Virikeäidit: miten luulette lastenhoidon sujuneen esim. 30-luvulla, kun ei ollut
virikehoitopaikkoja, ja lapsia oli perheissä useita? Kun te ette jaksa sitä alle 3-vuotiasta ja vauvaa hoitaa, kun on niin kauhean rankkaa ja raskasta...
Se on nimittäin todellinen syy kipata esikoinen hoitoon vauvan synnyttyä. Alle 3-vuotias ei tarvitse kavereita, eikä sen kummempia virikkeitäkään, kuin normaalia kotielämää.
On ne lapset hoidettu ennenkin ilman subjektiivista päivähoito-oikeutta.
Ai niin, ja silloin 30-luvulla äideillä oli töitäkin paljon enemmmän kuin teillä. Lastenhoidon lisäksi piti hoitaa eläimet, pestä pyykit käsin, laittaa ruoat alusta alkaen ilman mikroa.. ; )
Oikeasti. Hävetkää!
Jos on noin uusavuton, kannattaa jättää lapset tekemättä.
T: Kolmen äiti, joista yksikään ei ole ollut virikehoidossa
Kommentit (114)
Suhteuta itse! Onko nykynuoriso sitten kunnollisempaa ja paremmin kasvatettua kuin suuret ikäluokat?
Ei todellakaan!
Ja nuo kertomasi asiat ovat kuitenkin olleet harvinaisia (tietyissä perheissä).
Jätetään lapsia yksin nykyäänkin.
Perseelleen menee ja rankaksi.
esim. pappani sisko ja veli 3 ja 5 v lähetettiin kauppareisulle kahdestaan ja jäivät auton alle (tämä 50-luvulla) Kun tosiaan lasten annettiin olla keskenään ilman aikuisen jatkuvaa silmällä pitoa.
Muutaman vuoden vanhempi isosisko onneksi sai pelastettua. Koko iso liuta kakaroita keskenään rannalla, ikähaarukka parista vuodesta päälle kymmeneen.
miksi muille länsimaisille lapsille on tärkeää olla varhaiskasvatuksen piirissä noin 3-vuotiaasta alkaen? Suomalaislapsille tämä on kuitenkin haitallista. Esimerkiksi Norjassa jo 1,5-vuotiaiden ajatellaan hyötyvän päiväkodista. Muissa Pohjoismaissa myös äitiys- ja vanhempainvapaa kestää yhteensä noin 1,5 vuotta. Suomalaislapset kuitenkin vahingoittuvat päivähoidossa - kummallista! Olen kovasti ihmetellyt tätä.
Lapsia ei valvottu pihalla, vaan olivat siellä omin nokkinensa.
Lapset pestiin kerran viikossa.
Vaatteet pestiin, kun oli pakko.
Turha verrata nykypäivään.
kertonut, että syliä ei kerennyt saada, joutui hoitamaan siskojaan, koskaan äiti ei leikkinyt hänen kanssaan, lapset teki myös kotitöitä, koska oli pakko ja lasten kasvatus hoidettiin vitsalla ja se oli hyvin yleistä.
Kiukutteluja ei yksinkertaisesti siedetty.
Nykyään on oltava monella tapaan, niin hyvä äiti.
Otsikko perustelee kaiken. Ota rennosti nyt jookosta?
Tai no paremminkin kodinhoitaja jolle kuului lastenhoito ja ruoanlaitto. Nuori heitukka (16-18v) joka teki kaiken raskaan.
Ja ei - sukumme ei ole ökyrikasta.
Ai niin, ja silloin 30-luvulla äideillä oli töitäkin paljon enemmmän kuin teillä. Lastenhoidon lisäksi piti hoitaa eläimet, pestä pyykit käsin, laittaa ruoat alusta alkaen ilman mikroa.. ; )
Oikeasti. Hävetkää!Jos on noin uusavuton, kannattaa jättää lapset tekemättä.
T: Kolmen äiti, joista yksikään ei ole ollut virikehoidossa
niin, että vain yksi sukupolvi asui samassa? Olet kyllä tainnut vedellä hirsiä historiantunnilla.
Miten silloin selvittiin? Mummo asui saman katon alla ja hoiti lapsia, siten siitä selvittiin. Ja silloin jopa ihan tavallisilla ihmisillä oli lastenhoitajia. Esim isoäidilläni oli kotona sekä kodinhoitaja että lastenhoitaja - ukki työskenteli esimiehenä kaupassa, joka vastannee kooltaan perus-Siwaa. Eli ei mitään äveriästä sakkia.
