Subjektiivisen päivähoito-oikeudet vastustajat:

kuka kirjoittaa CV:n joka kerta kun laatii hakemuksen?? Lähinnä mieleen tulee ihminen, joka keksii sen.

Täytyy kompata tuota miesnäkökulmaa. On oikeesti hauska nähdä, miten yksinkertaisesti miehet suhtautuvat lasten tarhassa käyntiin. Kun meillä alettiin odottaa toista, mies ei koskaan edes ajatellut, että esikoinen edes voisi jäädä kotiin. Oli tosi mietteissään, että on nyt järkeä, että se jatkaa tarhassa VAAN kolmena päivänä. Sama myös tuttavapiirin miehillä -naiset sen sijaan jaksaa jauhaa ja puukottaa toisiaan.



Ja 91:lle. Kyllä jokainen fiksu työnhakija tarkistaa hakemuksensa ja CV:n läpi työpaikkaa hakiessaan. Itse saatan hyvin hinkata jotain lausetta eri muotoon, jotta se toisi esiin eri sävyjä... että näin.

kerro toki tuoe myös sille työnantajalle. Ei tulisi pieneen mieleenkään palkata ihmistä, joka rustaa hakemusta ja hioo CV:tä tuntitolkulla.



t. 91, yrittäjä ja äiti

niin että lyhyisiin päiviin, mutta viisi kertaa viikossa, kannustettaisiin. Eli nollamaksuluokka pois, kaikille yli 3-vuotiaille alle viisi tuntiset päivät olis ilmaisia ja sen jälkeen max. 6 h päivästä olis maksu 100 e/kk, max 7 h olis 200 e/kk, max 8 h olis 300 e/kk , max. 9 h olis 400 e, ja max. 10 h olis 500 e/kk. Tämä kannustaisi siihen että lapset olis maksimissaan sen 7 h päivässä, silloin ei maksut nousis. Työssäkäyvätkin pyrkis lyhentämään päiviä niin että toinen veis ja toinen hakis. Yksinhuoltajat olis ainoita jotka sais alennuksi noista maksuista. Niillä uratykkiperheilllä, joissa molemmilla on niin vaativa ja joustamaton työ että lasten on pakko olla 9-10 h päiväkodissa joka päivä olis varmasti varaa maksaa siitä se 500 e joka kuukausi.

ei mulla koskaan olis varaa palata töihin. Koko palkka menis 4 lapsen päivähoito maksuihin.

Mutta itse olen sitä mieltä että tämä subjektiivinen päivähoito on perseestä. Sillä jos lapsia tekee niin silloin niitä voi hoitaa myös kotona.

Meillä isonpi käy kerhossa 2 x viikossa mutta ei tulisi mieleenikään viedä herraa päiväkotiin hoitoon saamaan virikkeitä niitä kyll pystyn kotona järjestämään.

Juuri nyt vkl:n vantaan sanomissa oli ehdotus hoitolisän nostamisesta johon sisällytettäis siihen että kukaan perheen lapsista ei olisi kunnallisessa hoidossa.

Mutta lausunnolla saa olla kuntouttavassa hoidossa.

Go Vantaa joskus jotain hyvääkin täällä.

kerro toki tuoe myös sille työnantajalle. Ei tulisi pieneen mieleenkään palkata ihmistä, joka rustaa hakemusta ja hioo CV:tä tuntitolkulla. t. 91, yrittäjä ja äiti

Kyllä mä ainakin palkkaan mielelläni ihmisen joka näkee vähän vaivaa hakemuksen eteen. Sen sijaan en palkkaisi ihmistä, joka ei osaa priorisoida asioitaan edes siihen malliin, että on osannut hakea lapsilleen hoitopaikkaa ajoissa, että pystyy aloittamaan työtkin silloin kun työnantaja niin haluaa!

t. yrittäjä ja 3:n äiti, joista kaksi koulussa ja yksi ihanassa hoitopaikassa

niin että lyhyisiin päiviin, mutta viisi kertaa viikossa, kannustettaisiin. Eli nollamaksuluokka pois, kaikille yli 3-vuotiaille alle viisi tuntiset päivät olis ilmaisia ja sen jälkeen max. 6 h päivästä olis maksu 100 e/kk, max 7 h olis 200 e/kk, max 8 h olis 300 e/kk , max. 9 h olis 400 e, ja max. 10 h olis 500 e/kk. Tämä kannustaisi siihen että lapset olis maksimissaan sen 7 h päivässä, silloin ei maksut nousis. Työssäkäyvätkin pyrkis lyhentämään päiviä niin että toinen veis ja toinen hakis. Yksinhuoltajat olis ainoita jotka sais alennuksi noista maksuista. Niillä uratykkiperheilllä, joissa molemmilla on niin vaativa ja joustamaton työ että lasten on pakko olla 9-10 h päiväkodissa joka päivä olis varmasti varaa maksaa siitä se 500 e joka kuukausi.

