Lapseni itki tänä iltana eka kertaa eskarin tapahtumista.
Eli pitkän pohdinnan jälkeen päätimme, ettei lapsemme saa osallistua eskarin uskontakasvatukseen (ei kuuluta kirkkoon). Eli lapsi itki, että miksei saa olla muiden mukana? Olivat porukalla aloittaneet uskontoleikin, ja kun alkoi tulla jeesustelua, niin lapsi vietiin toiseen huoneeseen tekemään matemaattisia harjoituksia.
Tämä on niin väärin, en usko että ne 14 muuta on uskovaisia! Miten nykyaikana eskarissakin on tunnustuksellista uskonnonopetusta, jeesuslauluja, Jumala on olemassa -toteamuksia.
Nyt tunnen itseni pahaksi, kun kielsin lapseltani joukkoon kuulumisen. Tähänkö tämä (et-opetus)aina tyssää, laitetaan sitten ei-uskovaistenkin lapsi uskonopetukseen, ettei syrjäydy eikä kiusata. Hajoan...
Kommentit (115)
Emme halua, että häntä viedään toiseen huoneeseen, vaikka emme täysiä tätä uskontomeininkiä fanita. Ajattelemme, että opetus on myös yleissivistävää...
version tapahtumista..anna hänen osallistua ja päättää itse aikuisena mihin haluaa uskoa!
Me kuulumme kirkkoon vaikkei mitenkään uskossa ollakaan. Meillä lapsille tuo tietynlaista lohtua se, että on Jumala ja Jeesus josta puhutaan ja voidaan käsitellä esim. kuolemaa sitä kautta. Te olette valinneet et-opetuksen tien ja kuljette sitten sitä kautta vaikka olisi vaikeampaa.
Saa aikuisena todellakin päättää, mihin uskontokuntaan kuuluu! Mutta on vielä liian pieni!
ap (entinen himuoskova)
mukana uskontokasvatuksessa, koska pidän sitä yleissivistykseen kuuluvana asiana.
että eskarissa kovin innokkaasti käännytetään ;) Aika lailla tapakristittyjä monet ovat, ja kirkkoon kuuluvienkin piiristä älähdettäisiin, jos meininki eskarissa tai koulussa menisi kovin hurmokselliseksi.
Te vanhempina kannatte yhtä suuren vastuun ratkaisustanne kuin nekin vanhemmat, jotka antavat lapsensa osallistua uskonnolliseen toimintaan.
Olisiko sinulle mahdollista ajatella, että kristitty voi olla maltillisemmallakin tavalla, ei vain olemalla "uskovainen"? Minua ainakin loukkaa se, että kirkkoon kuuluvien motiiveja kyseenalaistetaan ja yritetään saada heitä tajuamaan, että eiväthän he oikeasti usko yhtään mihinkään, kun eivät julista maailmanloppua ja jaa traktaatteja kuten "tosiuskovaiset" tekevät.
Tässä meillä mennään siitä missä aita on matalin eli lapset osallistuvat tarhassa ja koulussa uskonnonopetukseen, vaikkemme usko yhtään mihinkään uskontojuttuihin.
Tietysti uskon, että kirkkoon kuuluu ei-uskovia tai jotenkin-uskovia, mutta ehkä niistä edes osa voisi miettiä, että milksi kuuluvat... voisin saada yksinäiselle, eristetylle lapselleni seuraa..
ap (nyt sitten erittäin itsekäs, kenties curling-vanhempi?)
Te vanhempina kannatte yhtä suuren vastuun ratkaisustanne kuin nekin vanhemmat, jotka antavat lapsensa osallistua uskonnolliseen toimintaan. Olisiko sinulle mahdollista ajatella, että kristitty voi olla maltillisemmallakin tavalla, ei vain olemalla "uskovainen"? Minua ainakin loukkaa se, että kirkkoon kuuluvien motiiveja kyseenalaistetaan ja yritetään saada heitä tajuamaan, että eiväthän he oikeasti usko yhtään mihinkään, kun eivät julista maailmanloppua ja jaa traktaatteja kuten "tosiuskovaiset" tekevät.
vanhempien erota kirkosta ja siirtää omatkin lapsensa tekemään matematiikan tehtäviä, jotta sinun lapsellesi ei tulisi paha mieli?
Minun korvaani kuulosti rumalle se, että puhuit jeesustelusta. Toivottavasti osaat kasvattaa lapsesi kunnioittamaan erilaisuutta, vaikka toisten ihmisten hengellisyys on sinulle jeesustelua.
Ja pyhäkoulussa ja halleluujaariparilla. Pappikummisetäni oli NIIIN onnellinen. Sitten ei enää ollut, kun rupesin "pakanaksi".
ap
ihan omasta näkökulmastani. En kuulu kirkkoon, enkä aio erota siitä sen perusteella, että kirkkoon kuulumattomilla tai uskonnottomilla olisi mukavampi olla. Niin jalo ja hyvä ihminen en valitettavasti ole.
