Kysymys naisille:

Eli entäpä jos hän osallistuisi kaikkeen. Eli olisi oikea unelma-aviomies, joka auttaa sinua, siivoaa, hoitaa ja huomioi.







Kiinnostaisiko se seksi sinua sitten?

Meinaan ittellä just vaimon pihtaaminen on suurin syy miksei vois vähempää kiinnostaa osallistua sen kotileikkeihin. Eipä tiskaamiset sun muut nii pahoja rasteja oo, mutta jos muija ei anna seksiä, niin enpä mäkään tähän kuvioon sen takia ryhtyny, että saisin siivota! Voiko halua muuten ees paremmin tappaa kuin alkaa puhua jostain pölynimurista silloin kun toinen haluais seksiä, hah! Ehkä sen olis pitäny naida joku sisäkkö ja siivoilla kiimoissaan sen kanssa sitte.

jo ei ole ihme, että ootte jääneet ilman seksiä kotonanne, kun olette jääneet pikkupojan tasolle tyyliin "en muuten leiki sun leikkii kun sä et leiki mun leikkii..."



Missäs herrojen diplomaattikyky on - entä näyttelijän lahjat? Jos haluatte sitä pillua kotonanne, niin pankaas ees yrittämään!



Mitä helvettiä siitä hyödytte, jos ette lähde leikkimään imurinne kanssa (siis pölynimurinne), jos se kerta saa vaimon käymään kuumana - leikkiväthän jotkut sairaanhoitajaa tai vaikka haudankaivajaakin, jotta halut nousis kattoon.



Mutta taidatte olla äitienne helmoissa kasvaneita hienohelmoja, jotka eivät ole koskaan kasvaneet miehiksi.



Ei kai meistä naisista kukaan halua seksiä pikkupojan kanssa, me haluamme aikuista miestä. Ja aikuinen mies osaa miellyttää naistaan.

...no ilmankos sitä tässä haaveileekin teitä "aikuisia" naisia hieman nuoremmista aikuisista naisista...

mikset heti sanonut, että itse kloppina pysyneenä sua pännii vaimosi aikuistuminen ja haluat vain nuorta lihaa.



Miksi puet nuo halusi nätisti pakettiin ja syyllistät kumppanisi.



Hus komeroon siitä - vaimosi kun ei ikinä koskaan enää tule siksi kiinteäksi teini-iän juuri ylittäneeksi neidoksi, josta haaveilet.

1.) Mistä kaikista syistä haluttomuutenne on mielestänne johtunut? 2.) Miten olette odottaneet tilanteen laukeavan/muuuttuvan - vai oletteko olleet tyytyväisiä asiain tilaan? 3.) Miten olette olettaneet puolisonne hoitavan omat seksiin liittyvät tarpeensa sinä aikana, kun seksi ei ole teitä itseänne huvittanut? Eli oletteko olettaneet hänen pidättäytyvän seksistä, masturboivan tai käyvän vieraissa/maksullisissa?

Keskeisin syy mulla varmaan pienemmät tarpeet. Vaikka parisuhde on hyvä ja elämä kohdillaan, niin ei tee mieli siinä määrin kuin miehellä. Enkä tiedä olenko kunnon pihtari, ei meillä koskaan ole ollut kuukausien taukoja. Keskusteltu asiasta kuitenkin on ja tilanne onkin kehittynyt parempaan suuntaan. Kirjoittaja nro 17 sen oikeastaan jo sanoi, kun suhde on hyvällä pohjalla ja välittää toisesta, tilanteeseen löytyy ratkaisu.

Hienoa että päästiin taas palaamaan itse aiheen pariin :-) Sellainen asia tuli muuten mieleen, että olis mahtavaa jos laittaisitte ikänne viestin loppuun - sillä onhan se kuitenkin niin, että on ihan eri juttu jos tästäkin aiheesta ja jauhaa n23 tai vaikka n43. Eli kun ikä ei näy, niin sitten välillä tulee vaan... ..vääriä käsityksiä. Ja silläkin on tietty merkitystä, että onko avosuhteessa vai aviosuhteessa ja etenkin että onko lapsia vai ei..







