Mulle tulee pahamieli kun luen näitä viestejä, joissa osa lapsista jätetty kutsumatta

T: Ap

samassa eskarissa tms oleville.

Jos lapsella on pihassa eri kaverit kuin eskarissa ja ehkä vielä harratuksessa omat kaverit ja sitten vielä esim serkut, niin ap:n logiikalla kaikki pitäisi siis kutsua.

Tuosta tulee helposti se 30 lasta. Kuitenkin ap:n mielestä oli kutsua tuossa tapauksessa 5 per ryhmä.

Vai pitäisikö kutsua vain eskariryhmä ja jättää pihakaverit ja harrastuskaverit kokonaan pois?

Valitettavasti kaikkea ei voi saada kukaan, ei kutsuja eikä kaverit. Näin se vaan elämässä menee.

Aikuisilla pitäisi olla hieman laajempi näkemys, että kutsuja annetaan muuallakin kuin eskarissa.

ja serkut, niin 2 lasta per sidosryhmä on yhteensä 8 lasta!



Ajattele ap vähän pidemmälle!

eivät ole koskaan lapseni kanssa leikkineet tuskin edes nimeä tietävät,

eivät ole koskaan meillä käyneet eikä minua ja miestäni nähneet,

meillä tarjotaan pienessä kodissa vähän kakkua ja leikitään myös minulle tuttujen lasten kesken rauhallisesti,

meillä ei ole sirkusta tai ohjelmaa, meillä ei jaeta kaverilahjoja,

mitä ne meiltä haluaisivat?

kommentoit.

mutta alkeellisimpiinkin hyviin tapoihin kuuluu, ettei sellaisista kutsuista toitoteta sellaisten seurassa, joita ei kutsuta.

Lapset eivät aina osaa olla hiljaa ja asiallisia, joten kutsunette lapset vanhempien kautta. Ja myös pinille lapsille voi selittää syyn, sillä pienet osaavat olla hyvinkin empaattisia ja kuvitella, miltä itsestään tuntuu, kun jää ulkopuolelle.

Vain epäsivistyneet toimivat varta vasten toisia loukaten.

ei kaikkia työkavereita kutsuta häihin ja syntymäpäivillekään. Näin se vain menee, "läheisimmät" vain kutsutaan.

eivät ole koskaan lapseni kanssa leikkineet tuskin edes nimeä tietävät,

eivät ole koskaan meillä käyneet eikä minua ja miestäni nähneet,

meillä tarjotaan pienessä kodissa vähän kakkua ja leikitään myös minulle tuttujen lasten kesken rauhallisesti,

meillä ei ole sirkusta tai ohjelmaa, meillä ei jaeta kaverilahjoja,

mitä ne meiltä haluaisivat?

Yhteistapahtumat, kuten juhlat, ovat kuitenkin iso osa siitä, miten samoissa ympyröissä pyörivät sosialisoituvat keskenään. Miltä sinusta tuntuisi, jos työpaikallasi jonkun juhliin kutsuttaisiin kaikki paitsi sinut ja koko muu työyhteisö kävisi kierroksilla hippaloista päivätolkulla? Ja vaikka aikuisena kestäisitkin karvaan kalkin, joka on minun ja monen muun mielestä törkeää käytöstä, miksi leikki- tai alakouluikäisen pitäsi se niellä?

Meillä on kuule sivistynyttä porukkaa töissä ja juhliin kutsutaan ihan aivoimesti kututaan vain ne todelliset ystävät.



Opettakaa ne lapsenne tähän "julmaan elämään" jo ihan pienestä pitäen, kohdattava se on kuitenkin.



Niin olen minäkin joutunut tekemään,"tällä kertaa ei ollut sun vuorosi" mutta yleensä sitten jo seuraaville synttäreille se kutsu tuleekin.

Kyse on siis nimenomaan siitä, että jossain asiassa on mukana koko muu yhteisö, mutta ne paariat suljetaan ulkopuolelle. Jos mukana on neljä tai viisi lasta kymmenestä, kyseessä ei enää olekaan koko porukan juttu, josta yksi on blokattu ulos vaan niiden neljän viiden keskinäinen vapaa-ajan asia. Kaikkeen ei pääse eikä tarvitse päästä mukaan, mutta ketään ei saisi savustaa ulos omasta yhteisöstään - vaikka se olisikin työyhteisön, koululuokan tai päiväkotiryhmän tapaan valitsematta koostettu.

eivät ole koskaan lapseni kanssa leikkineet tuskin edes nimeä tietävät, eivät ole koskaan meillä käyneet eikä minua ja miestäni nähneet, meillä tarjotaan pienessä kodissa vähän kakkua ja leikitään myös minulle tuttujen lasten kesken rauhallisesti, meillä ei ole sirkusta tai ohjelmaa, meillä ei jaeta kaverilahjoja, mitä ne meiltä haluaisivat?

