Hävettäisikö sinua aa-kupin "rinnat"`?

Mulla koko on G65. Rinnat eivät mielestäni ole edes kovin ison näköiset, koska ympärysmitta on niin pieni. Hyvien (eli siis istuvien) rintsikoiden löytäminen on ongelmallista. Toppauksia ei tarvita. Eikä nämä kyllä roikukaan, vaikka 2 lasta näillä on imetetty.

ei mitään ongelmaa. Eihän huippumalleillakaan usein ole rintoja.

h&m löysin yhdet hyvät, erikoisliikkeestä todella hyvät.Aa:t voi kantaa kauniisti myös. Panosta rintsikoihin. Itsellä vielä leveät hartiat, joten olen hieman koominen ilmestys yläkropaltani.

omat pikkuruiset rintani takaisin, ja olen iloinen siitä. Ne tuntuvat niin omilta ja kivoilta. Mies varmasti toivoisi niiden olevan paljon isommat, mutta kypsyköön osaansa!

luulin jopa etten koskaan saa poikaystävää sen asian vuoksi, mutta luulo oli täysin väärä. Ainakin niille miehille, joita olen tavannut, tissien koko on ollut sivuseikka. Nykyään minulla on b-kuppi. Rintojen koko suurentui raskauuden ja imetyksen myötä aika paljon.

siksi en voi pitää tavis rintsikoita koska rinnat eivät täytä koko kuppia ja nänni näpöttää silti läpi. On pakko pitää aina topattuja.

kovasti toivoneeni vähän isompia rintoja, mutta sitten vähän vanhempana aloin huomata kuinka loppujen lopuksi nuo omat ovat ... noh, omat! Olen pieniraaminen ja sievä nainen ja pienet rintani ovat aivan sopusuhtaisen näköiset. Ylpeydellä niitä kannan, enkä yritä peittää tai hämätä kokoa suuremmaksi millään toppauksilla. Olen erittäin tyytyväinen ulkonäkööni tässä(kin) suhteessa.

täytyy vain vähän nähdä vaivaa etsimiseen. Käy Funky Ladyssa tai jossain hyvässä alusvaateliikkeessä ja pyydä myyjää avuksi. Tarvittaessa voivat varmasti vaikka tilata liikkeeseen oikean kokoisia rintsikoita. Sitten ostat useamman parin niitä sopivia.

Toinen on AA toinen ehkä A-



Eivät ainakaan ole urheillessa tiellä tai aiheuta niskakipuja. Eivätkä roiku. Toppausta on helppo lisätä jos on pienet rinnat, mutta jos kuppikoko on F tai H niin niistä on aika vaikea ottaa pois ilman kirurginveistä.

ja en kyllä tykännyt ollenkaan ja voisin sanoa että hävettikin, ongelma kyllä varmaan oli enemmän korvien välissä. Sitten lapsen saatuani kuppikoko kasvoi B:n ja imetyksen jälkeen jäi kokoon A. Nyt olen taas raskaana ja koko jotain A:n ja B:n välillä ja olen tyytyväinen. Toivon kyllä ettei enää kutistu alkuperäiseen kokoonsa..

Eihän se kivaa yläasteella ollut kun laudaksi kutsuttiin. Parikymppisenä mua sitten luultiin pari kertaa transuksi (mikähän transu unohtaisi topata rinnat?), se sattui.

Aika harvoin muistankaan rinnattomuuttani, ehkä joskus hetken kirpaisee, kun kesällä kokeilee jotain toppia ja huomaa, että näyttää vähän turhan litteältä ja vaihdan sit vähemmän tyköistuvaan paitaan.

Silikoneista en ole ikinä haaveillut, en haluasi, vaikka ilmaiseksi saisin, tai vaikka maksettaisiin.

Tyttäreni ovat kyllä todenneet, että toivottavasti saisivat edes vähän isommat rinnat kuin mulla:-)

Ykskään mies ei ole koskaan sanonut mitään negatiivista. Ja pikajuoksu bussiin on varmaan helpompaa kuin isorintaisella...

Kun jaksoi jokaista ulkonäkönsä yksityiskohtaa murehtia, ihan syyttä suotta, ja kun itsetunto oli alhaalla.



Ensinnäkin, on tosi mahdollista, että sun rintasi suurenevat vielä, esim painonnousun myötä, lasten saannin myötä ym.

Toisekseen, aikuisella iällä sitä osaisi antaa jo arvoa sille, että rinnat eivät riipu, muutu isoiksi kärpäslätkiksi imetyksen jälkeen, ei ole pakko aina olla supertukevat liivit, eivätkä rinnat ole tiellä tai hölsky liikkuessa.



Itse käytin iässäsi C-kuppia, nyt reilu 30-v E. Eikä ympärys ole kasvanut, painokin suht samoissa.

ehkä ennemmin AA, ympärysmitta 75. Jos olisin kovin hoikka, kapeaharteinen ja pieni myös alaosaltani, olemattomat tissit olis helpompi hyväksyä. Nyt olemus on kovin epätasapainoinen...



Ei varsinaisesti ehkä hävetä, mutta vituttaa. Runsaasta A:sta olen aina haaveillut, mutta edes 5 kg:n lihominen ei auta -reisiin ja vatsaanhan ne läskit vaan tulee.

Poikamaisille naisille on pienet rinnat paremman näköiset kuin hirveät hinkit.

Rinnat alkavat B-kupista.

Itsellä 75G, ja en montaa suurempitissistä tunne...



Hassua, kun työkaveri kertoi rintasyövästään, niin olin melkein kateellinen, että saa tissinsä pois;) Itse en uskalla mennä pienennyslaikkaukseen, vaikka nää on aina tiellä, nukkuessakin. Mun siskolla on 80AA, ei ainakaan sillä ole mitään traumaa rinnoistaan. On muuten nätti, ja hyvä itsetunto.

Nolointa kun on kiloja (160/88) ja silti aa-kupin tisut. Eikä edes kiinteet enää neljän imetyksen jälkeen. Ja arvatkaa löytyykö mistään 90aa-rintsikoita. Eli yleensä oon sit ilman ja isot nännit tietysti näkyy läpi.

Yksikään nainen ei tänä päivänä häpeä rintojaan. Jokainen tietää että kaikenlaiset ovat kauniit ja kiinnostavat vastakkaista sukupuolta. Esimerkiksi netin erotiikkasivuilla on omat ryhmät sekä pienille, isoille, riippuville, timmeille, jne tisseille ja kaikilla vankka ihailijajoukkonsa.

Aina 20:neen ikävuoteen asti toivoin isompia rintoja. Tunsin itseni jotenkin vajaavaiseksi ja "epänaiseksi". 20vuotiaana lopetettuani viimeisen myrkyllisen parisuhteen tajusin että minussa taikka rinnoissani ei ole koskaan ollut vikaa vaikka toisin on annettu ymmärtää. Olen hyvä tällaisena ja se kenelle en kelpaa olkoot ilman.

En tiedä miksi pieniä rintoja pitäisi hävetä. Sama asia kun omaa kengäbbuneria pitäisi hävetä. Ei sille minkään voi. Ja rintojen ensisijainen tehtävä kun ei ole se esteettisyys. Itse ihannoin siroa naistyyppiä johon nyt ei luonnollisesti isot rinnat istu.

Kyllä tykkäisin puristella itseäni tisseistä, jos sellaiset olisi suotu :D Mutta miesten takia isompia rintoja en ole tarvinnut. Vain hyvää palautetta olen saanut ja vientiä on ollut.