Kirjoita tähän runo nimeltä Liian laihaa mehua

Tilliä perunnaa ja porkhannaa!

Tilliä perunnaa ja porkhannaa! 

nieltyä en saa porkhannaa! PORK PORK HANNAA PORK PORK HANNAA½

apuna käytän mehua liian laihaa

Liian laihaa mehua,

ei oikein mustaa,ei valkoista.

Samaa tasapaksua

koko elämäni varrella.

 Liian laihaa mehua,

nyt tahtoisin kahvia.

Ón janoni vain kasvava

en kestä enää lirua.

Eräänä kesäisenä päivänä

lapsuudessa kaukaisessa

istun ylhäällä kalliolla

minulla on siellä maja

käppyräisessä männyssä



Täällä korkealla

sanasi eivät satu

lyöntisi eivät osu

äänesi ei kuulu



Hengitän syvään ja hymyilen

meri on kaunis edessäni



sinä olet kirkuva lokki

ilkeä kettu

hajotat pesän ja rikot munat

olet katkera kaikesta ja kaikelle



minä tykkään upottaa käteni jäkälään

silittää siilin muotoista sammalta

uittaa pienessä sateentekemässä lammikossa tikun palaa



Alhaalla vaaleassa talossa

sinä tarjoilet liian laihaa mehua

paistettua puuroa, eilistä

ei ole minun herkkua



Lensit yli

enkä enää kuule sinua

kuin joskus jossain kaukana

En asu enää siinä talossa

se on vain minun kesäunissa

ja silloinkin niin oudon kauniina.

Sinä olit aina niitä,

jotka piileksivät peiton alla kun

ihmiset vaelsivat marraskuun viimassa töihin

jotka rakastuivat jokaiseen kauniiseen olentoon,

etteivät joutuisi kohtaamaan itseään

jotka juhlivat ettei suru asettuisi taloksi.

Sinä olit aina niitä,

jotka tarjosivat liian laihaa mehua

ja saivat sen maistumaan viiniltä.

Kädessäni lasi joka on puolillaan,

niinkuin elämäni,

väriltään vaaleaa hieman punaista,

liian laihaa mehua,

kaatuu viemäriin koko lasi, sisältöineen, niinkuin elämäni

joutaisi-viemäriin,

keräilen loppuillan sirpaleita suussani paha maku.

Ihania:)

Sinä olit aina niitä, jotka piileksivät peiton alla kun ihmiset vaelsivat marraskuun viimassa töihin jotka rakastuivat jokaiseen kauniiseen olentoon, etteivät joutuisi kohtaamaan itseään jotka juhlivat ettei suru asettuisi taloksi. Sinä olit aina niitä, jotka tarjosivat liian laihaa mehua ja saivat sen maistumaan viiniltä.

Ihana runo!

vitun anoppi

tarjoo aina

mehua

Mies valittaa kun sitä saa

mitä litkua sille tarjoon

no sitä vaan, mehu kallista on

jääköön tiiviste veden varjoon!



älä tuu mulle väittämään

et sais tuhlata mehukattii

laimenna tuotakin laimennusta vähän,

vaikka ottaisi kuinka pattiin,

nyt ihan pelkästään säästösyystä

sitä haaleinta vaaleinta ryystä!

hyväksi minulle

niin pitäisi olla



elämää kodissa

töiden jälkeen päiväkodille

ja markettiin



sopivasti liikuntaa

seksikin kulkisi mukavasti

viidentoista vuoden tuttuudella



sellainen on hyväksi ihmiselle

sellaista kunnollisen elämää



liian laihaa mehua

ei voi oikein kehua.

Jano lähtee,

maku myös.

Jäljelle jää ärsytys.

Taasko oot kotona illan?

Unohtanut ajan hurjimman.

Kuus osaa tylsää

ja yksi jotain taikaa

kerran kuussa kyrsää

Se on mehua liian laihaa.

Maa on tahmeampi tänään kuin eilen,

koska tänään se sai ylleen vetistä lunta.

taivaalta sataa kylmä räntä



Pääni on raskaampi tänään kuin eilen

koska tänään se näki vain pahaa unta

mulla on ikävä häntä



maa nielee vetistä loskaa

minä liian laihaa mehua

en näe sinua kai koskaan

en vain saa mielestäni sua

Maanantai aamut ne aina tökkii,

mieskin vessassa aina kökkii.

Mukulat huutaa vieressä,

enkä ehdi edes kaikkea hetkessä.

Aina tätä samaa, aina vaan lamaa.

Mies menee töihin ja itse jään kotiin

ja teen liian laihaa mehua.





Liian laihaa mehua,

laitoin taas liikaa sekaan vettä,

voi että!

liian laihaa mehua,

aina kaikki pieleen menee,

ja mehukin laimenee,

mutta kun viereeni taas tuut ja halaat

ei haittaa kun tuli taas liian laihaa mehua.

Ostetaan ens kerralla tuoremehua.



_______

Lisää kiitos!

Kirkkaat silmät tähyävät tulevaisuuteen

Aurinko vetää silmät sikkuraan

Maailma on täynnä





Ja kun olen sittenkin vain kolunnut kaikki tavanomaiset kapakat

Rakastanut kaikki normaalit miehet

Palaan vahakankaan ääreen ja kaadan itselleni äitin tekemää

Liian laihaa menua

Mä mietin, ja mä tiedän,

että mietin liikaa,

aina liikaa...



Mä tiedän, ja mä mietin,

että tiedän liikaa..

aina liikaa...



Se on se yksi, se ainoa

vain,

se mitä en koskaan

ymmärtää voi,

miten se aina on niin,

ja laihaksi jää..



Se mansikan makeus,

ei vaan riitä,

eikä puolukan kirpeys,

yksinkään..



Aina se laihaksi,

kuitenkin jää,

mä tiesin sen,

mä tiesin sen...



=))

Kirkkaat silmät tähyävät tulevaisuuteen

Aurinko vetää silmät sikkuraan

Maailma on täynnä

Ja kun olen sittenkin vain kolunnut kaikki tavanomaiset kapakat

Rakastanut kaikki normaalit miehet

Palaan vahakankaan ääreen ja kaadan itselleni äitin tekemää

Liian laihaa menua

ja miksi sä aina teet liian laihaa mehua



sylkäisen



hän pyyhkii elämän talouspaperilla pisarat kasvoiltaan