä nyytinhakureissu tiedossa ja toivat esikoisensa meille hoitoon. Sillä tiellä edelleen ovat ja ilmeisesti ainakaan vielä ei ole vauva maailmassa. Kummilasta siis odotellaan saapuvaksi =)



Neuvolareissulla kävin ja sain possurokotteen. Neljä tuntia sen jälkeen alkoi käsi kipeytyä ja vähän toispuoleisesti olen asioita joutunut hoitamaan. Onneksi muita oireita ei ainakaan vielä ole ilmaantunut jos väsymystä ei lasketa. Vauva oli laskeutunut ja hyvin kiinnittynyt. Kun sanoin, että supistaessa tekisi mieli jo vähän ponnistaa, th totesi, et voi tulla nopea synnytys. Onko teillä muilla tuollaista ponnistamisen tarvetta? Ihan kuin vain vähän punnaamalla vauva tipahtaisi matkasta :) Ensi viikolla lupasi tehdä alatutkimuksen jos vähän tulisi supistuksiin potkua.



Adara 39+2

Voi sentään, miten pitkältä voikaan aika tuntua. Ja toisaalta välillä iskee tajuntaan; "enhän mä vielä voi synnyttää, en oo valmis"... Ei vieläkään mitään tuntemuksia, pienen pieniä supistuksia lukuunottamatta. Kolmaskin ässä lähtee kokeiluun perjantaina, kun taloyhtiössä on saunavuoro. Lisäksi oon kuntopyöräillyt 50 minuuttia joka toinen päivä ja lenkkeilty sitten muina päivinä. Leipominen alkoi täälläkin kiinnostaa eilen. Pellillinen kaurakeksejä katosi hetkessä.



Neuvolasta laitettiin aika äitipolille 13.11. jossa sitten sumplitaan koska alettais käynnisteleen. Toivottavasti en joudu ensimmäistä synnytystäni kokemaan käynnistettynä. Toisaalta mielummin niin, kuin jättivauva. Yli nelikiloisuus kun kulkee molempien suvuissa. Painoarvio oli lasketulle päivälle 3,5Kg ja neuvolantäti veikkasi sieltä yli nelikiloisen putkahtava, kun menee yli la:n.



En hakenut rokotetta ja toivon todella tehneeni oikean päätöksen. Keskusteluohjelman asiantuntijat kertoivat, että raskaana olevat kuuluvat riskiryhmään siksi, kun yleisin kuolinsyy on keuhkokuume ja raskaushan puristaa keuhkot lyttyyn. Ajattelin, että rokotteen paras suoja on vasta kahden viikon kuluttua, jolloin vauvani on jo maailmassa ja keuhkot alkavat palautua. Vauvat taasen eivät kuulu riskiryhmään, joten hänelle olisi rokotteesta tullut turhia myrkkyjä elimistöön. En myöskään anna lastani rokottaa kaikilla tarjolla olevilla rokotteilla, vaan valitsen joukosta ne vaarallisimpien tautien ehkäisijät. Niin tai näin, aina pelkää tehneensä väärinpäin. Tämäkö on nyt sitten sitä kuuluisaa äitien itsensäsyyllistämistä. En tajunnut että se alkaisi jo raskausaikana :D



Miten teillä muuten miehet osallistuvat kotitöihin tai sinun hemmotteluusi nyt raskausaikana? Meillä puoliso kantaa ruokakassit, kokosi pinnasängyn ja hoitopöydän ja kerran teki ruuan. Siinä kaikki. Olettaa mun leikkivän viimesilläni kotia, kun hän on päivät poissa ja minä kotona. Olen joka päivä yrittänyt tehdä vähän jotain perussiivoilua. Mutta kun väsyttää niin vietävästi. Nyppii miehen sovinistinen asenne naisten ja miesten töihin. Kerrostalossa kun asutaan, miesten töitä ei juurikaan kerry... Itse olen esim. hajulukotkin putsannut sun muuta. Noh, lopetan nalkutukseni tähän ja toivon kaikille mukavaa päivänjatkoa, näytti tänne Vaasaan tulleen ensilumikin yön aikana :)



Hanna & "Kaapo" 40+4

Kaikki arvot ihan ok. Painoa tullut viikossa kilo... huh! Sf-mitta 31cm. Sitä hämmästelen miten se kulkee nyt yhtäkkiä keskikäyrän alla, kun alotettiin kuitenkin käyrien yläpuolella?? No, kuulemma ihan ok näin. Mun maha vaan jotenkin tuntuu niin valtavalta, vaikka ilmeisesti sitä ei olekaan ;D