ei mulla koskaan olis varaa palata töihin. Koko palkka menis 4 lapsen päivähoito maksuihin. Mutta itse olen sitä mieltä että tämä subjektiivinen päivähoito on perseestä. Sillä jos lapsia tekee niin silloin niitä voi hoitaa myös kotona. Meillä isonpi käy kerhossa 2 x viikossa mutta ei tulisi mieleenikään viedä herraa päiväkotiin hoitoon saamaan virikkeitä niitä kyll pystyn kotona järjestämään. Juuri nyt vkl:n vantaan sanomissa oli ehdotus hoitolisän nostamisesta johon sisällytettäis siihen että kukaan perheen lapsista ei olisi kunnallisessa hoidossa. Mutta lausunnolla saa olla kuntouttavassa hoidossa. Go Vantaa joskus jotain hyvääkin täällä.

jolla eikö ole aikomusta mennäkään töihin vaan elää miehen palkalla vuosikaudet, kö? Ymmärrätkö yhtään näitä raukkoja pätkätyöläisäitejä jotka haluavat edetä elämässään ja tehdä muutakin kuin olla lastensa kanssa 24/7. Koska MIEHILTÄ vaadittaisiin samaa? Ei koskaan kai?!

Minä yrittäjänä arvostan yritystäni ja työntekijöitä ja hmisessä sitä, että tällä on elämänarvot kunnossa.



Enkä myöskään hoida yritystäni tuli persuuksissa, ihmisiä ei ravaa sisään ja ulos, joten ihan hyvin ehdin odottaa esimerkiksi haastattelun kanssa huomiseen. Tietenkin oletan, että ihminen siirtyy joko vanhasta työpaikasta tai muuten voi tarvita järjestelyaikaa, joten ei tarvitse aloittaakaan heti. Johan yrityksellä on itselläänkin sitä pidempi perspektiivi. Sellainen puolen vuoden ennakointi joka tapauksessa.



t. 91

ennen kun arvostelee. Tämä äiti sanoi, että 1v hoitoon laitto on se viimeinen vaihtoehto ja mielestäni ovat päätymässä siihen, että palkkaavat hoitajan kotiin, mikäli ei tutut ym. ehdi tarpeeksi auttaa.

Olen itse ollut vastaavassa tilanteessa kun tuon ketjun ap, kolmonen ilmotti yllättäen tulostaan ja lapsille tuli ikäeroksi 1v 1kk. Kolmosella oli koliikki, monia allergioita jne ja valvominen oli viedä minulta kaikki voimat. Palkkasimme hoitajan kotiin, ensin kyllä harkitsimme pph:ta, mutta totesimme, että hoitaja kotiin parempi ratkaisu.

jossa perheessä on 1-vuotias ja 2-kuinen vauva. Isä on aina töissä, äidillä masennus jo ekasta lapsesta.

Nyt sitten ratkaisu on tämä subjektiivinen päivähoito-oikeus: 1-vuotias hoitoon.

Eli ihan perseelleen menee.

miehen ei tarvitse asua työpaikalla, ja ehkäisy on keksitty.

mutta keikkatyötä tehnyt myös.



Kyllä se on lapselle parempi että elämä on säännöllistä, niin se on turvallisempaa ja lapsi tasapainoisempi. Aika epävarmaa elämää jos ei edellisenä iltana tiedä että mennäänkö huomenna hoitoon vai ei. Lapset jäävät myös päiväkotiyhteisössä ulkopuoliseksi jos käyvät tosi epäsäännöllisesti. Siellä tehdään esim. pidempiä askarteluprojekteja mitkä saattaa sitten lapsella jäädä kesken tms.



Ollaan tehty sitä että lapset on epäsäännöllisesti päiväkodissa, mutta emme enää sillä se ei ole lapsen etu. Lapselle on parempi että elämä on säännöllistä. Sitähän se ei ole jos hoitoon mennään vanhempien keikkatyön mukaan.

Se toisi myös työpaikkoja lisää, kun palautettaisi kodinhoitajien ammattikunta takaisin.

Mä luulen, että jos subjekstiivinen hoito-oikeus poistuu, niin äitien "masennukset" lisääntyvät, mikäli sillä diagnoosilla se hoitopaikka lapselle irtoaisi.