Eli jos luette tämän, niin laittakaa please toi ikä kans jooks!? :)

...no ilmankos sitä tässä haaveileekin teitä "aikuisia" naisia hieman nuoremmista aikuisista naisista...

en mä kyllä todellakaan alkaisi sitä seksillä hyvittelemään, jotta tekisi velvollisuutensa. Siinä vaiheessa, kun arki kaatuu omaan niskaan, koska toinen ei tee sitä, minkä on luvannut, vitutuskäyrä kulkee niin korkealla, etten suostuisi sänkyyn vaikka panettaisi kuinka. Himot lakkaavat hyrräämästä aika nopeasti, jos toisen naamasta tulee ensimmäisenä mieleen se, ettei siihen voi luottaa tai se, että omasta olemisesta joutuu koko ajan tinkimään sen takia, että toisen elämä pyörii vain oman navan ympärillä.

Ei onneksi ole tarvinnut tuota vielä kokea, mutta arjen jäädessä mun harteille miehen paniikkipusertaessa graduaan loppuun totesin heikkoina hetkinä, että jos tilanne olisi jatkuva ja johtuisi vain miehen nulikkamaisesta laiskuudesta ja vastuunpakoilusta, nuo ajatukset olisivat pian mielessä. Tilapäisessäkin järjestelyssä tuo mieliala vaani, kun mies unohtui välillä passattavaksi vailla kiitoksen sanaa.

Seksi on mahtavaa ja tärkeää, mutta ei välttämättömyys samalla tavalla kuin raha, opinnot ja siivoaminen. Yksinäisetkin tekevät jälkimmäisiä, mutta pärjäävät ilman ensimmäistä. Jos mies luistaisi asioista, jotka ovat välttämättömiä, olisi turha kitistä ettei tee sitä tai tätä kun ei saa seksiä - ei kai kukaan rakenna taloakaan hiekkapohjalle?

Summa summarum: on hankala haluta sellaista otusta, joka aktiivisesti haittaa ja alentaa omaa elämänlaatua luistamalla sovituista asioista kuin pahainen kakara. Ja - varsinkin jos pennun kanssa sekstailusta on nauttinut, kun se oli vielä mies tai sitä sellaiseksi luuli - se, ettei saa tyydytystä itsekään kun herra egon kanssa asiointi vituttaa liikaa, vähentää seksin mahdollisuutta entisestään.

Hoida siis asialliset hommat ensin niin pääset hoitelemaan Ellunkin.

T. 21v - on meillä nuoremmillakin aikuisilla omanarvontuntoa (ja meillä varsinkin!).

Ja osallistuva & erittäin ei-pihdattava mies, jolta pihtaan toisinaan silti, jos arkistressi alkaa kaatua vaan mun harteille. Stressinaiheuttajan kanssa ei todellakaan tee mieli irrotella edes silloin kun kaipasi vähän irrotusta.

1) Väsymys ja miehen väliinpitämättömyys

2)Aika hoitaa väsymyksen ja mieskin välillä huomaavaisempi.

3) Olen olettanut mieheni masturboivan ja satunnaisesti käyvän vieraissa, muttei maksullisissa.

Ainakin monelle. Ja siis ketään irvailematta, huom. Ja kyllähän jos tätä kaikkea katsoisi kärpäsen silmin kärpäsenä katossa, niin voisipa sitä useammallakin kuin kolmella jalalla raapia ohimoitaan hämmennyksestä..







Siis siitä hämmennyksestä, että minkäs takia nämä ihmis-nisäkkäät sitten suostuvat noihin "liittoihinsa", jos ne heille noin kroonista mielipahaa aiheuttavat..? Tarjoaahan maailma kuitenkin vaikka mitä muutakin, jos vaan kiinnostaa.