Tietysti uskon, että kirkkoon kuuluu ei-uskovia tai jotenkin-uskovia, mutta ehkä niistä edes osa voisi miettiä, että milksi kuuluvat... voisin saada yksinäiselle, eristetylle lapselleni seuraa.. ap (nyt sitten erittäin itsekäs, kenties curling-vanhempi?)
Te vanhempina kannatte yhtä suuren vastuun ratkaisustanne kuin nekin vanhemmat, jotka antavat lapsensa osallistua uskonnolliseen toimintaan. Olisiko sinulle mahdollista ajatella, että kristitty voi olla maltillisemmallakin tavalla, ei vain olemalla "uskovainen"? Minua ainakin loukkaa se, että kirkkoon kuuluvien motiiveja kyseenalaistetaan ja yritetään saada heitä tajuamaan, että eiväthän he oikeasti usko yhtään mihinkään, kun eivät julista maailmanloppua ja jaa traktaatteja kuten "tosiuskovaiset" tekevät.
Uskon, että seurakuntaan kuuluvista alle puolet on oikeasti uskovaisia. Lapsemme aiotaan laittaa ehkä koulussa uskontotunneille, koska koulun ope ei ole uskovainen eikä anna tunnustuksellista uskonnonopetusta. Eskariope "hihhuli". Todellakaan en lasten kanssa puhu mistään jeesustelusta enkä tuomitse uskovaisia heidän kuullen. Kun ei mulla taida olla uskovaisia vastaankaan kai mitään, kukin tyylillään...
ap
vanhempien erota kirkosta ja siirtää omatkin lapsensa tekemään matematiikan tehtäviä, jotta sinun lapsellesi ei tulisi paha mieli? Minun korvaani kuulosti rumalle se, että puhuit jeesustelusta. Toivottavasti osaat kasvattaa lapsesi kunnioittamaan erilaisuutta, vaikka toisten ihmisten hengellisyys on sinulle jeesustelua.
Samaan aikaan kuolee afrikassa vauvoja nälkään kun te täälä ratkotte yltäkylläisiä pulmianne..
Häpeän puolestanne.
postia kotiin vietäväksi ja kehottaisit jokaista vanhempaa vakavasti miettimään, onko heillä varmasti puhtaat, aidot ja ainot oikeat syyt kuulua kirkkoon. Liitteenä voisi olla kuva itkuisesta lapsestasi ja linkkivinkki, miten helposti kirkosta on nykyään erota. Säästääkin vielä, kun eroaa ennen joulua. Ehkä jo tammikuussa ainoan uskisperheen lapsi siirretään yksin jeesustelemaan ja muut saavat touhuta keskenään - paha mieli ei ole enää sinun lapsellasi.
Tietysti uskon, että kirkkoon kuuluu ei-uskovia tai jotenkin-uskovia, mutta ehkä niistä edes osa voisi miettiä, että milksi kuuluvat... voisin saada yksinäiselle, eristetylle lapselleni seuraa.. ap (nyt sitten erittäin itsekäs, kenties curling-vanhempi?)
Te vanhempina kannatte yhtä suuren vastuun ratkaisustanne kuin nekin vanhemmat, jotka antavat lapsensa osallistua uskonnolliseen toimintaan. Olisiko sinulle mahdollista ajatella, että kristitty voi olla maltillisemmallakin tavalla, ei vain olemalla "uskovainen"? Minua ainakin loukkaa se, että kirkkoon kuuluvien motiiveja kyseenalaistetaan ja yritetään saada heitä tajuamaan, että eiväthän he oikeasti usko yhtään mihinkään, kun eivät julista maailmanloppua ja jaa traktaatteja kuten "tosiuskovaiset" tekevät.
Mutta voisimme ehkä ratkoa omat ongelmamme.
ap
Samaan aikaan kuolee afrikassa vauvoja nälkään kun te täälä ratkotte yltäkylläisiä pulmianne.. Häpeän puolestanne.
Samaan aikaan kuolee afrikassa vauvoja nälkään kun te täälä ratkotte yltäkylläisiä pulmianne..
Häpeän puolestanne.
Ja pyhäkoulussa ja halleluujaariparilla. Pappikummisetäni oli NIIIN onnellinen. Sitten ei enää ollut, kun rupesin "pakanaksi". ap
Lapsesi osaa varmasti myös vanhempana tehdä omat ratkaisunsa vaikka nyt uskonto-opetukseen osallistuisikin.
mutta annnamme silti lapsiemme osallistua sekä päiväkodissa, että koulussa normaaliin uskontokasvatukseen ja uskonnon tunneille yms. ja ihan siitä syystä ettei tuntisi oloaan yksinäiseksi ja syrjityksi yms. Minusta näin on parempi, ei siinä mitää pahaa ole, yleissivistystä!
On tutkittu, että kaikki lapset eivät kerro kokemistaan kiusaamistilanteista vanhemmilleen.
Entäs silloin kun kiusaamistilanne vielä johtuu vanhempien tekemästä päätöksestä eli lapsi "erotetaan" muusta ryhmästä - tässä tapauksessa uskontokasvatuksessa - mahtaakohan lapsenne edes kertoa teille?