Vuodan verta. Tässäkö tämä nyt oli, vaikka alkuviikosta havaittiin syke rv 6+6?

itselläni hulahti veristä vuotoa ja tuhrutteli,kävin päivystyksessä ja näkyi ultrassa.On kuulemma yleistä mutta ei koskaan normaalia,saattaa vuotaessaan tuoda sikiön ulos ja siksi sain ohjeet ottaa rauhallisesti 6 viikkoa vuoteli ja sitten loppui.Sairauslomaa siis ainakin saa tuosta ja seuraavat tilannetta.

Nyt alat hankkia uutta työpaikkaa! Sen tarvitse olla täydellinen ja juuri koulutusta vastaava, mutta sellainen mihin on kiva mennä. Ihan oikeasti. Et voi jatkaa työssä mikä masentaa sua noin paljon. Se vaan huonontaa oloasi päivä päivältä.

Mulla keskenmeno, kun tulin eka yrittämällä raskaaksi. Oli toinen lapsi kyseessä eikä uskottu nopeaan raskautumiseen ekan kestäessä yli vuoden. Jotenkin toi heti raskaaksi tuleminen teki asiasta tosi epätodellisen. Testi näytti haamua. Ei mennyt montaa päivää, että alkoi vuoto ja minä havaitsin selkeän klöntin vessassa käydessä joka ei jättänyt epäilyksiä. Seuraavana päivänä oli eka lääkäriaika ja keskenmeno virallisestikin todettiin. Verikoke todisti, että raskaana olin ollut.



Uuteen yritykseen meni taas yli vuosi ja kun taas testasin haamun, niin olipa kauhea fiilis. Vuotoa ei ollut, mutta lääkäri alkuraskauden ultrassa yksityisellä meinasi, että alkio oli liian pieni eikä kannattaisi liikoja toivoa. Sydänääni kuitenkin jo kuului. Seksiä oli harrastettu tasan kerran siinä kierrossa (piti pitää taukoa yrityksessä), joten itse uskoin mahdollisuuksiin. Viikon päästä oli uusi ultra ja lääkäri totesi olleensa väärässä ja raskauden jatkuneen juuri sen verran kuin viikossa pitäisikin. Kaikki menikin hyvin loppuun saakka.



Ystävillä kaksosraskaudessa oli aika runsastakin verenvuotoa, mutta silti molemmat jatkoi kasvuaan ja kaikki päätyi ihan hyvin.



Todellakin, kaikenlaista voi tapahtua. Nämä kaikki kertomukset varmaan hämmentää, mutta muista, että mikään ei ole vielä varmaa! Halaus!

raskaudessani oli useampi raju vuoto ja raskaus jatkui kuitenkin lähes loppuun asti ja terve vauva syntyi, mutta jos pitäydytään tosiasioissa, niin todennäköinen keskenmenohan tuo on, jos merkit samat kuin edellisissä raskauksissa. Noin yleensä raskauteen ei verenvuoto tietenkään kuulu. Itse olen sellainen ihminen, joka halua mieluummin varautua siihen ikävimpään vaihtoehtoon kuin elätellä toivoa. Eli olen kai sitten myös negatiivinen ihminen, mutta minun on helpompi elää niin, että alan työstää sitä ikävintä vaihtoehtoa ja sopeutua jo ajatukseen.



Mutta helvetin kova paikkahan sinulla ap on. En edes keskenmenoja kokemattomana voi ymmärtää, kuinka kova. Toivon kuitenkin, että pystyt kokoamaan itsesi ja jatkamaan elämääsi. Uskoakseni on kuitenkin hyvin todennäköistä keskenmenotaipumuksestasi huolimatta joku päivä saat vauvan syliisi. Toivon sinulle roppakaupalla voimia, jos se ikävin vaihtoehto toteutuu.

Testi näytti haamua. Ei mennyt montaa päivää, että alkoi vuoto ja minä havaitsin selkeän klöntin vessassa käydessä joka ei jättänyt epäilyksiä.

