Hoitoalan hommista kysymys

Et varmaankaan koulutuksellasi tarvitsisi juurikaan lisäkoulutusta.

Suosittelisin, että tutustuisit hoitajakoulutukseen paremmin ennenkuin alat täällä esittelemään päätelmiäsi.



Koulutuksessa nimittäin myös opetellaan asiat tekemällä, ei vain lukemalla ja se on varsinkin akateemisessa ympäristössä työskentelemään tottuneille usein aika vaikea paikka...



Jotenkin huvittaa, että mietit ehkä haluavasi sairaanhoitajaksi, mutta et tehdä kuitenkaan hoitotöitä ja selvästi halveksit hoitajia (jotka ovat sentään hoitoalan asiantuntijoita, tosin kuten sinä!), ei ole ihan paras lähtökohta opintojen aloittamiselle, mutta onneksi tajusit sen itsekin!

vuodeosaston sh:n hommia.

Teholla joudut katselemaan EKG-käyriä koko ajan ja huomaamaan muutokset, jotta saat hälytettyä lekurin tarvittaessa paikalle.



Teholla myös katsot röntgenkuvia, CT-kuvia, mutta lausunnot n iistä antavat lääkärit. Toki paljon hoitajat joutuvat päivystäviä kehottamaan katsomaat kuvat, jotta päästään aloittamaan esim. nesteen poisto tms.



Teholla myös seuraat muita käyriä Swanit, CV:t, hengistykäyrät jne.

Sun pitää tietää, itä ne meinaa ja mitä meinaa muutokset, jotta taas saat lekurit paikalle. =)



Ainakaan siellä ei kaikenlainen tieto asioista mene hukkaan, niitä tarvitaan ihan sairaa nhoitajan työssä.



Silti lekurit hoitaa sen diagnosoinnin ja lääkkeiden määräykset ja muut omat hommansa.

että jos olet hoitaja niin laajenna näkymystäsi pidemmälle hoitotieteessä ei lääketieteessä!!

Kuten on yritetty sanoa hoitotiede ja lääketiede eriasioita.. rtg-kuvien katselu ja labrojen tulkitseminen toki voi helpottaa omaa työskentelyäsi.. mutta tuo asenne "vain tipan vaihtoa ja tarjottimien kantamista" kertoo jo että asenteesi on aivan väärä.. et ymmärrä et tipan vaihtamisessa ja tarjottimen viemisessä ja ruokailun avustamisessakin on asioita jotka hoitajan tarvitsee hallita...jos tahdot lääkäriksi opiskele lääketiedettä jos tahdot hoitajaksi opiskele hoitamista ja hoitotiedettä...

kaltaisiasi hoitajia löytyy työelämästä ja me ammatistamme pitävät sairaanhoitajat kutsumme heitä yleensä "pikkulääkäreiksi".



Kysymykseesi vastaukseksi sanoisin että harkitse kahteen kertaan ennenkuin opiskelet sairaanhoitajaksi. Luulisin että ammatti ei sovi sinulle. Ehkä jokin teknisempi homma kuten bioanalyytikko kävisi paremmin. Tai sitten sinun täytyisi yrittää töihin jonkinlaisiin erityistehtäviin jollaisia ei tietenkään ole tarjolla vastavalmistuneille. Ja tiedoksi vielä että erikoissairaanhoitajia ei valmistu nykyisin, amk:ssa opiskellaan sairaanhoitajaksi ja suuntauksen voi valita, mutta nimike ei ole erikoissairaanhoitaja. Valitan.

homma poikkeaa aika reippaasti haaveistasi. Toki esim tehoilla hoitajat rutiinisti kuuntelevat sydänäänet, tulkitsevat labroja ym. Lääkärit kuitenkin tekevät päätökset viimekädessä. Hoitaja hoitaa, lääkäri määrää.

Lääkäri ja sairaanhoitaja ovat täysin eri ammatteja. Potilaita hoidetaan yhteistyössä ja vaativassa erikoissairaanhoidossa toki kokeneet hoitajat tietävät paljon ja lääkärit kysyvät hoitajilta mielipidettä potilaan voinnista, mutta hoitopäätökset tekee lääkäri. Mitään lääkärin pikku palvelijoita hoitajat eivät kuitenkaan ole, vaan työ saattaa olla hyvinkin itsenäistä paikasta riippuen, vaikka tietenkin sellaisiakin paikkkoja löytyy joissa hoitajan työ on paljolti avustajan olemista.