Joten kyllä tosiaan ennenvanhaan äideillä on ollut jopa ENEMMÄN apuja niiden lasten kanssa kuin nykyisin.
Jopa 50-luvulla oli yleistä, että lapsiperhe muutti omaan kotiin isovanhempien luota vasta kun lapset olivat kouluikäisiä.
Taitaa ap itse olla tällainen tyypillinen lusmuäiti, joka valitsee elämäntyylinsä (kotiäiti) ja maksattaa miehellä koko lystin (vuokran, vastikkeet, lainat, autot, vaatteet, ruoat jne). Helppo siinä on siihen kotiäitiyteen keskittyä, kun ei tarvitse elää kuten aikuiset ihmiset yleensä elävät (eli itse elinkustannjuksensa maksaen).
Joten se siitä, että ap muka ei olisi uusavuton...
Nykyisin oletetaan. Karu totuus.
60- ja 70- luvuilla, kun hänen lapsensa oli pieniä, ei tarvittu muita kasvatuskeinoja kuin vitsa ja terävä kieli.
Ei ollut paineita pukea lapsia nätisti tai syöttää terveellistä ruokaa. Kunhan jotain pottua ja puuroa vetivät paikatuissa veljen vanhoissa housuissaan, se riitti. Isosisko vahti kolmea pikkuveljeä, kun anoppi teki peltotöitä.
Mieheni, perheen kuopus, jätettiin puun alle yksin kehtoon tuttipullon kanssa tuntikausiksi katselemaan tuulessa liikkuvia lehtiä, kun anopilla oli navettahommat kesken. Jos itki, sai "itkeä itkunsa loppuun".
Mulla on mielessä pikkuinen epäilys, että meidän 3 v tytön 9 h viikossa virikehoito ei ehkä yllä ihan noihin mittasuhteisiin lapsen laiminlyönnin suhteen... ; ) Tänään tyttöä harmitti taas aamulla, kun näki naapurin tytön (paras kaverinsa)lähtevän tarhaan, mutta itsellä ei ole maanantai tarhapäivä.
Keksitään nyt muita puheenaiheita. Kukin taaplaa tyylillään.
Luullaan, että lapsi ei osaa keksiä itselleen tekemistä, että kaiken pitää tulla valmiina.
lapset keksiikin hyvin tekemistä keskenään... omassa suvussakin sen verran hyvin että samana päivänä kuoli 3 lasta samasta perheestä kun oli niin näppärät leikit.
Samoin minun isoäitini kaksi veljeä kuoli leikkiessään nuotion yli hyppimistä. Kymmenvuotiaan mummoni luonnollisesti perheen esikoisena hoiti kaikkia pikkusisaruksiaan äidin nukkuessa masentuneena. Pienimmät lapset sijoitettiin jossain vaiheessa lastenkotiin.
Ehkäpä virikehoidolla olisi estetty sekä nuo kuolemat että monien lastenkotilapsuus. Äidin masennuskin olisi ehkä helpottanut (eihän sitä silloin masennukseksi kutsuttu, mutta sitä se varmaankin oli).
oli samassa taloudessa oma terve äitinsä ja piika auttamassa, lapsia tuli 15 vuodessa 5 kpl, mutta koska kaski heistä kuoli pieninä sairauksiin, lapsia oli enimmillään samaan aikaaan 3, silloinkin vanhimman ja nuorimman ikäero 10 v.
Hän kilahti täysin, sairastui masennukseen ja joutui sairaalahoitoon. Ei kertakaikkiaan pärjännyt pienten lasten kanssa ilman tukea, jota ei mistään oikein saanut. Äitiyslomia ei ollut, eikä virikehoitoa ainakaan. Ehkäisykeinot eivät olleet myöskään kovin luotettavia...
Hänen mielestään subjektiivinen päivähoito on upea asia ja on katkera, kun vastaavia apuja ei ollut hänelle aikoinaan tarjolla.
Lattiat purettiin, sieltä löytyi vanhoja lehtiä. Lapsia annettiin ennen perheisiin. Ihan normaali-ilmoitus lehdessä annetaan palstalla, "annetaan 4-vuotias reipas poika helsinkiläiskotiin"
Ja tää on ihan tosi, en valehtele!! Kauhuissani ja huvittuneenakin luin niitä ilmoituksia.
oli loppukesällä juttu iltasanomissa tai iltalehdessä, en muista kummassa. Siinä oli haastateltu mm. 60-luvulla syntynyttä lapsena lehti-ilmoituksella Tanskaan myytyä henkilöä.