Esim rv6+0 alkio on vasta puolen sentin kokoinen. Viikolla 5+0 vain millin. Hienon klöntin huomasit. ;)

Kiitos taas kaikille kommenteista. Olo on jo hieman parempi. Vuoto on tällä hetkellä rauhoittunut eikä mahassakaan enää tunnu lurinaa ja jomotusta. Mies tuli illalla töistä kotiin ja on lohdutellut. Mutta en kuitenkaan usko, että tämä on vielä ohi.. Luulen, että vuoto jatkuu taas huomenna. Kohta viikonhan tätä on kestänytkin, välillä vähemmän ja välillä enemmän.



Tällä hetkellä pää on aika tyhjä, olen ihan turta kaikesta itkemisestä enkä yksinkertaisesti jaksa enää ajatella koko asiaa. Yritän pysyä positiivisena, mutta se on kovin vaikeaa. Kun toisaalta haluan myös olla varautunut pahimpaan. Mutta loppujen lopuksi en pysty edes ajattelemaan, että alkio olisi oikeasti kuollut, se olisi jotain niin kamalaa etten pysty käsittelemään koko asiaa... Ihan hirveää tämä on ja toivon että sitten ylihuomenna saan jonkinlaisen ratkaisun tilanteeseen.



Kiva kun olette myötäeläneet surussani ja jakaneet kokemuksianne. Tästäkin on jo ollut paljon apua. Kiitos paljon.

Voi hyvin olla että kaikki on kunnossa.



Sitten tuosta alkion koosta ja klönteistä. Tosiaan moni alkuraskauden keskenmenon kokenut kuvittelee nähneensä vessassa alkion eli isomman verisen klöntin. Noh, näin ei kyllä lähes koskaan ole. Esim rv5 alkio on vasta alle puoli senttimetriä pitkä täysin pyöreä levy. Ei siis minkäänlaisia raajoja näkyvissä eikä edes päätä tai peppua. Alkio on littana pyöreä levy. Värikään ei ole verinen vaan kudosmaisen vaalea. Ihonvärinen. Nuo klöntit joita kuvitellaan alkioksi ovat yleensä hyytynyttä verta jossa on sikiöpussin riekaleita mukana antamassa rihmamaista ja kiinteää klönttimäistä muotoa.



Vähän jos mennään eteenpäin niin rv9 maissa sikiö on 2cm kokoinen. Rv12 6cm.

"Lainaus:

Testi näytti haamua. Ei mennyt montaa päivää, että alkoi vuoto ja minä havaitsin selkeän klöntin vessassa käydessä joka ei jättänyt epäilyksiä.





Esim rv6+0 alkio on vasta puolen sentin kokoinen. Viikolla 5+0 vain millin. Hienon klöntin huomasit. ;)"



Minä luulen, että tämä kirjoittaja on huomannut kohdusta poistunutta raskausmateriaalia, "klöntti" on todennäköisesti ollut sikiöpussi tai istukan pala tms. Itsellänikin yksi km tapahtui rv 5 ja silti tuli kaikennäköistä tavaraa ulos, mm. juuri sellainen parin sentin pituinen pötkylä. Mutta en siis luullut sitä itse alkioksi, vaan joksikin muuksi "osaksi". Selvästi se ei kuitenkaan normaaliin kuukautisvuotoon kuulunut.



-ap

kohdunsuun voi sitoa

Toivon että pienellä on kaikki hyvin.



Omista kokemuksista sen verran että, ekassa raskaudessa vuotoa oli enemmän ja vähemmän aina rv 11. Tuli lirisemällä pönttöön, tuli klimppejä, hyytymiä ja ties mitä.. olin joka helvetin kerta hysteerinen ja aivan rikki, ja aina vuoto alkas illalla. Vuodot loppui, loppu hyvin, kaikki hyvin ja nyt meillä tuhisee omassa sängyssään 1,5v tytteli!



