Ajattelematonta toimintaa kaverisynttärikutsujen jaossa tarhassa/eskarissa...

kutsua kaikkia ryhmän lapsia. Toisen lapsen eskarissa lapsia on jotain 21, ekaluokkalaisen luokalla lapsia on 27. Miksi heidät kaikki kutsuttaisiin? Paljon lahjojenko toivossa? Mihin tilaan tuollainen joukko mahtuu, syömään ja leikkimään ja mitä yhteistä ohjelmaa heidän kanssaan voi tehdä?

Lapseni vievät synttäripäivänä jotain herkkua päiväkotiin ja kouluun, siellä lauletaan päivänsankarille; siinä on riittävä yhteinen juhla.

Kyllä eskarissa ja koulussa voi jo kutsua kaikki. Eihän lapsia yleensä ole kuin max 20.

Yksi oli se, että lapset oppivat uhkailemaan, kiristämään ja lahjomaan toisiaan: "Jos et leikin mun kaa, en kutsu sua mun synttäreille." ja "Jos annat mun leikkiä sun barbeilla, pääset mun synttäreille".



Toinen oli se, että nykylasten käsitys synttäreistä on se, että vanhemmat heittävät heidät ulko-ovesta sisään ja jättävät heidät pärjäämään omin avuin hulabaloosta. Monella lapsella on käsitys kaverisynttäreistä, että niissä kuuluu riehua, juosta ympäri asuntoa, pomppia sohvalla, kieltäytyä osallistumasta yhteiseen ohjelmaan, levittää hetkessä kaikki lastenhuoneen lelut pitkin lattioita jne. Tuskin kaikilla on kuitenkaan lupaa tällaiseen levottomaan käyttäytymiseen kotona tai päiväkodissa; miksi syntymäpäivillä sitten on? Useimmat vanhemmat huokailevat syntymäpäivien jälkeen: "Onneksi seuraaviin synttäreihin on puoli vuotta" (perheen toisen lapsen synttärit). Synttärit ovat rankka suoritus monelle, joista hauskuus sanan perinteisessä merkityksessä on kaikoinnut.

on aivan sama, kuinka huomaamattomasti lasten lokeroihin kutsuja laittaa. Lapset tietävät hyvissä, kenen synttärit on seuraavaksi tulossa ja kun lasten lokeroihin ilmestyy kuoria, ne avataan alta aikayksikön auki.



Oman lapseni pettymyksen kohdalla (kun hän oli pienempi ja vielä päiväkodissa), jos häntä ei ollut kutsuttu, selitin, että juhlijalla on oikeus kutsua ketä hän haluaa, eikä koteihin mahdu isoa joukkoa juhlijoita. Päivänsankari haluaa myös ehtiä leikkimään vieraiden kanssa. Ei ole kyse toritapahtumasta tai messuista, joissa ihmiset vaeltelevat ja väistelevät toisiaan ja täyttävät jossakin välissä vatsansa ja lattia on täynnä lahjoja, joista päivänsankari ei ole edes selvillä, keneltä ne ovat.

lapsia voi kutsua kotiin myös muulloin kuin synttärijuhliin. Jos lapsesi ei siis saanut kutsua, kutsu synttärisankari omaan kotiinne. Tai jos lapsesi juhliin ei mahtunut kaikki toivotut, kutsu heitä muina aikoina. Synttärikemuilla on statusarvoa, mutta vuorovaikutuksellisempaa leikkimistä ja yhdessäoloa syntyy, kun lapsia on vain muutama kerrallaan.

Kutsutko sinä ryhmän lapsia kotiinne? Ehkä muiden lasten olisi kotiympyröissä, poissa päiväkodin tai koulun kuka-on-suosittu-ja-kuka-ei -ilmapiirissä huomata, kuinka kiva ujo lapsesi on, kun vain tutustuu paremmin, eikä hän jää muiden äänekkäimpien ja ehtivämpien jalkoihin. Satsaa leikkivierailuihin: ohjaa lasten leikkiä vaivihkaa tai osallistu siihen aktiivisesti, jotta lapsille jäisi mukava yhteinen muisto. Paista lettuja tai leivo lasten kanssa tms., mistä lapset pitävät.

