Lue keskustelun säännöt.
mielipiteitä pyydän
02.11.2009 |
Olen raskaana ja laskettu aika on huomenna.
Meillä on uusperhe eli miehen kolme lasta asuvat meillä ja äidillään vuoroviikoin. Lasten harrastuskuljetuksista huolehtii se, jonka luona lapset ovat, siihen on nyt päästy pitkän väännön jälkeen (lasten äidin mielestä isän kuuluisi kuljettaa lapset harrastuksiin, siitä huolimatta, että harrastuspaikat ovat noin 3 km säteellä hänen asunnoltaan, kun meiltä matkaa on 15 km suuntaansa). No, tämän syksyn kuljetukset on nyt saatu hoidettua pääsääntöisesti sopimuksen mukaan, eli se kuljettaa jolla lapset ovat.
Mutta asiaan. Kuten sanottua, olen viimeisilläni raskaana ja huonossa kunnossa, en siis jaksa kotoa juurikaan ulos lähteä. Käytännössä olen päivät pitkät yksin kotona, mies on tietenkin töissä. En siis juurikaan tapaa ketään muita kuin miestäni niillä viikoilla, kun lapset eivät ole meillä. Omat kaverini asuvat enimmäkseen parin sadan kilometrin päässä, eivät he työpäivän jälkeen voi täällä pistäytyä tai tulla avuksikaan nopealla aikataululla. Asumme siis tällä paikkakunnalla nimenomaan ollaksemme lähellä miehen lapsia.
Nyt sitten mies lähetti viestin, että lasten äiti ei tänään pääsekään viemään yhtä lapsista harrastuksiin, joten hän voisi mennä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mies tulee töistä, ottaa auton, lähtee saman tien kuljettamaan lastaan harrastukseen, odottaa siellä harrastuksen ajan (2h) ja ajaa sitten takaisin. Käytännössä mies tulee sitten kotiin ehkä yhdeksältä. Minä olen koko päivän yksin kotona, klo 7-21.
Mulla on tosi paha mieli tästä, ehkä turhaan mutta on kuitenkin. Miksi nyt TAAS pompitaan exän pillin mukaan? Ex on tietoinen sekä harrastusaikatauluista (jotka toistuvat viikottain samanlaisina) ja siitä, että meille on tulossa vauva näinä päivinä. Silti hän sitten pyytää tällaista, mutta häneenhän en voi vaikuttaa.
Laskettu aika on huomenna - lähdenkö sitten yksin illalla synnyttämään, jos synnytys käynnistyy?
En ole vastannut miehen viestiin mitään. Joko vastaan että ok, ja olen sitten pahalla mielellä yksinäni, tai sitten vastaan mitä mieltä olen (että ehkä nyt hän voisi priorisoida toisin) ja saan kotiin happaman miehen.
Kiva jos joku jaksaa lukea ja kommentoida. Ja joo, olen varautunut siihen, että jonkun mielestä vika on minun, kun olen ryhtynyt uusperheeseen, mutta sille ei nyt tässä kohtaa voi mitään :-)
Kommentit (72)
Vai tajusinko väärin? Eihän tääsä nyt exästä ja hänen mielipiteestään ollut kyse vaan siitä, että ap:lla on vaikea olo loppuraskaudessa ja on raskasta olla koko päivä yksin, etenkin kun laskettu aika on käsillä. Miten se ex mielipiteineen tähän liittyy?
Ja onko tää joku tuomioistuin?
Sitä paitsi tämähän oli vain ap:n versio asiasta. Kuka tietää muka, että se on 100% totuus? Jotta av-raati voisi tuomita oikeudenmukaisesti, pitäisi kuulla myös miehen exän versio. Joka voi olla sitten taas jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotta minä pääsen kampaajalle, ja exä hyvin todennäköisesti suostuisi, koska haluaa olla lastensa kanssa mahdollisimman paljon. En todellakaan miettisi, että sopiiko se nyt varmasti hänen puolisolleen. Ei tulisi edes mieleen. Eihän se edes minulle kuulu, vaan se on täysin exän oman harkinnan varassa suostuuko vai ei ja miten hoitaa kotiasiansa. En minä ainakaan edes tiedä kaikkia exän naisen (raskaus)vaivoja ja muita ongelmia, joten miksi minun pitäisi osata ottaa sellaisia huomioon.
kun ei vie lastaan harrastukseen vaan kehtaa mennä kampaajalle.
Viette yhdessä lapsen harrastukseen, käytte kahvilla, haette ja palautatte äidilleen? Saat ulkoilua, miehesi seuraa ja näet ihmisiä. TADAA..
Viette yhdessä lapsen harrastukseen, käytte kahvilla, haette ja palautatte äidilleen? Saat ulkoilua, miehesi seuraa ja näet ihmisiä. TADAA..
ja koko minäminäminä-ajattelutapa murenisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olen oikein ymmärtänyt, kyse on yhteishuoltajuudesta, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan vuoroviikoin sopimuksen mukaisesti.
Kai silloin on selvää, että se vanhempi huolehtii lapsesta, jonka luona lapsi on? Joustaahan voi puolin ja toisin, mutta ilmeisesti se ei ap:n tapauksessa ole ollut kovin molemminpuolista, jos kerran isä on hoitanut kaikki kuljetukset pitkään ja äiti ei juuri koskaan.