Tätä lasta oli biologinen äitinsä sitten pompotellut Suomen ja Tanskan välillä omien mielihalujensa mukaan.
Samassa jutussa kerrottiin että Suomi oli maailman suurimpia adoptiolasten viejämaita vielä 40...50-luvuilla =o
Jos nykyvanhemmilla on vanhemmuus hukassa niin missä se on ennenvanhaan luurannut?
Luullaan, että lapsi ei osaa keksiä itselleen tekemistä, että kaiken pitää tulla valmiina.
lapset keksiikin hyvin tekemistä keskenään... omassa suvussakin sen verran hyvin että samana päivänä kuoli 3 lasta samasta perheestä kun oli niin näppärät leikit.
Samoin minun isoäitini kaksi veljeä kuoli leikkiessään nuotion yli hyppimistä. Kymmenvuotiaan mummoni luonnollisesti perheen esikoisena hoiti kaikkia pikkusisaruksiaan äidin nukkuessa masentuneena. Pienimmät lapset sijoitettiin jossain vaiheessa lastenkotiin.
Ehkäpä virikehoidolla olisi estetty sekä nuo kuolemat että monien lastenkotilapsuus. Äidin masennuskin olisi ehkä helpottanut (eihän sitä silloin masennukseksi kutsuttu, mutta sitä se varmaankin oli).
Minun mummoni kertoi kuinka oli sisarustensa kanssa heittänyt keihästä. Siinä oli sitten tullut ajatus että leikki olisi jännempää jos joku ottaisi sen keihään kiinni.
Kiinniottaja selvisi hengissä mutta vammautui loppuiäkseen.
eikä myöskään montaa sukupolvea saman katon alla.
Oli vain lama ja siitä huolimatta mammat jaksoivat hoitaa vauvansa ja taaperonsa. Ehkei silloin vauvat valvottaneet, ei ollut ongelmia mielenterveyden kanssa jne.
Ainoa ero -90 lukuun on se, että nyt ovat synnyttämis vuorossa ns.pullamössöt.
Koettakaa nyt edes omat lapsenne jaksaa hoitaa tai tyytykää vain yhteen lapseen ja hoitakaa se hyvin.
eikä myöskään montaa sukupolvea saman katon alla. Oli vain lama ja siitä huolimatta mammat jaksoivat hoitaa vauvansa ja taaperonsa. Ehkei silloin vauvat valvottaneet, ei ollut ongelmia mielenterveyden kanssa jne. Ainoa ero -90 lukuun on se, että nyt ovat synnyttämis vuorossa ns.pullamössöt. Koettakaa nyt edes omat lapsenne jaksaa hoitaa tai tyytykää vain yhteen lapseen ja hoitakaa se hyvin.
Ei kaikki jaksaneet, ja sitä laskua maksetaan vieläkin. Perehdy asioihin.
Keskittykää pointtiin, älkääkä takertuko pikkuasioihin.
ei noita tarinoita tarvitse keksiä, ne on ihan faktaa. Loppuunpalanut äiti meni hetkeksi nukkumaan ja sillä aikaa lapset tappoivat itsensä, vahingossa tietysti.
Ei ne ole mitään pikkuasioita vaan surullisia kohtaloita jotka piinasivat tuotakin äitiä elämänsä loppuun asti.
mene ap itse jonnekin hevonkorpeen mökkiin asumaan ja pese pyykit avannossa tms nostalgista ja ota vähän tuntumaa mistä oikein puhut.
90-luvulla syntyneet ovat just tosi hyvinvoivaa porukkaa... : D
eikä myöskään montaa sukupolvea saman katon alla. Oli vain lama ja siitä huolimatta mammat jaksoivat hoitaa vauvansa ja taaperonsa. Ehkei silloin vauvat valvottaneet, ei ollut ongelmia mielenterveyden kanssa jne. Ainoa ero -90 lukuun on se, että nyt ovat synnyttämis vuorossa ns.pullamössöt. Koettakaa nyt edes omat lapsenne jaksaa hoitaa tai tyytykää vain yhteen lapseen ja hoitakaa se hyvin.
Ei kaikki jaksaneet, ja sitä laskua maksetaan vieläkin. Perehdy asioihin.
Jokainen perhe tekee niin kuin parhaakseen näkee, joten tää keskustelu virikelapsista rupee jo puuduttamaan. Antakaa ihmisten tehdä omat ratkaisunsa!