Muista kehua lastasi ja rakasta häntä sellaisena kuin hän on. Samalla voit auttaa häntä rohkaistumaan aloitteellisemmaksi, vaikkei hänestä tietenkään tarvitse tulla yltiösosiaalista jokapaikanhöylää.

miltä tuntuu kun oma lapsi ei ujoutensa vuoksi saa koskaan kutsua syntymäpäiville. Ei tarvitse vastailla kysymyksiin seuraavana päivänä "miksi minä en päässyt Veeran synttäreille" Ei tarvitse miettiä selityksiä kysymyksiin "mitä ostamme kaisalle syntymäpäivälahjaksi"--> Noh ei meidän tarvitse ostaa mitään kun sinua ei ole kutsuttu "Hanna, Reetta, Kaisa, Minna ja Sofia menevät Ullan synttäreille, mennnäänkö me"? --> Ei kulta me ei mennä koska sinua ei kutsuttu' Helppo sinun siellä kailottaa että et ala ulvomaan kunnei sinun tarvitse. Minun tarvitsee. Ja kyllä minä ulvon mutta itsekseni iltaisin kun lapseni menee nukkumaan, mietin mitä voisin tehdä asialle kunnes totean että en varmaan mitään koska useimmat vanhemmista ovat sinunlaisia.

Ujot lapset ovat nykyään vähemmistö. Tavallisen vilpertin äiti, joka ei itsekään ole koskaan ole ollut ujo, ei todellakaan YMMÄRRÄ, miten pahalta tuntuu!!! Minusta tällaiset ovat lähinnä empatiakyvyttömiä ja ikäväkyllä, itsekkäitä!

Jos lapsen hoitoryhmään kuuluisikin n 10 lasta, kutsuisin kaikki. Mutta koska hoitoryhmään kuuluu 20 lasta, on täysi mahdottomuus kutsua kaikkia.



Ei ole varaa vuokrata mitään seurakuntataloa yksiä synttäreitä varten ja meidän 4h+k n 100 neliötä on ihan liian pieni tuollaiselle laumalle lapsia.



Joo kaikki ei todennäköisesti tule, mutta entä jos tuleekin vaikka vain 18 lasta? Tuoleja on juuri ja juuri kymmenelle, lapsen huoneeseen ei mahdu leikkimään kuin ehkä 8 korkeintaan kerralla. Miten sinä AP ratkaisisit ihan nuo käytännön ongelmat?

Se pitää hoitaa kotoa käsin, ja sitä varten on osoitelistat, johon voi vanhempainillassa laittaa yhteystiedot.

kun lapsillani on synttärit samana päivänä. Yritin ehdottaa paria sellaista lasta, joilla ei ole paljon kavereita päiväkodissa, mutta kumpikaan ei halunnut heitä. sanoivat, että "se tönii ja kiusaa" jne. Ovat pitkin vuotta valittaneet samaa. Ei voi pakottaa kutsumaan omille synttäreille sellaisia lapsia, joita vähän jopa pelkää.

ja tämmöistä asiaa en ikinä ole tullut pitäneeksi minään ongelmana. Siinähän ne on helppo laittaa jakoon, mistä sitä edes tietää kaikkien lasten yhteystietoja ja vanhempia jne...

että tämä on tarkkaamaton tunnilla ja häiritsee muita. Kun asiaa ruvettiin selvittämään, kävi ilmi, että nämä joita hän "häiritsi" nimittelivät häntä pöydässä, kun hän yritti tehdä tehtäviä. Rasistisesti.



Kun hän oli siitä sitten hermostunut ja heittänyt nimittelijää kumilla, hän leimautui häiriköksi.