Mikään ei ole raivostuttavampi (ja vaarallisempi) työkaveri kuin sellainen joka kuvittelee tietävänsä kaiken ja osaavansa lääkärienkin hommat paremmin kuin he itse. Vaikka hoitajienkin pitää osata tulkita tiettyjä labra-arvoja, ja varsinkin tietää milloin on kiire tehdä asialle jotain ja ilmoittaa asia lääkärille, tulosten tulkinta ja sen pohjalta tehtävät hoitopäätökset kuuluvat aina lääkärille. Samoin vaikkapa röntgenkuvien tulkinta kuuluu lääkärille.

tätä vähän pelkäsinkin. Sairaalat taitavat vielä edelleenkin olla todella hierarkisia työympäristöjä, joissa henkilön toimekuva määräytyy aseman mukaan eikä taitojen mukaan, kuten monessa muussa duunissa. Jotenkin näin alaa tuntematottamana ihmetyttää, että jos hoitajalla on kiinnostusta ja kompetenssia haasteellisempiinkin tehtäviin kuin mitä toimenkuva vaatii niin miksi sitä ei hyödynnetä sairaalaorganisaatiossa? Kateus ja kyräily taitaa mennä järjen edelle tässä asiassa. Täytyy siis miettiä jotain muuta...



Ap

vaan lainsäädännöstä. Laki määrää, mitä kukin saa tehdä, ja tätä valvoo TEO.

että vastuukysymykset sanelevat hierarkian, eikä hoitaja voi yksin mennä tekemään mitään päätöksiä, jotka hänen valtuuksiinsa ei kuulu. Lähinnä peräänkuuluttaisin sellaista joustavaa yhteistyötä hoitajan ja lääkärin välillä, jossa myös se alempiarvoinen hoitsu voisi avata suunsa tuoda esiin oman näkemyksensä asiasta - jos siis hän on omatoimisesti opiskellut ja oppinut tiettyjä perinteisesti lääkärille kuuluvia juttuja. Tämä siis ilman, että vähemmän asioihin perehtyneet hoitajakolleegat juoruaisivat kahvihuoneessa selän takana ja haukkuisivat "pikkulääkäreiksi". Mielestäni tällaisessa nimittelyssä hieman paistaa kateus siitä, että toisella on ollut motivaatiota ja kykyä opetella vähän vaativampiakin juttuja. Mutta kuten todettu, hoitajan homma ei taida olla minua varten.

Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että nyt jo etukäteen hoitoalaa opiskelematta tilität siellä, että toiset hoitsut nimittelevät sinua enemmän lukenutta/itse opiskellutta "pikkulääkäriksi". Hohhoijaa... kyllä kokemus tälläkin alalla vaan usein on aika kova valtti eikä pelkästään se mitä olet lukemalla oppinut. Toki asioiden opiskelu on tärkeää, mutta miten voit kuvitella tuollaista tietotaitoa sinulla sitten olevan jo etukäteen!?

Kova on ainakin itseluottamus sinulla. Ei muuta kuin lääkikseen vaan! Pääsethän töihin jo muutaman vuoden opiskeltuasi kandina. Saat sit ihan virallisesti tehdä diagnooseja ja määrätä lääkkeitä!

että olen koulutukseltani filosofian tohtori ja työskennellyt tutkijana yliopistolla. Ja jos olisit lukenut koko ketjun, niin ymmärtäisit että en ole missään vaiheessa väittänyt vielä osaavani lääketieteellisiä juttuja, mutta aivan varmasti minulla olisi älyllistä kapasiteettia ja motivaatiota niitä sisäistää - siis oppikirjoista aivan kuten lääkiksen opiskelijatkin tekevät. Eli voisin vallan hyvin hoitajakoulutuksen aikana iltaisin lueskella vaikka mitä lääkiksen opuksia ihan omasta mielenkiinnosta. Samoin sitten hoitajana työskennellessäni voisin seurata oppimismielessä lääkäreiden toimintaa.



