Lue keskustelun säännöt.
Kysymys naisille:
06.09.2009 |
Eli nyt kun täällä on ollut paljon erilaisia "vaimo pihtaa"/"mies pettää"-aiheisia ketjuja ja kaikissa toistuu samansuuntaiset puheenvuorot, niin haluaisinkin esittää pari kysymystä nimenomaan niille naisille, jotka tunnistavat itensä "parisuhdepihtariksi" tai muuten vaan sellaiseksi, joka on OMALTA PUOLELTAAN kokenut pitkiä haluttomuusjaksoja suhteessaan. Eli että itseä ei ole haluttanut.
Kysymykset tässä:
1.) Mistä kaikista syistä haluttomuutenne on mielestänne johtunut?
2.) Miten olette odottaneet tilanteen laukeavan/muuuttuvan - vai oletteko olleet tyytyväisiä asiain tilaan?
3.) Miten olette olettaneet puolisonne hoitavan omat seksiin liittyvät tarpeensa sinä aikana, kun seksi ei ole teitä itseänne huvittanut? Eli oletteko olettaneet hänen pidättäytyvän seksistä, masturboivan tai käyvän vieraissa/maksullisissa?
Tässä kysymyksessä ei siis ole tarkoitus olla mitään ilkeitä tai panettelevia vivahteita. Etsin vain vastausta asiaan josta moni kärsii ja siksi olisi piristävää kuulla niidenkin kommentteja, joita ei vain jaksa huvittaa. Ketjussa jossa kyseltiin, että "kuinka pitkä on hyvä pano", yleisin vastaus oli n. 15 minuuttia. Siksi on ollut vaikeaa ymmärtää haluttomuuden syyksi sitä, että "ei vaan jaksa", koska eihän se seksi nyt niin raskasta ole, sitä voi harrastaa rennossa asennonssa sängyssä eikä kestäkään juuri tuon kauemmin.
Joten mistä kiikastaa, siskot!?
Kommentit (64)
Mä olen useastikin saanut kuulla, että tämä minun asenteeni ja ajatusmaailmani johtuu vain siitä, että mä olen vielä niin nuori enkä ole kunnolla sisäistänyt elämän realiteetteja, ajattelen vielä liian idealistisesti ja olen vain hölmö ja naiivi nuori nainen. Mutta mä voin siis todellakin vielä 10 vuodenkin päästä olla tätä mieltä :)
kotiäiti 24
Uskomaton asenne! S E N kotileikkeihin?!!! Aivan kuin mies voisi olla joku hotellivieras omassa kodissaan, käydä valmiiseen pöytään ja nukkua puhtaissa lakanoissa siivotussa huoneessa ja sitten taas lähteä matkoihinsa. Ja huoneiden varustukseen tietysti kuuluu kotihuora, jonka pitäisi olla yhtä lailla valmiustilassa miehen haluille suu auki ja pillu märkänä kuin joku pumpattu Barbara. Aivan kuin kodin siisteys, ruoan hankinta ja laitto tapahtuisivat itsestään, eivätkö koskisi miestä lainkaan! Missä on miesten tunneäly, vai eikö sitä ole olemassa miessukupuolella? Edes sen vertaa, että ymmärtäisi naisen negatiivisia tunteita, jos kotitöiden jakaantuminen on täysin epätasa-arvoista? Ovatko miehet tosiaan NIIN eri plateenalla kuin naiset, joille on itsestään selvää, että kodin hoito on työtä ja se vain pitää tehdä, jotta elämä olisi mukavampaa. Siisti koti, hyvä ruoka ja puhtaat vaatteet ovat osaltaan merkki hyvästä elämänlaadusta. Voisin väittää, että aika moni mieskin nauttii puhtaasta ja siististä kodista, vaikkei siivoamisesta nauttisikaan. Tässä suhteessa naiset ovat samanlaisia, tai ainakin minä. En minäkään siivoamista rakasta, mutta siististä kodista nautin. Mutta siitä tunteesta en erityisemmin nauti, että kaikki siivoaminen on minun vastuullani. Mies ripottelee likaiset kalsarinsa minne sattuu, eikä muka huomaa sotkua. Hän tietää varsin hyvin, ettei minun hermoni kestä katsella sotkua kovin pitkään. Mutta se tahallinen omien jälkien siivoamatta jättäminen on kuin suoraa vittuilua ja halveeraamista. Aivan kuin ei olisi miehen arvolle sopivaa siivota sotkujaan, raivostuttavaa!!! Jos miehen asenne on sellainen, ettei viitsi osallistua naisen kotileikkeihin, helposti nainen ajattelee, ettei vastaavasti viitsi osallistua miehen seksifantasioihin ja leikkiä jotain himokasta narttua, kun mies ei edes viitsi yrittää osoittaa kiintymystään huomioimalla naiselle tärkeitä asioita. Tasa-arvo parisuhteessa voisi olla ihanan virkistävän rakastavaa, jos kaikki asiat jaettaisiin tasapuolisesti ja molemmat yrittäisivät tosissaan helpottaa toisen taakkaa, olen aivan varma, ettei silloin tarvitsisi kysellä hellyyden tai seksin puutteen perään. Ehkä idealisti, ehkä optimisti, mutta ainakin n37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun perheessemme tuli ensimmäinen lapsi oli erittäin vaikeaa lähteä töihin kun vaimo jäi lapsen kanssa kotiin. Myöhemmin tarjosin vaihtoehtoa että itse voisin jäädä kotiin ja vaimo voisi mennä töihin, tämä ei kuitenkaan saanut posiitivasta vastausta.