Oletkos koskaan setvinyt noita lastesi väitteitä tarkemmin?

Oli meilläkin jonkun lootassa toisinaan synttärikutsuja mutta mitä siitä?! Ei tullut koskaan mieleen, että lapseni jäisi jostakin paitsi jos ei jokaisen 25 päiväkoti-ipanan kutsuille pääsisikään. En olisi edes päästänyt lastani kaikkiin koteihin.



Ihan ventovieraita ihmisiä ja heidän lapsiaan. Minulle riitti ihan hyvin, että lapsi oli niiden lasten kanssa siellä päivähoidossa, en todellakaan kaivannut mitään synttärikutsuja enää! Huh huh!

Sen verran sekalaisista perheistä sielläkin lapsia oli, että todellakin, en ymmärrä muutamien parkua täällä.



No, tämä oli tietysti Helsingissä, ehkä pikkupaikkakunnilla ollaan tarkempia siinä, että pääseekö joukkoon mukaan vai ei ja onko sosiaalista statusta niin paljon, että lapset pääsevät synttäreille vai ei.



Ihmetyttää vaan tuommonen joutavasta asiasta tehty suuri numero. Jokaisella lapsella lienee kuitenkin jotkut omatkin synttärit perheen tai suvun kesken kuitenkin.

pannut merkille tuon pitkään jatkuvan valtapelin ennen ja jälkeen synttäreiden - lapseni ovat tyttö 4v ja poika 5v. Jutut ovat ihme "kaunareita" eli "Mikko ei kutsunut mua, mutta kutsui Jeren, mäkään en kutsu Mikkoa, mut Antti kun kutsui mut niin sen mäkin kutsun" tai "Liisa ei kutsu mua synttäreille, jos oon Annan kaveri" tai "Esa sanoi et sä et pääse mun synttäreille"

Lapset ovat todella julmia toisilleen ja tämä on oiva "lällätyskeino"! Surullista on, että tämä alkaa jo näin pienenä, siksi ymmärrän aloittajan vaatimuksen että "kaikki" kutsuttaisiin tai ei ketään - että tälläinen valtapeli ja kiusaaminen saataisiin loppumaan!

jossa on sekalaisia ihmisiä ja pelkkiä välteltäviä vieraita.

Vaikka se jonkun maalaisen silmin siltä voi näyttääkin.

Todellakaan.



221

48, meillä kutsutaan aina kaikki. Ne joilla ei ole varaa kunnolliseen asuntoon tai hoploppiin tms., järjestävät sitten kimppasynttäreitä eli sankareita on useampi esim. hoplopissa tai leikkipuistossa.

Jankuttaminen ja peräänantamattomuus ja tuollaisen lapsellisen pilkan kestokyky kun ovat hyvän äidin ominaisuuksia.

Rasittavaa luettavaa kun aikuinen ihminen jankuttaa ja jankuttaa.

diktaattoriainesta tässä yhdessä jankuttajassa..

48, meillä kutsutaan aina kaikki. Ne joilla ei ole varaa kunnolliseen asuntoon tai hoploppiin tms., järjestävät sitten kimppasynttäreitä eli sankareita on useampi esim. hoplopissa tai leikkipuistossa.

vai mitä?



Rasittavaa lukea, kun joku valittaa, että ei jaksaisi lukea, mutta lukee väkisin ja sitten rasittuu ja sitten valittaa. Ra-sit-ta-vaa!

ja asuntojen hinnoissa se näkyy erityisesti. Ja mitä väliä alueen maineesta, kysehän oli nyt siitä, että äitiliinit stressaavat lastensa puolesta kaikesta epäolennaisesta.

Taitaa olla niin, että vanhemmat pahoittavat mielensä enemmän kuin lapsi itse. Ei todella kannattaisi olla niin nipo! Se syö punaisia verisoluja kuulemma. ;-)