Pointti koko viestissäni olikin se, että jos joku hoitaja näin lääketieteellistä osaamistaan kartuttaa niin onko hänellä mitään todellisia mahdollisuuksia tuoda tätä osaamistaan esille työpaikalla? Vai oikeuttaako ainoastaan lääkärin titteli avaamaan suunsa vaikkapa sydänkäyrällä näkyvistä muutoksista? Sain kyllä muutaman vastaajan viestissä hyvinkin sellaisen kuvan, että hoitaja pysyköön lestissään. Olen siis koko ajan puhunut hypoteettisella tasolla ja mielestäni tämä on erittäin tärkeä seikka joka vaikuttaa mahdolliseen alanvaihtooni merkittävästi.

Lääkärit kysyvät hoitajien mielipidettä, ja arvostavat kokeneiden hoitajien osaamista. Kyse on tiimityöstä, johon kuuluu lääkärien ja hoitajien lisäksi muitakin, kuten vaikkapa ravitsemusterapeutteja.



Useinkaan kyse ei kuitenkaan ole sellaisista asioista, joita hoitaja olisi erikseen jossain opiskellut, vaan sellaisista tiedoista ja taidoista, jotka tulevat nimenomaan sitä työtä tehdessä, vuosien kokemuksella. Sitä arvostetaan paljon.



Toki joskus voi olla kyse kateudesta, mutta viime vuosina on yritetty siirtää useitakin lääkärin tehtäviä hoitajille ja sitä ollaan vastetustettu kovasti. Vastuu on toki ollut yksi iso kysymys mutta toinen on raha. Hoitajien työtä ja työtehtäviä on yritetty lisätä mutta palkkaa ei siitä olla kuitenkaan maksamassa yhtään enempää.



Tuskin yritysmaailmassakaan kukaan suostuu koulutautumaan ja ottamaan itselleen lisätöitä ihan tuosta vaan, ilmaiseksi ja hyvää hyvyyttään.



nro 5 (muistaakseni)

ovat hengenvaarallisia hoitoalalla! Hoitajan tehtävät ovat hoitajan, ja lääkärin tehtävät lääkärin. Kummallakin on koulutus omaansa, ja siinä on pysyttävä. Ensinnäkin siinä tulee vastaan laki, ja toiseksi, hoitajien palkka on ihan tarpeeksi paska ilman mitään lisähommia lääkäreiltä. Eli tuolla tavalla heikentäisit sekä hoitajien, että potilaiden asemaa. Ja vielä yksi pointti, nimittäin työ on sen verran kiireistä, että on hyvä että omat hommansa saa työvuoron aikana tehtyä, saati sitten vielä jotain ylimääräistä.



Ja nuo rtg-kuvien tulkinnat on sellaisia, että välillä niitä tulkitsemaan tarvitaan rtg-lääkäri, kun ei aina osaston oma lääkärikään saa selkoa.

Se on määritelty jo ihan laissakin että sairaanhoitajat eivät voi tehdä lääkärin tehtäviä. Kyse on kuitenkin vastuullisesta potilastyöstä.

Kyllä sairaanhoitajatkin tulkitsevat labroja, katsovat röngenkuvia ja esittävät ne lääkärille, mutta lääkäri tekee lääketieteen diagnoosit, hoitaja hoitotieteen diagnoosit.

tätä vähän pelkäsinkin. Sairaalat taitavat vielä edelleenkin olla todella hierarkisia työympäristöjä, joissa henkilön toimekuva määräytyy aseman mukaan eikä taitojen mukaan, kuten monessa muussa duunissa. Jotenkin näin alaa tuntematottamana ihmetyttää, että jos hoitajalla on kiinnostusta ja kompetenssia haasteellisempiinkin tehtäviin kuin mitä toimenkuva vaatii niin miksi sitä ei hyödynnetä sairaalaorganisaatiossa? Kateus ja kyräily taitaa mennä järjen edelle tässä asiassa. Täytyy siis miettiä jotain muuta... Ap

Voit toki tuijottaa niitä ekg-käppyröitä kuin piru raamattua, mutta löydöksistäsi et voi kertoa potilaalle, se on aina lääkärin tehtävä, ja potilaalla on oikeus siihen että diagnoosit hän kuulee lääkäriltä, ei hoitajalta. Ja toisekseen, ne löydökset, mitä mahdollisesti havaitsisit, on lääkäri jo huomannut sinua aiemmin.