Toinen raskaus päättyi keskenmenoon rv 9, oli tuhruttelua viikon verran, ehdin käydä aamulla ultrassa, sydän löi ja olin taivaissa, kunnes illalla alkoi runsas vuoto, ja taas klimppejä ym. ja sit kuulu plumps, tiesin heti että se oli sit siinä, kamalaa, mut halusin olla varma, ja tongin sen pienen sieltä pöntöstä, ja kyllä sen ihan selvästi tunnisti reilun sentin mittaiseksi pieneksi alkioksi. Oli vielä ruskuaispussissa, olin järkyttynyt, kauhuissani ja kaikkea mitä en voi edes kuvailla, just aamullahan kaikki oli hyvin, kuulin sen pienen sydämmen lyönnit, ja rakastin sitä pientä omaa kultaa heti. Ja nyt se on tässä mun kädellä, eihän tämän näin pitänyt mennä!



En halua pelotella, nämä ovat mun kokemuksia, ja jokaisella on omansa.



Luulen että tiedät kyllä jos olisi keskeytynyt. Voimia Sinulle!

6 + jotain olin ultrassa ja syke näkyi ja kaikki muutenkin ok. Sitten se vaan alkoi vuodolla, jota kesti joitakin päiviä. Lopulta tuli kunnon vuoto ja sinne meni. Pahalta tuntuu vieläkin. Ja etenkin kun oli käynyt ultrassa toteamassa raskauden olevan ok.

Melko tarkalleen vuosi sitten oiln samoilla raskausviikoilla kuin sinä ja aloin vuotaa verta. Minulla oli kaksi raskautta takana joissa ei mitään sellaisia ongelmia joten oletin että keskenmenohan se on. Vuotoa kesti kauan ja loppui vasta viikolla 15-16. Mutta raskaus oli muuten aivan normaali ja nyt 4-kuinen tyttö tuhisee sängyssään.



Jaksamista ja peukkuja!

Kyllähän sen jo tiedän miten tässä käy. Niin kuin aina ennenkin. Miksi enää ees pitää toivoa yllä. Vuoto ja oudot mahatuntemukset alkoivat taas, juuri kun ehdin hieman hengähtää.



Mies on täysi paskapää ja lähti käymään kaupungilla. Yksinhän tässä just halusinkin olla. Voi luoja että voi vituttaakin vielä kaiken lisäksi. Jos ja kun tämä nyt menee kesken niin vois alkaa pohtimaan tota parisuhdettakin. Jos ei kerta voida lasta saada eikä toinen voi olla paikalla silloin kun eniten tarvii niin mitä järkee tässäkään.

Surullista että miehesi ei voi olla tukenasi nyt kun ahdistaa ja pelottaa. Hän kai pelkää itse tilannetta paljon eikä uskalla kohdata sitä.



Kuinka jaksat?

minä menisin vaikka kymmenen kertaa jos jotauín pelkoja olisi raskauden suhteen. Menisin aina kun tarvitsee ja tuntee...



Ulkopuolisena näkee että Sinä olet huolissasi ja pelkäät, lääkäri on nyt se joka voi auttaa, sillä miksi annat mennä asian kenties pahemmaksi jos jotain voisi vielä tehdä.



Kerran minut laitettiin pää alaspäin että vauva pysyisi, kuudes kuukausi kyllä menossa jo. Sitten sanottiin että seuraavassa raskaudessa ommellaan kohdun suu heti alussa, sitten kerran oli kyse supistuksista jo alkuvaiheessa ja sain pillereitä supistusten ehkäisemiseksi. Vauvoja yritetään pitää masussa ns. toivojen osastolla, jos ei muuta häippää ole kuin verenvuoto ja vauva on elossa. Kaikkea yritetään lääketieteellisesti, mutta ei voi jos olet siellä kotona "piilossa".