Vauva oli alhaalla, mutta ei vielä kiinni. Kohdunkaulaa jäljellä mutta pehmeä. Ihan ei kuulemma siltä näyttäis että tälle viikolle syntyis. Jospa kuitenkin... toivoa saattaa ;)



Hande kyselit miehen osallistumista. Meillä se on ollu melkein alusta asti miehelle vähän pakko osallistua, kun mun selkä rajottaa tekemisiä. Imuria heiluttelen vaan kun on ihan pakko, muutoin sen hoitaa mies. Tiskit kykenen koneeseen laittamaan ja pölyjä pyyhkimään, mutta semmosen kävely, seisominen eli imuri ja lattianpesu on aikaslailla hankalia. Nyt tosin olen sitäkin tehnyt ihan supistuksien toivossa ;D

Mulla on muutenkin ilmeisesti erikoislaatuinen mies kun tekee ihan mielellään kotitöitä, eikä mun tarvii siltikään lähteä auton alle tms. tekemään niitä ns. miesten hommia. Pihatyöt mies on tänä kesänä tehny pääasiassa kaikki, mä olen muutaman kerran kyykkinyt kukkapenkissä ja repinyt häiritsevimmmät rikkaruohot pois. Ens kesänä sitten panostetaan siihen hommaan enemmän..



Irish rv38

Minulta otettiin tänä aamuna ennen klo 8 Oysin laboratoriossa kolme putkellista verta näytteeksi. Ne lähetetään tänä aamuna Helsinkiin tutkittavaksi lievän Von Willebrandin epäilyn vuoksi. Anestasialääkärille menee tieto niistä, kun hänhän epäili, että raskaana vuototaipumus voi olla voimakkaampaa. Se seikka pitää ottaa huomioon sektion puudutuspistoksissa ja muutenkin leikkauksessa. Senkin vuoksi pelottaa hiukan tuo leikkaus, kun ei vielä tiedä, miten mulla on sen vuototaimuksen laatu ja eihän oikeastaan milloinkaan muutenkaan voi tietää etukäteen, miten ne hommat menee(aina riski pistää epiduraali selkärankaan). Aikaisemmin ekassa alatiesynnytyksessä(imukuppisynnytys) jätettiin epiduraali pistämättä, kun peloteltiin ihan, että siitä voi halvaantua lantioista alaspäin, jos tulee verenpurkauma selkärankaan. Eikä minua ole koskaan aikasemmin muutenkaan leikattu tuolla tavalla isommasti eli ei ole kokemusta ison haavan paranemisesta. :/



Onko kellään positiivisia kokemuksia sektiosta, kun olisi kiva kuulla/tietää!!!! Minulle sovittiin sektio pari päivää ennen laskettua aikaa, sillä nyt tässä vaiheessa vauvan koko ainoastaan 2,5 kg.



Vauva olisi voinut olla keskivartololihava, kun minulla todettiin raskausdiabetes, mutta ei onneksi ollut. Minulla on hiilariarvot pysyneet hyvinä. Itsekkään en ole edelleenkään lihonut kuin alle 10 kg. Edellisessäkään synnytyksessä ei tullu kuin 11 kg ja kaikki jäi laitokselle. Mulla ei ole minkäänlaisia turvotuksiakaan. Ranteet ja nilkat tosi ohuet edelleen. Muutenkin vointi ok.



Jemina 37 + 1

Täälläkin ollaan yritetty käynnistää synnytystä, mutta tuntuu että on ihan turha hoputtaa vauvaa. Kaikkia keinoja oon käyttänyt. Eilenkin kolme tuntia silitin pyykkejä ja kuurasin vaihteeks kontaten koko kämpän kylppäriin asti(68neliöinen eli ei kauhean iso) listat mukaan lukien. Kokkasin samalla sapuskaa, mutta ei minkäänlaista suppareita ilmennyt. Jalkojen puutumista vaan ja vauvan iloiset potkut. Jotenkin turhauttavalta tuntui raataa, mutta toisaalta ihan kivaa kun kämppä tuoksuu puhtaalta ja on muutenkin siisti=)Seksiäkin ollaan lisätty, mutta ei se tehnyt kuin pieniä suppareita.

Hande-83 kyseli et auttaako mies mitenkä. Meillä se varmaan haluais auttaa, mutta kun tulee kotiin niin oon jo kaiken tehnyt, että sille ei jää kuin mun jalkojen ja selän hierominen. Ja sitten kun ilmenee kipeitä suppareita niin se halaa. Ruuan suhteen mä joudun vielä kokkaamaan, se harvoin tarttuu pannuun ja lastaan. Paitsi sillon kun se on huomannut etten oo taas vaihteeks syönyt mitään koko päivänä. Silloin se tekee munakasta ja nakkia. Muuta sit ei osaakkaan=) enkä ole vaatinutkaan. Viikonloppusin imurointi kuuluu herralle.