Hoitaja voi edetä urallaan niin, että päätyy oh:ksi, tai sitten pysyy kentällä ja tulee aivan ihanaksi, empaattiseksi ja potilaiden tarpeille herkäksi hoitajaksi. Sitä on hoitoalalla eteneminen, ei mitään hienoja titteleitä tai temppuja.

Ei kannata yrittää korvata lääkäri haaveita lukemalla hoitotiedettä. Vähän sama asia kuin jos haluaisit lentäjäksi, mutta menisitkin roskakuskiksi.

että vastuukysymykset sanelevat hierarkian, eikä hoitaja voi yksin mennä tekemään mitään päätöksiä, jotka hänen valtuuksiinsa ei kuulu. Lähinnä peräänkuuluttaisin sellaista joustavaa yhteistyötä hoitajan ja lääkärin välillä, jossa myös se alempiarvoinen hoitsu voisi avata suunsa tuoda esiin oman näkemyksensä asiasta - jos siis hän on omatoimisesti opiskellut ja oppinut tiettyjä perinteisesti lääkärille kuuluvia juttuja. Tämä siis ilman, että vähemmän asioihin perehtyneet hoitajakolleegat juoruaisivat kahvihuoneessa selän takana ja haukkuisivat "pikkulääkäreiksi". Mielestäni tällaisessa nimittelyssä hieman paistaa kateus siitä, että toisella on ollut motivaatiota ja kykyä opetella vähän vaativampiakin juttuja. Mutta kuten todettu, hoitajan homma ei taida olla minua varten.

Lääkäriksi opiskelu kestän kuusi vuotta, mutta neljä vuotta opiskeltuasi pääset jo tekemään töitä. Sairaanhoitajaksi opiskeleminen kestää 3,5 vuotta (ensihoitajan neljä vuotta), eli käytännössä ~samaan aikaan voisit aloittaa työelämän (toki opintosi lääkiksessä jatkuisivat työn teon ohessa).



Lääkiksen hyviä puolia;



*jos haluat olla hoitsu joka tekee osan lääkärin töistä ---> mikset saman tien opiskele lääkäriksi



*palkka on parempi

Hoitoala on aika laaja ja se mitä saat tehdä, riippuu aika paljon siitä missä olet työssä.



Erikoissairaanhoidossa hoitajilta edellytetään että he tietävät paljon sellaisia asioita, joita ei koulussa opeteta. Esimerkiksi sydänosastoilla ja tehoilla hoitajien pitää osasta tulkita sydänkäyrää, tunnistaa rytmihäiriöitä yms. Mutta vaikka hoitaja tunnistaisikin rytmihäiriön, paikalle kutsutaan silti aina lääkäri, joka vielä yleensä kutsuu paikalle kardiologin. Siinä vaiheessa kun kardiologi on paikalla ja miettii mikä rytmihäiriö on kyseessä ja mitä sille tehdään, ei hoitajan enää kannata tuoda omaa osaamistaan esille.

Kyllä varmasti olisinkin, jos nyt lähtisin sairaalaan tekemään näin "pikkulääkärin" hommia. Mutta pointti (jälleen kerran) olikin se, että jos joku hoitaja oikeasti on kykenevä tekemään muutakin kuin vaihtamaan tippaa ja tarjoilemaan ruokaa, niin eikö tätä osaamista voida sairaalamaailmassa hyödyntää millään tavalla? Ymmärrän toki tuon kiireaspektin, että aina ei ole aikaa tehdä muuta kuin ne omat hommansa. Tämä on oikeastaan ensimmäinen järkevä argumentti tässä viestiketjussa.



Tuota hoitajan aseman heikentämistä en itse henkilökohtaisesti ymmärrä, sillä henkilökohtaisesti ajattelen työssä kehittymisen ja uusien haasteiden hanskaamisen tuovan jo riittävästi kiitosta. En todellakaan (hoitajamaiseen tapaan) laske kaikkea rahassa. Mutta tämä taitaa olla sellainen seikka, jonka olen oppinut tutkijantyössäni. Siitä kun ei palkkaa juuri makseta ja siksi uusia uria mietinkin. Minulle jo pelkkä vakiduuni parin tonnin liksalla on suuri muutos nykyiseen.