Ei keikkatyössä ole mahdollista päättää että käykö joka päivä töissä kun niitä töitä ei joka päivälle ole. Keikkatyö sopii myös erittäin hyvin joillekin perheille. Jos lapset kipeinä, sairas lapsi jota käytetään paljon lääkärissä ym. niin keikkatyöstä voi aina kieltäytyä jos ei sovi juuri sinä päivänä.

Kun käyn 2-3 päivää viikossa, enkä tiedä etukäteen, mitkä päivät ne ovat?

Ja onko sinusta työnhaku sellaista, jota voi tehdä helposti lasten ollessa kotihoidossa?

Entä ne lapset, jotka tarvitsevat tukea vaikka kielen oppimiseen tai joilla on kuntoitusohjelma päiväkodissa?

Ja kuka ne tarvitsevat sitten päättää?

ap

niillä vanhemmilla, jotka käyvät töissä tai opiskelevat.

Äidin masennus, raskauden vaivat, vauva kotona tms. eivät ole syy päivähoitopaikkaan vaan nuo asiat pitää hoitaa muulla tavalla.

Ennen oli näitä kodinhoitajia, jotka menivät apuun lapsiperheisiin ja vanhuksille. Mä palauttaisin tuon ammattikunnan takaisin.

Meillä oli tuolloin 2vauvaa tai kakkonen tavallaan taapero. Esikoinen oli tuolloin 14v eli häntä ei enää tarvinnut hoitaa ja minusta käytännössä lähes sama tilanne kun tuon ketjun ap:lla.



Tuossa ketjussa muistaakseni luki, että ei ollut varsinaisesti suunniteltu, mutta ei yllätys ja oletan ettei myös vahinko. Minä olin myös masentunut jokin aika kakkosen syntymän jälkeen, kuitenkin ennen kolmosen syntymää mitään masennuksen oireita ei ollut, mutta masennus uusi synnytyksen jälkeen.



Kaikki ei pysty vaikuttamaan työaikoihin, minun mies tekee keikkatyötä ja tämä oli varmasti osasyy masennukseeni, koska mies ei voinut olla joka ilta kotona ja jouduin hoitamaan lapsia yksin.



Jo yhden vauvan/lapsen kanssa voi masentua eikä se todellakaan parannu sillä, että vaan on kotona. Minusta on paljon parempi, että osaa ja uskaltaa hakea apua ajoissa eikä sitä pitäis toisten arvostella idioottimaisilla kommenteilla, että ehkäisy on keksitty jne.



98

Nuo ovat vain keskiarvoja nuo iät. Meillä oli vilkas ja erittäin reipas 1,5v joka ihan oikeasti tylsistyi kotona vaikka käytiin äitipiireissä ym. 3 kertaa viikossa. Tyttö sotki ja tuhosi niin että paloimme aika loppuun miehen kanssa. Tyttö on viidestä lapsesta nuorin, kukaan ei ole ollut tuollainen.

Päiväkoti rauhoitti, oli katseltavaa, ihmeteltävää, uudenlaista tekemistä. Elämä alkoi taas tuntua siedettävältä. Jatkoin kotiäitiaikana aloittamiani opintoja ja menin töihin.

Tätä tyttöä ennen olin sitä mieltä että alle kouluikäiset pitäisi hoitaa kotona jne. mutta kummasti mielipiteet muuttui. Lapsi ei itkenyt kertaakaan perääni, on hyvin itsenäisen ja itsepäisen luontoinen. Perheen vauvana saanut paljon rakkautta joten perusturvallisuus hyvä:)

Nyt hän on 4-vuotias, aika vilkas edelleen.

Minua kiusaa näissä "tiukoissa" mielipiteissä selvä elämänkokemuksen puute. Kaikesta voi kouhkata mitä vaan, mutta kun omakohtaista kokemusta asiasta tulee niin mielipiteet voi muuttua. Masennus on aivokemiaa ja synnytyksen jälkeistä masennusta ei voi ennustaa.

Ja vielä tärkeä pointti: kaikki eivät halua "julkistaa" masennustaan. Söin masennuslääkkeitä 4 vuotta, mutta siitä ei tiedä kukaan muu kuin mieheni. Ei varmaan kukaan olisi arvannutkaan sillä olin ulospäin hyvinkin tehokas ja masennusjaksot sai peiteltyä muiden syiden alle (lapset valvottaneet, opiskelukiireitä, työt väsyttää, flunssa..) Monilla näyttää olevan käsitys että masentuneet kulkee "mielenterveyspotilas" -leima otsassa ja kaikenmaailman tukitoimenpiteiden piirissä joista tietävät kaikki. Minun ainut "tukitoimeni" oli terveyskeskuslääkärin määräämä lääke.

on kummallista ajatella, että pukkaa uusia lapsia noin pian, jos edellisestäkin on masennusta. Vahinkoja sattuu silti.