Sinuna menisin ennen huomista, ei vuoto ole syy jäädä menemättä. Onnellista tulevaisuutta Sinulle ja miehellesi..mutta nyt mene jo, he tekevät työtään ja Sinä olet asakas, joka tarvitsee apua.

ajattele nyt sitä miestäsikin, ei hän ole mikään henk.koht.hoitsusi, tuo on raskasta aikaa hänellekin. Ei kukaan jaksa kuunneella jatkuvaa vinkumista ja parkua. Jos sinä päivästä toiseen valitat, ettei tästä tule mitään, niin ei siitä mitään tulekaan. Hae ammattiapua, eli jotain joka työkseen kuuntelee, äläkä pidä miestäsi kaatopaikkana.

jos kaikenmmailman hysteerikot käyvät siellä jatkuvasti turhan takia. Jos keskenmeno on alkanut, niin sille ei lääkärit voi mitään.

että kun raskaus alkaa keskeytymään kunnon vuodolla, ei siinä ole paljon tehtävissä. Ja pitää muistaa, että raskaus voi keskeytyä myös jos sikiöllä on vakavat esim. kromosomihäiriöt tai muuten mahdottomuus selvitä. Tuon kohdunsuun ompelun uskoisin tapahtuvan vasta myöhemmin kun sikiö on jo suurempi.

Vielä voimissani.. Ja tilanne on aika lailla sama kuin eilen. Vuotoa tulee niukasti, mutta kuitenkin jatkuvasti. Välillä kirkasta, välillä ruskeaa.. Ei tästä kyllä mitään voi ainakaan päätellä, että mitä tapahtuu.



Mies tuli kotiin suht ajoissa niin kuin lupasikin. Itkin vielä myöhään yölläkin enkä pystynyt nukkumaan kuin vasta kolmen maissa. Tänään nukuinkin sitten puoleen päivään asti ja äsken nukuin lisää.. Hyvä niin, kuluupahan nopeammin tämä päivä.



Tuosta päivystyksestä, tiedän kyllä että minulla olisi sinne oikeus mennä. Mutta olen jo kaksi kertaa aiemmin käynyt vuodon takia päivystyksessä (kerran jo tämänkin raskauden aikana) eivätkä he kyllä kovin suopeasti suhtaudu. Kauan saa jankuttaa ja ehkä jopa liioitellakin oireitaan, että pääsee ultrattavaksi. Joten en haluaisi sitä tehdä. En oikein usko, että tälle mitään voisi tehdä. Jos jotain olisi tehtävissä, kai se olisi huomattu jo maanantain ultrassa? Ja ihan loppupäässähän olisin siellä kiireellisyysluokituksessa, joten ei todellakaan kiinnosta mennä sinne istumaan 3 tunniksi tällä mielellä. Varsinkin kun selkänikin on aika kipeä.



Ja en pidä miestäni kaatopaikkana.. Hän vain sattuu olemaan ainoa ihminen joka edes tietää raskaudesta tällä hetkellä, joten hän on ainoa kelle voin tästä puhua. Ymmärrän kyllä, että hänkin pelkää ja häntä ahdistaa jatkuva itkeminenkin. Pitäisi yrittää ajatella häntäkin. Mutta silti, hän on avomieheni ja tuleva aviomieheni ja luvannut pysyä rinnallani vaikka mitä tulisi. Yritin miettiä itseäni vastaavaan tilanteeseen, ja minä en olisi lähtenyt pois mieheni luota, jos hänellä olisi ollut yhtä suuri huoli ja paha olo jostain...

Yritä rauhoittua, saat täältä ((halin)) ja voimatsemppiä!

Hysteerisuus ei ainakaan auta, ei peli ole vielä välttämättä menetetty, voi olla kaksosraskaus ja toinen menossa kesken, voi olla pieni myooma tai verisuoni mikä "poksahtanut" kun paikkasi jo hieman venyneet raskausmateriaalin myötä.

Tai olisiko normaalisti kuukautisvuotosi aika?