Mut nyt tarvii taas kehitellä tälle päivälle jotain puuhaa=) Jaksuja

Parsa ja Napero38+1

Mun mies nimittäin tekee kyllä meillä pääsääntöisesti ruoan. Mä hoidan pyykin ja siivoominen on jäänyt nyt retuperälle, koska mä en kykene siivoilemaan. Mies imuroi kyllä la :) Aivan ihana siis tuo minun mieheni! Hän rakastaa kokkaamista ja on siinä vielä todella hyvä. Vessan siivoan todella usein. Suihkussa tulee samalla puunattua lattiaa ja seiniä. Pölyjä pitäs alkaa vielä pyyhkimään urakalla. Ehkä jopa imuroimaan ja lattioita kuuraamaan niiden suppareiden toiveessa. Tää vaavi nimittäin on jo kovin iso, sf-mitta oli 34 tänään (rv 36+4).

Minuun iski aivan järkky "tiesmikä flunssa". Joutuu yskimään keuhkoja pihalle niin että selkä on tulessa, kyljet krampissa ja pissat housussa....Aamulla oli ilmeisesti juuri tuon yskimisen takia vatsakin ihan löysällä. Harmittaa niin kun muuten olo olisi mitä mahtavin. Kyllä menee ihminen huonoon kuntoon flunssan takia! Meillä on esikoinen yskinyt kohta toista viikkoa, välillä oireet olivat pois ja sitten alkoivat uudelleen. Pitää siis mennä lääkäriin...



Neuvolassa tuli käytyä muutama päivä sitten. Terkka antoi kokoarvioksi vauvalle n. 3,3 kg. Tunnusteli vauvan olevan aika pitkä "paketti". Edelliset meillä on olleet 47-52 cm pituisia syntyessään ja sen jälkeen kasvaneet aika tasaisesti keskikäyrillä. Painoa oli tullut 600 g/ vko, tämän raskauden enkat! Sf-mitta oli 35.5 cm. Vauvan syke oli n. 160. On kovasti nostanut sykkeitään muutaman viikon sisällä, kun aiemmin laahasivat siinä 120-140 välillä. Verenpaineet olivat vähän koholla.



Kovasti odottelen että saisin jo vauvan syliin!



HeMuliini 37+4

Päädyin siis kuitenkin ottamaan si-rokotteen. Oon jo valmiiksi flunssassa ja myös yskinyt kylkeni kipeiksi niin saa nyt sitten nähdä tuleeko rokotteesta vielä jotain lisäoireita. Toivottavasti ei.



Tuli tuosta jeminan viestistä mieleen että kertokaahan te joilla jo ennestään lapsia et paljon ootte jättäneet raskauskiloja synnärille..? mietin täällä jo että minkähänlainen "kilojenkaristusurakka" on itsellä edessäpäin.



Onko kaikilla muuten sairaalakassi jo pakattuna? Sain eilen neuvolantädiltä lievää painostusta kassin pakkaamiseen "ettei tule sitten paniikki kun synnytys käynnistyy". Tuntuu vaan niin hölmöltä pakata jotain kassia valmiiksi, en oikein tiedä mitä sinne edes laittaisin.



Santsuli rv 37



Muokkaus: Piti vielä kommentoida tuohon miehen kotitöiden tekemiseen, että meillä mies tsempannut aivan ihanasti ja auttanut jos en ole jaksanut! täysi kymppi hänelle siitä :)

En minäkään tiedä, miten normaalisti raskauskilot karisee. Mulla oli nimittäin semmonen tapaus, että jouduin olemaan sairaalassa 5 yötä ja mulle annettiin vaan nestemäistä ruokavaliota(ihania juureskeittoja oikeesti) eli en mitään kiinteää saanut syödä. Sitten kun siihen päälle syötettiin ulostuslääkettä niin se aiheutti, että kaikki nesteetkin lähti hyvin ulos...Olin kai laihempi synnytyksen jälkeen kuin aikaisemmin, kun siihen vielä päälle tehokas vauvan imetys. Onneksi sitten seuraavalla viikolla oli tosi hyvä ruokahalu ja söin äidin tekemiä rasvaisia pöperöitä mm. voihin ja punaiseen maitoon tehtyä pottumuusia! =)



Elkää siis huolehtiko ainakaan raskauskiloista hirveesti, jos imetätte vauvaanne, sillä se kyllä vie rasvat. ;) Vauvanmaito on yllättävän rasvaista. Sen näki sillä tavalla, kun pisti pumpattua rintamaitoa vähäksi aikaa tuttipullossa jääkaappiin, niin siihen pintaan kertyi oikea paksu rasvakerros. Mulla lähti kaikki naiselliset muodot jaloista eli oikeastaan tuli aika rumat tikkujalat reisistäkin...onneksi tuli takasin sitten pyöreyttäkin, kun mun mielestä ainakaan liian laiha ei ole kaunis, eikä ole terveellistäkään. Sitä rasvaa siis lähti kropasta ihan ihmeellisistä paikoista.