Musta törkeimmät hyväksikäyttäjät eivät ole mitkään masentuneet kuitenkaan, vaan ne, joilla on 2-v lapsi + vauva ja perustelevat että se 2-v tarvitsee virikkeitä, ilman mitään masennuksia tai erityislapsia. Jos tätä oikeutta jostain rajataan, niin siitä porukasta.

Sen sijaan yli 3 v hyötyy ikäisestään seurastaan, ja jos ei ole mahdollista viedä kerhoon ym. kevyempään systeemiin, niin mäkin antaisin ainakin 4-5-vuotiaan jatkaa osapäivähoidossa, jos saisin uuden vauvan silloin.

ap

mutta mua suorastaan ihmetyttää, että jotkut oikeasti antaisivat sen oikeuden tuosta vaan pois, ajattelematta että heillekin tulee se paikka eteen, jossa sitä tarvisikin...

Päiväkodissa ei muuten kyseenalaistettu mitenkään tätä, että lapset jatkavat näin osittain.

Kyllä munkin 4- ja 5-v haluavat muutakin seuraa kuin olla keskenään. On jo omat kaverit ja jonkun verran on alkanut vaikuttaa sekin, että ovat eri sukupuolta.

ap

Mutta eikö ole helmeä, että meidän ei tarvitse tällä palstalla niitä päivähoitoasioita pohtia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on lakisääteinen oikeus, jonka ansiosta perheet ITSE voivat arvioida oman päivähoitotarpeensa... ei tarvitse olla selittämässä, että on masennusta ja rankkaa, vaan voi vaan viedä sen lapsen tarhaan, olla vauvan kanssa kotona ja viis veisata, mitä AV-kotiäidit pohtivat.

Joku sen jossain ketjussa hyvin tiivisti: harvassa ovat ne lapset, jotka häiriintyvät tarhassa, eivätkä leikeissä viihdy (niitäkin on toki, ettei nyt tarvi alkaa uliseen) mutta pirun tiuhaan kyllä törmää elämäänsä kyllästyneisiin kotiäiteihin, joilla hermot riekaleina, seksielämä olematonta, parisuhde raunioilla ja elämäntehtävän arvioida muiden hoitoratkaisuja. Amen to that.

Tiedän, että suurin osa tarhojen hoitajista ja -johtajista kannattavat subjektiivisen oikeuden jos ei poistoa, niin ainakin rajaamista, mutta kun hekään eivät niitä ratkaisuja tee.

Lapset ovat yksilöitä, äidit ovat yksilöitä ja perheiden tarpeet ja toiveet yksilöllisiä...

Tästäpä johtuen ainakin minä olen oikein tyytyväisenä äitiyslomalla vauvan kanssa ja 4-vuotias poika jatkaa tarhassa 3pv viikossa. Syykin on itsekäs ja selkeä: poika kaipaa kaveriseuraa ja tarvitsee niitä lasten leikkejä (minä en pysty 4 vuotiaaksi kaveriksi pojalle muuttumaan).

Ja se, joka sanoo, että 4-vuotias ei ikäseuraa kaipaa niin lämpimästi tervetuloa meille katsomaan, kuinka hyvin poika viihtyy äidin ja vauvan kanssa vs. kuinka hyvin viihtyy tarhassa.

Toki varmaan joku kerhokin kävisi, mutta joku 9-12 kerhoaika on käytännön elämän kannalta ihan syvältä -eipä siinä muuta ehtisi tehdä kuin kuskata poikaa kerhoon ja takaisin.

1.) Ehkäisy on keksitty joo. Mutta yksikään ehkäisykeinoista ei ole 100%:n (paitsi kohdunpoisto, tosin sitä ei noin vain tehdä).



2.) Miehen ei tarvitse asua työpaikallaan, mutta jos perheessä on vain yksi tulonsaaja, harva pystyy perheensä elättämään pienellä tuntimäärällä.



3.) Avun pyytäminen ja saaminen pitäisi olla mahdollisimman helppoa, ja kynnyksen matala. Näiden fanaatikkojen asenteella luodaan vain entistä pahempia ongelmia.



4.) Subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen ei tuo säästöjä, eikä tässä taloudellisessa tilanteessa yksikään kunta tule palkkaamaan yhtään ainutta uutta kodinhoitajaa. Ja ne nykyiset on jo täystyöllistettyjä vanhusten avohuollossa. Sieltäkö heidät haluatte poistaa?