Yhteistapahtumat, kuten juhlat, ovat kuitenkin iso osa siitä, miten samoissa ympyröissä pyörivät sosialisoituvat keskenään. Miltä sinusta tuntuisi, jos työpaikallasi jonkun juhliin kutsuttaisiin kaikki paitsi sinut ja koko muu työyhteisö kävisi kierroksilla hippaloista päivätolkulla? Ja vaikka aikuisena kestäisitkin karvaan kalkin, joka on minun ja monen muun mielestä törkeää käytöstä, miksi leikki- tai alakouluikäisen pitäsi se niellä?

siis sen, mihin en muutenkaan luontaisesti kuulu. Ois tosi noloa, kun tietää, että on kutsuttu mukaan säälistä.

Kyse on siis nimenomaan siitä, että jossain asiassa on mukana koko muu yhteisö, mutta ne paariat suljetaan ulkopuolelle. Jos mukana on neljä tai viisi lasta kymmenestä, kyseessä ei enää olekaan koko porukan juttu, josta yksi on blokattu ulos vaan niiden neljän viiden keskinäinen vapaa-ajan asia. Kaikkeen ei pääse eikä tarvitse päästä mukaan, mutta ketään ei saisi savustaa ulos omasta yhteisöstään - vaikka se olisikin työyhteisön, koululuokan tai päiväkotiryhmän tapaan valitsematta koostettu.

riippuen synttäreistä aina vähän eri porukka kutsutaan. Ei ole olemassa mitään 1-3 hengen porukkaa, jotka eivät koskaan saa kutsua, eikä myös ole ketään, joka aina saisi kutsun.

Äidit nyt "lievästi" taas dramatisoivat asiaa.

Jos lapsi ei halua kutsua toista lasta synttäreilleen, koska kokee tämän käyttäytyvän ikävästi häntä kohtaan (ehkä jopa kiusaavan) - mitä teet äitinä? Pakotatko kutsumaan, ettei joku jää esim. ainoana tyttönä / poikana / eskarina (tai mikä ryhmä nyt sitten vaan) pois kutsutuista? Vai toteatko, että synttärilapsi saa itse määritellä kutsuttavansa, jos hän osaa perustella syyt? Siinäpä moraalipohdittavaa, joka on ainakin mulle vaikea pala.

Lapseni ollessa ekalla meillä oli tilanne että lapseni olisi halunnuut kutsua juhliin kaikki muut paitsi yhden. Tämä lapsi ei ollut erityisen suosittu ja oli joskus kiusannut lastani. Mutta myös tiesin, että tätä kyseistä lasta on joidenkin lasten taholta systemaattisesti syrjitty. Meillä ei tullut kysymyksenkään että tämä lapsi olisi jätetty kutsumatta. Kuulin jopa toisten lasten kommentoivan lapselleni miksi kutsuit X:n?

Lapseni on suosittu ja olen kannustanut häntä ottamaan tämän lapsen mukaan leikkeihin. Nyt lapset ovat jo kolmannella ja vaikuttaisi että tämä lapsi on päässyt kivasti mukaan porukkaan. Toisinaan kuuleen, että tätä lasta on kiusattu naapuriluokkalaisten toimesta mutta enää hän ei ole yksin. Vaan hänellä on kavereita tukena.

Meillä on kuule sivistynyttä porukkaa töissä ja juhliin kutsutaan ihan aivoimesti kututaan vain ne todelliset ystävät.

Opettakaa ne lapsenne tähän "julmaan elämään" jo ihan pienestä pitäen, kohdattava se on kuitenkin.

Niin olen minäkin joutunut tekemään,"tällä kertaa ei ollut sun vuorosi" mutta yleensä sitten jo seuraaville synttäreille se kutsu tuleekin.

Mitä jos seuraavalla, sitä seuraavalla ja sitä seuraavalla jne. kerralla ei olekkaan sinun lapsesi vuoro?

Pystytkö silloinkin ihan avoimesti toteamaan lapsellesi "TOTU TÄHÄN JULMAAN ELÄMÄÄN"

Kyse on siis nimenomaan siitä, että jossain asiassa on mukana koko muu yhteisö, mutta ne paariat suljetaan ulkopuolelle. Jos mukana on neljä tai viisi lasta kymmenestä, kyseessä ei enää olekaan koko porukan juttu, josta yksi on blokattu ulos vaan niiden neljän viiden keskinäinen vapaa-ajan asia. Kaikkeen ei pääse eikä tarvitse päästä mukaan, mutta ketään ei saisi savustaa ulos omasta yhteisöstään - vaikka se olisikin työyhteisön, koululuokan tai päiväkotiryhmän tapaan valitsematta koostettu.

riippuen synttäreistä aina vähän eri porukka kutsutaan. Ei ole olemassa mitään 1-3 hengen porukkaa, jotka eivät koskaan saa kutsua, eikä myös ole ketään, joka aina saisi kutsun.

Äidit nyt "lievästi" taas dramatisoivat asiaa.

Tässä ketjussa on aiheeseen nähden ihan luonnollisesti noussut esille se, mitä mieltä ollaan siitä, jos vain yksi/kaksi isommasta ryhmästä jää kutsumatta. Todistetusti kun tätäkin tapahtuu, vaikka yleisempää lienee se, että ollaan reiluja ja kohteliaita.