Ajan myötä aloin saamaan "sääliseksiä", ja huomasin että vaimoa ei itse seksi kiinnostanut. Halusi vain pitää minut tyytyväisenä.
Itsellä alkoi tulla sellainen fiilis että olen ulkopuolinen omassa kodissa. Leikin lapsen kanssa, siivosin, kävin kaupassa, ehdotin vaimolle tyttöjen kesken lomamatkaa jne. Mistään ei ollut hyötyä.
Työpaikan juhlissa törmäsin tähän suklaaleivos tilanteeseen. Olimme porukassa menossa hotelli huoneisiimme ja eräs minua hieman nuorempi nainen ilmoitti oman huoneensa kohdalla että nyt olet hiljaa ja älä mieti mitään. Tunki minut huoneeseen ja homma oli siltä osalta selvä.
Virheen tein, hauskaa oli ja jotain opinkin siitä. Aina ei pidä miettiä tai suunnitella liikaa. Ajattelin voin toimia myös noin kotona, pari kertaa "otin" vaimon yllättäen keittiössä, kylppärissä tms ja huomasin että hän nautti siitä kun asiaan ei tarvinnut miettiä eikä valmistella etukäteen. Seksi on palautunut suhteesemme ja olen antanut itsellekkin jo anteeksi hyppyni. Ilman sitä virhettä en olisi ymmärtänyt kuinka minun ehkä tulisi toimia.
Ne monet kerrat kun valmistelin illallista ja kynttilöitä oli ehkä hieman liian yliampuvia.
Meillä kaikki hyvin!!
m. 35
1) Imettämisestä (hormonit) ja sen jälkeen siitä, että olin niin pettynyt mieheen, kun ei edes yrittänyt ymmärtää minua (oikeasti karmea tunne, kun periaatteessa haluttaa, mutta ei vaan kastu eikä kiihoitu) ja vielä toisinaankin saattaa huomautella silloisesta haluttomuudestani, vaikka siitä on puhuttu ja tiesi mistä johtui!
2) Aika auttoi
3) Masturboimalla. Pikkuvauvojen isien ei kuulu käydä vieraissa.
Uskomaton asenne! S E N kotileikkeihin?!!!
Aivan kuin mies voisi olla joku hotellivieras omassa kodissaan, käydä valmiiseen pöytään ja nukkua puhtaissa lakanoissa siivotussa huoneessa ja sitten taas lähteä matkoihinsa. Ja huoneiden varustukseen tietysti kuuluu kotihuora, jonka pitäisi olla yhtä lailla valmiustilassa miehen haluille suu auki ja pillu märkänä kuin joku pumpattu Barbara.
Aivan kuin kodin siisteys, ruoan hankinta ja laitto tapahtuisivat itsestään, eivätkö koskisi miestä lainkaan!
Missä on miesten tunneäly, vai eikö sitä ole olemassa miessukupuolella? Edes sen vertaa, että ymmärtäisi naisen negatiivisia tunteita, jos kotitöiden jakaantuminen on täysin epätasa-arvoista?
Ovatko miehet tosiaan NIIN eri plateenalla kuin naiset, joille on itsestään selvää, että kodin hoito on työtä ja se vain pitää tehdä, jotta elämä olisi mukavampaa. Siisti koti, hyvä ruoka ja puhtaat vaatteet ovat osaltaan merkki hyvästä elämänlaadusta.
Voisin väittää, että aika moni mieskin nauttii puhtaasta ja siististä kodista, vaikkei siivoamisesta nauttisikaan. Tässä suhteessa naiset ovat samanlaisia, tai ainakin minä. En minäkään siivoamista rakasta, mutta siististä kodista nautin.
Mutta siitä tunteesta en erityisemmin nauti, että kaikki siivoaminen on minun vastuullani. Mies ripottelee likaiset kalsarinsa minne sattuu, eikä muka huomaa sotkua. Hän tietää varsin hyvin, ettei minun hermoni kestä katsella sotkua kovin pitkään. Mutta se tahallinen omien jälkien siivoamatta jättäminen on kuin suoraa vittuilua ja halveeraamista. Aivan kuin ei olisi miehen arvolle sopivaa siivota sotkujaan, raivostuttavaa!!!
Jos miehen asenne on sellainen, ettei viitsi osallistua naisen kotileikkeihin, helposti nainen ajattelee, ettei vastaavasti viitsi osallistua miehen seksifantasioihin ja leikkiä jotain himokasta narttua, kun mies ei edes viitsi yrittää osoittaa kiintymystään huomioimalla naiselle tärkeitä asioita.
Tasa-arvo parisuhteessa voisi olla ihanan virkistävän rakastavaa, jos kaikki asiat jaettaisiin tasapuolisesti ja molemmat yrittäisivät tosissaan helpottaa toisen taakkaa, olen aivan varma, ettei silloin tarvitsisi kysellä hellyyden tai seksin puutteen perään.
Ehkä idealisti, ehkä optimisti, mutta ainakin n37