Jaksuja kaikille!

Tuossa äsken unohdin kirjoittaa vielä suppareista. Itse kun olen semmonen kova supistelija-tyyppi, mutta silti ei vauva tule liian aikaisin ulos...Mulla on vaan taipumus sellaiseen lääkäreiden mukaan, kun toiset supistelee jostain mystisestä syystä enemmän kuin toiset. Mulla oli ekassa synnytyksessä tosiaan helkkarinmoiset supistusyöt 3 viikkoa ennen h-hetkeä. Olin aika rättiväsynyt jo siihen supisteluun ja yöttömiin öihin. Niitä tässä odottelen...



No, kuitenkin sen supistelun suhteen lopussa seisoi kiitos, kun mulla oli jälkisupparitkin sitten aika mahtavat. Sen takia mulla palautui kohtu normaaliksi tosi nopeaa. Olin yhtä littamahainen aika pian niin kuin ennen synnytystäkin. Ihan valehtelematta olin saanut kroppani takaisin ihan muutamassa viikossa! En itsekkään ollut uskoa ja terkkarikin oli jopa vähän kateellinen. ;) Tuommosia asioita kun ei vaan voi tietää etukäteen ja selittää millään...niin vaan tapahtui, kun supistelin voimakkaasti. Joillakinhan maha ei palaudu koskaan samanlaiseksi kuin ennen synnytystä ja kai se on ihan normaalia, että raskaus jättää jälkensä, mutta mulla siis ne kovat supistukset palauttivat mahan tosi timmiksi. Enkä tosiaan ole mikään urheilullinen tyyppi, että olisin itse asian suhteen edest tehnyt mitään...Oliskohan tästä jotain lohtua supistelija-tyypeille. ;) Teillä on vaan voimakkaat kohtulihakset. :) Harjoittelevat tulevia synnytyssupistuksia ja jälkisupistuksia varten.

Meillä hajosi kone lauantaina ja tänään saatiin vihdoin takaisin. Yllättävän paljon sitä huomaa nettiä käyttävänsä, vallankin kun on sitä ilman.. Monesti kattelen ruuanlaittoon ja leipomiseen reseptejä ja kyllä tämän palstan seuraaminen on yksi koukuttavimmista!! Täytynee nyt siis sanoa ääneen kiitokset kaikille, jotka olette jakaneet täällä raskauteen liittyviä juttuja. Tämä vertaistuki on verratonta! Kirjoittelu on tällä kertaa hieman omanapaista kun yksinkertaisesti en muista, mistä kaikesta on ollut puhetta, kun olen kahlannut viime viikon lopulta asti näitä kirjoituksia.



Paakkis ja pikkupippuri lienevät tositoimissa, jännää. Yllättävän vähän silti mielestäni marrasmasuja on poksahdellut!



Mulla oli viimeinen lääkäri + ultra tiistaina. Viestienne perusteella ennätykset painon suhteen taisi vetäistä meidän neiti: arvio 3600g ja viikot siis silloin 37+6. Pyysin lääkäriä tekemään ronskimman sisätutkimuksen ja näin tapahtuikin: kohdunsuu oli 3 senttiä auki ja verensekaista limavuotoa ollut siitä lähtien. Limatulpan pongasin tänään aamusta! Jos tämä joulukuulle menee, niin kyllä loppuu huumorin taju... Napakampia supistuksia ollut päivittäin, mutta ei mitään säännöllisempää ja eikä niitä oikeita. Joku kyseli jossain vaiheessa et mistä ne oikeat tunnistaa. Omalta kohdaltani voin sanoa et silloin kun on vähänkään epäilyttänyt et onko tosi kysessä, niin ei ole ollut. Molemmat edelliset synnytykset käynnistyneet supistuksilla ja kyllä oikeat supparit olleet ihan omaa luokkaansa!



Lisää taas joskus myöhemmin - nyt pitää mennä organisoimaan pikkuväkeä pehkuihin!



Makoisia yöunia ihan jokaiselle (miten nukkuminen voikin olla niin prkleen vaikeeta??!!) ja jaksuja kaikkien tuntemuksien kanssa! Minä olen täällä sitä riemuisempi, mitä enemmän sattuu - unettomuutta en vaan millään jaksais...!



-HH 38+1