Syöksysynnytyksestä
Osaakos joku sanoa tai kertoa kokemuksia.
Eli itselläni on kaksi syöksysynnytystä takana, ensimmäin alta puoltoista tuntii ja toinen noin 20min.
No nyt mua kiinnostaa tietää että onko nämä oikeasti sellasia ns. virallisia syöksyjä. Siis onko joku kokenut syöksysynnytyksen niin ettei ole kärsinyt raskausaikana supistuksista ja paikat olleet periaatteessa täysin valmiit kun synnytys oikeasti starttaa.
Itselläni oli läpi molempien raskauksien paljon supisteluja joista oli paljon myös tosi kipeitä. Kaks viikkoo ennen tämän kuopuksen syntymää paikat oli jo auki 3cm. Eli olin aika valmis sinä päivänä kun vauva päätti vaihtaa maisemaa.
Minun lapsi lukumärä on tämä kaksi (jos ei 15vuoden päästä sitten muuta mieltä) niin en pääse kokemaan tai ns. testaamaan että voisiko minulla olla erinlaisia synnytyksiä vai kuuluuko nämä mun synnytykset näihin syösksysynnytysten harvaan joukkoon.
Itelleni ei tästä jälkimmäisestä synnytyksestä jäänyt mitään "traumaa", vaikka kotona tuliki hoidettua, mutta olisi kiva kuulla näistä kokemuksista kun ystävät jotka ovat raskaana tuntuvat nyt olevan ihan kauhun vallassa ja on vaikea mennä toisille sanomaan että tää on aika harvinaista kun ite on kuitenkin sen kokenut. (Ovat kauhuissaan siksi että meidän paikka kunnalta menee tunti ajaa sairaalaan).
Eli kertokaahan, vaikka sitten kummin kaiman serkun tarinat.
Kommentit (28)
Mutta kätilö sanoi, että jos joskus kolmannen meinaat hankkia niin silloin kantsii pysytellä sairaalan kulmilla synnytyksen aikoihin =)
Takana on siis toka synnytys jossa avautumisvaihe 1-5 cm oli ihan kohtuullinen - useampi tunti, mutta sitten 5-10 cm kesti noin 20-30 min ja ponnistusvaihe 5min jossa tuntui että supistukset olivat itsessään niin voimakkaita että ei hirveästi tarvinnut ns. itse puristaa. Eli kait mun tapauksessa riskinä on tosiaan se, että jos jään kotiin odottelemaan "oikeitten" supistusten alkua niin voi tulla kotisynnytys.
Eka synnytyskin oli aika samanlainen eli alku oli toki hitaampi, mut loppu pikavauhtia.
Vielä lisäisin kuten nämä aikaisemmat kirjoittajat, että supistukset tosiaan olivat sen viimeisen 20 min olivat käytännössä tauottomia - ja kivut aivan käsittämättömiä mulla ei myöskään ponnistusvaiheessa helpottanut, koska sekin oli yhtä supistusta, mutta tosiaan toiminta on nopeaa. Tämä sopii kyllä mulle paremmin kuin se, että pitäis kärvistellä tuntikausia eikä mitään tapahdu.
Nyt odotan kolmatta syntyväksi syyskuussa ja kieltämättä hirvittää, että syntyykö vauva kotiin tai matkalle. Voi olla, että menen asumaan sairaalan lähellä asuville sukulaisille loppuraskauden ajaksi :) Ja ehdottamasti soitan ambulanssin, jos olen kotona synnytyksen käynnistyessä. Eniten pelkään sitä järkyttävää supistuskipua (ponnistusvaihe ei ole ollut kivulias), mutta supistukset ovat olleet jotain aivan kauheaa. Kätilö sanoikin, että syöksysynnytyksessä supistukset ovat vielä paljon kovemmat ja voimakkaammat kuin normaalissa synnytyksessä, koska avaavat kohdunsuuta niin nopeasti. Ainut lohtu on, että ne eivät kestä kauan. Kivunlievityksestä kun on turha nopean synnyttäjän haaveilla.
Hei!
Meillä syöksysynnyttäjillä tuntuu olevan yhdistävänä tekijänä todella kovat supistukset ja lyhyt ponnistusvaihe. Itselläni ponnistusvaihe oli pitkä, mutta olen miettinyt seuraavaa: onko mahdollista, että meidän supistukset ovat niin kivuliaat, ettemme tunne ponnistustarvetta ennen kuin lapsi on jo lähes ulkona? Itselläni kävi nimittäin niin, että en tuntenut ponnistustarvetta ollenkaan ennen kuin sain epiduraalin, jonka jälkeen sain heti alkaa ponnistamaan. Useinhan syöksyjät evät ehdi saamaan tuota epiduraalia...
Eli siis teillä on ollut ne synnytys supistukset ihan kauheet?
Mulla oli yks ainut kipee supistus ja sitten alko ponistututtamaan. Siinä sitten Yritin jalata täristen olla ponnistamatta ennen ku ambulanssi väki tuli paikalle. Mun pahin ja järkyttävin supistus tuli kun vihdoin pääsin sairaalaan ja sain sen kohtua supistavan piikin, se oli järkyttävää!!! Mitään niin kipeetä en eläissäni ole kokenut. Sillon kun sitä sairaalassa valitin ja voihkin et ees synnytys ei ollu näi kauhee kätilö totes siihen ärsyttävästi et no jokaiselle jotai!!
tuossa aiemmassa tekstissä totesinkin, niin mulla ei kyllä supparit olleet mitenkään sietämättömiä. Ilokaasua rupesin ottamaan kun olin 7cm auki:)
Eka synnytyksessä kovat kivut olivat varmaankin käynnistyksen, sekä vesien menon takia.
Pricilla ja muru 35+2
ja alusta asti... Kun alkoivat niin niitä tuli melkein taukoamatta koko ajan ja ne olivat niin kovia, että oksensinkin jatkuvasti ja liikkuminen oli aika vaikeaa...
Pelkkää ilokaasua olen kuitenkin supistuksiin saanut, mutta sitä sitten varmaankin enemmän kuin laki sallii =)
Viivi ja vatsa rv 35 (vähän pelottaa tämä kerta...)
Ponnistusvaiheessa kirpaisi kovemmin parikertaa,mut kolmosesta supparit olivat sietämättömän kovia:(.
tää syöksy kuuluu varmaan siihen katekoriaan et poikkeus vahvistaa säännön.
mullekin kun sanottiin et synnytys on käynnissä ku supistuksia tulee säännöllisesti ja korkeintaa 10min väli. niin ja ne synnytys supistukset sitten erottaa varmasti niistä muista supistuksista.
minä en tajunnut lähteä sairaalaan, enkä sitten sinne ehtinyt. se supistus josta olisin alkanut kellottaa niitä oli se "viiminen" ennen ku tosiaan alko jo ponnistututtamaan. =)