Ja näin sivuhuomautuksena: jos nyt on niin ikävästi, että vaikkapa kymmenen hengen ryhmästä kutsutta jää vain yksi, on varsin suuri todennäköisyys sille, että tämä yksi jää kutsuitta melko usein.

Koko ajan tässä on kuitenkin kulkenut mukana se toinen, yleisempi vaihtoehto, että vaihteleva kokoonpano luokkalaisia/ryhmäläisiä jää kutsumatta. Kyse on siis kahdesta eri tilanteesta, joista kopioimassasi pätkässä käsitellään kumpaakin - miksi toisesta pitäisi olla kirjoittamatta, koska se on harvinaisempaa, varsinkin kun se on tilanne, josta aiheutuu enemmän ongelmia?

#27

Tyttö piti juhlat eskarikavereilleen ja halusi itse kutsua noin 20 lapsen ryhmästä kymmenkunta. Kutsui kuulemma ne, jotka ovat ystävällisiä muille eivätkä "puhu tyhmiä", siis kakkajuttuja ;-) Tämä oli musta ihan ok, mutta neuvoin sanomaan niille ei-kutsutuille, mikseivät saaneet kutsua. Ei niin että sää oot tyhmä, sua ei haluta mukaan. Vaan että en tykkää kun kiusaat x:ää tms. ja siksi et nyt saanut kutsua. Mulla oli ihan kamala olo itsellä kun tyttö meni kutsujen kanssa eskariin. Odotin ovella ja katsoin että miten reagoivat ja perusteleeko tyttö kutsumattomuutta. Mutta se meni ihan huomaamatta, ainakaan ei näyttänyt että kukaan olisi loukkaantunut. Tuli mieleen että onko se sittenkin vaan aikuisten (tai mun omaa) sääliä, lapset ottaa nää asiat luontevammin?



Mutta kaiken kaikkiaan olen ap:n kanssa just samaa mieltä. Vanhempien pitäisi sen verran katsoa lastensa perään, etteivät nämä kohtele muita ihmisiä epäoikeudenmukaisesti. Haluan uskoa ettei näin käykään, mikäli lapsi on kotonaan oppinut huomioimaan kaikki. Kyllä meillä nämä asiat ainakin ovat sellaisia itsestäänselvyyksiä myös 5- ja 7-v lapsille. Ovat ihan järkyttyneitä jos jotain kiusataan tai jätetään leikistä pois. Valitettavasti vaan joutuvat siihen jamaan myös itse aika usein :-(

Kannattaa nyt vähän laittaa omille tunteilleen rajaa, ettei joka asiasta pahoita mieltään.

meidän tyttö jätettiin järjestelmällisesti kutsumatta. Pidän näiden 9 tytön vanhempia omituisina ja moukkamaisina ihmisinä lopun elämääni.

Olin lähtenyt siitä, että kaikki lapset kutsutaan. Poikani alkoi itkeä, että yhtä "Jimiä" ei saa kutsua, kun se aina kiusaa ja hakkaa. Tiedän, että asia on näin, lapsi on tosi väkivaltainen ja ilkeä. Jos joku asia harmittaa, vetelee turpaan ulkopuolisia lapsia ihan huvikseen ilman, että vanhemmat puuttuu mitenkään.



Julmaa, tai ei, päätin, että minä en maksa 25 euroa siitä, että kutsun ulkopuoliseen synttäripaikkaan lapsen, joka potentiaalisesti jälleen vaurioittaa joko lastani tai hänen oikeita ystäviään fyysisesti.

mutta meille kutsutaan tasan tarkkaan vain ne joiden kanssa lapsi leikkii, käyvät kylässä, tai joiden nimen olen edes kuullut.

Muistakaa joskus sitä hiljaista, mutta kivaa kaveria...

Ja mikä siihen on syynä? Aika harvoin on se, että lapsi on niin ihana, etteivät muut vain tajua hänen arvoaan ja syrjivät siksi. Tai että hän on köyhä ja siitä syystä ei kutsuta. Meidän kohdallamme syy on se, että olemme kyllästyneet paikkauttamaan tämän yhden lapsen takia lastamme terveyskeskuksessa. Piste. Se tie on kuljettu loppuun.

Ja näin sivuhuomautuksena: jos nyt on niin ikävästi, että vaikkapa kymmenen hengen ryhmästä kutsutta jää vain yksi, on varsin suuri todennäköisyys sille, että tämä yksi jää kutsuitta melko usein.

ole ryhmän suosiossa. Meidän lapsella on usein vapaa-ajalla leikkikavereita, mutta jos on kyse kutsuista, joissa rajattu kutsuttujen määrää, jää meidän lapsi melkein takuuvarmasti ilman kutsua. Käsittämätöntä minustakin, mutta ujot lapset eivät ilmeisesti ole suosittua synttäriseuraa, vaikka kaveriksi näyttävät hyvin kelpaavan muuten. Jopa synttäreitä seuraavana päivänä on synttärisankari taas ollut kilkuttelemassa ovikelloa ihan kuin mitään ei olis tapahtunut. Ja lapseni ottaa todella raskaasti tämän, ettei kelpaa synttärivieraaksi. Monet itkut on meilläkin itketty.