Olen tavannut työni puolesta näitä äitejä vähän liiankin monta, sellaisia eronneita naisia siis, jotka ajattelevat, että lasten isän KUULUU auttaa heitä milloin missäkin (jopa naulan lyömisessä seinään), vaikka miehellä olisi uusi perhe ja erosta olisi vuosia. En ole koskaan kuullut näiden naisten tarjoutuvan auttamaan ex-miestään vastaavalla tavalla.
On huonoja isiä, mutta on myös hyviä isiä. Jos kerran mies huolehtii lapsistaan sopimuksen mukaisesti, niin on mielestäni kohtuutonta, että toinen osapuoli sitten ei vastaavasti hoida omaa osuuttaan vaan pompottaa tai yrittää pompottaa lastensa isää milloin milläkin.
vaikka kahvilla kahdestaan. Miten hemmetissä tällaisestakin saadaa näin iso numero aikaiseksi, kun kyseessä on ihan normi perhe-elämä; aina ei voi mennä niin kuin on suunnitellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oispa munkin exällä tuollainen puoliso. Olisin, oikeasti, tosi kiitollinen, jos exälläni olisi vaimo, joka huolehtisi lapsistani kuin omistaan lasten ollessa siellä (siltä ainakin ap:n elämä kuulostaa). Kivalta kuulosti tuokin, että lapset ovat oma-aloitteisesti yhteyksissä isänsä vaimoon.
Minun lapseni isällä ei ole nyt naisystävää ja kun aiemmin oli, ko. nainen ei ollut paljoakaan lapsen kanssa tekemisissä, eli tapasi lasta vain ohimennen. Hän oli varmaan ihan ok ihminen muttei ehkä halunnut elää lapsiperhe-elämää ja teki paljon töitä. Minulle olisi ollut tosi ok jos lapsi ja uusi puoliso olisivat tutustuneet, sillä jokainen turvallinen aikuinen on lapselle plussaa.
Sen sijaan että täällä haukutaan ap:tä, kannattaiusi ehkä miettiä moniko teistä/meistä pystyy samaan, eli ottamaan puolison lapset perheensä jäseniksi ja huolehtimaan heistä hyvin, vaikka sitten joka toinen viikko. Itse ainakin nostaisin hattua ap:lle.
Hyvää jatkoa ja onnea synnytykseen!
joustamaan missään jos en siis oikeasti olisi pulassa. Ja pula tarkoittaa vaikkapa rintasyöpää ja leikkausta jolloin voisin kysyä, että sopiiko että isä onkin eri päivät lasten kanssa kuin oli alunperin sovittu. On ollut niin nuivaa kaikki että olen ajatellut ettei ex-mies kuulu minun tukiverkkoihini vaan pyytäisin vastaavassa tilateessa apua omilta vanhemmiltani tai ystäviltäni. Ja minun mielestäni parempi näin, kumpikin hoitaa omat päivänsä ja menonsa ja sillä hyvä.
terv. eräs kaamea ex-vaimo ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oispa munkin exällä tuollainen puoliso. Olisin, oikeasti, tosi kiitollinen, jos exälläni olisi vaimo, joka huolehtisi lapsistani kuin omistaan lasten ollessa siellä (siltä ainakin ap:n elämä kuulostaa). Kivalta kuulosti tuokin, että lapset ovat oma-aloitteisesti yhteyksissä isänsä vaimoon.
Minun lapseni isällä ei ole nyt naisystävää ja kun aiemmin oli, ko. nainen ei ollut paljoakaan lapsen kanssa tekemisissä, eli tapasi lasta vain ohimennen. Hän oli varmaan ihan ok ihminen muttei ehkä halunnut elää lapsiperhe-elämää ja teki paljon töitä. Minulle olisi ollut tosi ok jos lapsi ja uusi puoliso olisivat tutustuneet, sillä jokainen turvallinen aikuinen on lapselle plussaa.
Sen sijaan että täällä haukutaan ap:tä, kannattaiusi ehkä miettiä moniko teistä/meistä pystyy samaan, eli ottamaan puolison lapset perheensä jäseniksi ja huolehtimaan heistä hyvin, vaikka sitten joka toinen viikko. Itse ainakin nostaisin hattua ap:lle.
Hyvää jatkoa ja onnea synnytykseen!
kuin omastani ja hän asuukin meillä. Enkä siltikään ymmärrä ap:n ongelmaa, kun mielestäni tuossa ei edes ole mitään ongelmaa. Lapsi voi mennä itse harrastukseen, on yhden kerran pois tai mies käy viemässä. Aikuinen ihminen pärjää kyllä itsekseenkin, vaikka kuinka olisi raskaana.
että entinen puoliso ihan kiusallaan häiriköi toisen perheen arkea, kun ei edes tahdo järjestää asioita niin, etteikö joutuisi vaivaamaan viestein, puheluin ja pyynnöin entistä puolisoaan; varsinkin jos tällä menee sillä hetkellä paremmin kuin itellä.
Äitini on varsin taitava tällaisessa, varsinkin nuorimman sisarukseni(joka siis asuu vielä kotona) asioiden suhteen.
Kiusa se on pienikin kiusa!
Sitten, jos äidillä on vaikka romanssi meneillään, niin eipä moista käyttäytymistä ole, mutta taas kun se on ohi niin exää kiusaamaan!
Sitä paitsi tämähän oli vain ap:n versio asiasta. Kuka tietää muka, että se on 100% totuus? Jotta av-raati voisi tuomita oikeudenmukaisesti, pitäisi kuulla myös miehen exän versio. Joka voi olla sitten taas jotain muuta.