Suomalainen yhteiskunta tarvitsee naisia työelämässä. Meillä ei ole varaa eikä mahdollisuuksia mennä esim. Italian tilanteeseen, jossa moni nainen on pakotettu kotiäidiksi.

Vaikka markkinatalous on huono isäntä työntekijöille, ei yrittäjä voi sitä täydellisesti ignoorata; jos yritys ei tuota, ei yrittäjä voi pitää palkollisia listoillaan. Jos työntekijöistä on ylitarjontaa, kuten tällä hetkellä monella alalla on, ei haastatteluaikaa välttämättä huomiselle ole tarjolla, jos tälle päivää on jo useampi haastateltava tulossa. Moni yrittäjä hoitaa haastatteluja muiden hommien ohessa, niiden hoitaminen keskitetysti on usein tehokasta ja järkevää. Omalla alallani päteviä saattaa hakea jopa 100 yhteen paikkaan (yksi vain valitaan), joten ei siinä pahemmin kannata ruikuttaa, että ei ole lapsille hoitopaikkaa.

että lapset pois vaan.

Eivät edes yritä kantaa vastuutaan, vaan menevät siitä missä aita on matalin.

Mene sinä ja erota perhe. Niin sinä elä laita juoksumiehiksi muita. Näet miten tehokasta ja mukavaa puuhaa on ottaa huostaan lapset kun ne itkee äitiään ja isää..

Kokeileppa käytäntöä eläkä teorisoi. Vai onko sinusta muuta kuin jakelemaan tuomioita mukavalta tuoliltasi samalla kun hörpit laatukahvia?

Tarkoitatko ehkä että "älä"?



Ja onhan tuossa jo ryhdytty tuumasta toimeen. Vantaa poistaa kuntalisän laiskoilta vanhemmilta jne. Eiköhän tämän laman myötä ala muiltakin löytyä kiinnostusta säästöihin ja järkevään lastensuojelulainsäädäntöön.

että nollamaksuluokka pois.

Me ollaan nollamaksuluokkaisia. Perheessä 7 henkeä ja palkkatulot keskimäärin 1200e/kk. Tehdään molemmat keikkatyötä, sossutukia ei saada tai haeta.

Ei riitä rahat nytkään, vaikka työssä käydään kaikki keikat mitä saadaan:/ Sun mielestä pitäisi vielä 100e vähentää meidän tuloja. Tiedätkö miten isosta rahasta on kysymys meillä joilla tili on usein nollilla tähän aikaan kuusta (ennen lapsilisiä)?

niin että lyhyisiin päiviin, mutta viisi kertaa viikossa, kannustettaisiin. Eli nollamaksuluokka pois, kaikille yli 3-vuotiaille alle viisi tuntiset päivät olis ilmaisia ja sen jälkeen max. 6 h päivästä olis maksu 100 e/kk, max 7 h olis 200 e/kk, max 8 h olis 300 e/kk , max. 9 h olis 400 e, ja max. 10 h olis 500 e/kk. Tämä kannustaisi siihen että lapset olis maksimissaan sen 7 h päivässä, silloin ei maksut nousis. Työssäkäyvätkin pyrkis lyhentämään päiviä niin että toinen veis ja toinen hakis. Yksinhuoltajat olis ainoita jotka sais alennuksi noista maksuista. Niillä uratykkiperheilllä, joissa molemmilla on niin vaativa ja joustamaton työ että lasten on pakko olla 9-10 h päiväkodissa joka päivä olis varmasti varaa maksaa siitä se 500 e joka kuukausi.

Luin koko ketjun omat viestini. Missään en oo kirjoittanut, että olisin 4 päivää töissä viimeisen kahden viikon aikana. Se ei siis ole mikään uusi tieto.

eli vielä kerran vaikka sen 2 viikon mukaan, jos laskutaito ei riitä kuukauteen :) (eikä näemmä v-päivien ymmärtämiseenkään, ne ovat siis etukäteen sovittuja vapaapäiviä hoidosta) :

2 viikkoa eli 10 päivää

* miinus 5 päivää työntekoa

* miinus 2 päivää v-päiviä

----

jää 3 päivää, joista

* 1 päivä meni työkkäriin (johon en ota lapsia mukaan ryytymään, kun voivat leikkiä kavereiden kanssa senkin ajan)

* on tehty 2 hakemusta

* oltu 1 haastattelussa (johon ei voi ottaa lapsia mukaan)

ap

silti olet ollut töissä VIISI päivää kymmenestä ja käynyt yhdessä haastattelussa.

Sitä varten tarvitsee 5,5 hoitopäivää, ei KYMMENTÄ.