Olemme aika erikoisia eliöitä, pakko sanoa! Ehkä joku osaa antaa kärpäselle vastauksia(?)











aapee

Ainakin monelle. Ja siis ketään irvailematta, huom. Ja kyllähän jos tätä kaikkea katsoisi kärpäsen silmin kärpäsenä katossa, niin voisipa sitä useammallakin kuin kolmella jalalla raapia ohimoitaan hämmennyksestä..

Siis siitä hämmennyksestä, että minkäs takia nämä ihmis-nisäkkäät sitten suostuvat noihin "liittoihinsa", jos ne heille noin kroonista mielipahaa aiheuttavat..? Tarjoaahan maailma kuitenkin vaikka mitä muutakin, jos vaan kiinnostaa.

Olemme aika erikoisia eliöitä, pakko sanoa! Ehkä joku osaa antaa kärpäselle vastauksia(?)

aapee

Miksi ihmiset ostavat arpoja, miksi ihmiset hakeutuvat aloille, joilla ei valitse täystyöllisyys, miksi ihmiset eivät kannata kommunismia?

Suurin osa meistä on ainakin joltakin osin optimisti - harva uskoo, että asioissa, joissa voi käydä hyvin, oma kohtalo löytyy juuri sieltä epäonnisesta vähemmistöstä (uskon siis, että enemmistö jatkuvista parisuhteista on onnellisia siinä mielessä, että ollaan riittävän tyytyväisiä).

Liittoon on alunperin lähdetty, koska on uskottu sen tuovan onnea ja tämän osoitteutuessa vääräksi yhdessä pitävät käytännön seikat ja velvoitteet, optimismi sen suhteen, että onni palaa/löytyy, pelko kasvojen menetyksestä/epäonnistumisesta tai jokin muu. Maailma tarjoaa vaikka mitä muuta, mutta lienee kova paikka huomata käyttäneensä iso pala elämästään ja tehneensä peruuttamattomia ratkaisuja asiaan, joka ei tuonut onnea, vaikka luuli saavansa siitä juuri sen, mitä haluaa maailman tarjoavan.

Ja kun sitoumuksia, kuten lapset, on kerran tehty, ei kunnon ihminen voi enää leikkiä olevansa yksin maailmassa ja etsiä onnea yksin, välittämättä muista. En tarkoita tällä sitä, että erota ei saisi. Jokainen onnen nimissä tehty kehnokin valinta vaan sulkee pois joukon muita valintoja - se elämää kaikessa katkeransuloisessa loistossaan.

Ei tästä vastaukseksi ole, niitä on elämässä perin vähän.

..tuo oli oikein hyvä vastaus. Paljon parempi kuin ne joissa huudetaan "miksette eroa, miksette eroa" yms. "maailma on mustaa ja valkoista"-mielipiteet.





Kiitos siis hyvästä vastauksesta! :-)







aapee

Eli entäpä jos hän osallistuisi kaikkeen. Eli olisi oikea unelma-aviomies, joka auttaa sinua, siivoaa, hoitaa ja huomioi. Kiinnostaisiko se seksi sinua sitten?

Kyllä vain kiinnostaisi, ainakin huomattavasti nykyistä enemmän. Kuten joku edellä kirjoitti, niin kyllä ne luvatut mutta tekemättömät kotityöt nostavat sen vitutuskäyrän niin korkealle, että kun toinen alkaa vihjailla seksistä, eka reaktio ei suinkaan ole se, että sohvalla vai keittiön pöydällä tänään. Mulla reaktio on se, että savu alkaa nousta korvista - vai että pitäis tässä vielä peuhaamaan ruveta, kun tuolla odottaa ne kotihommat, jotka mies on luvannut tehdä. Jos mieheni tekisi joka kerta jokaisen työn, asian ja kotihomman, jonka on luvannut, se tarkoittaisi sitä, ettei mun tarvitsisi sitä tehdä. Se tarkoittaisi myös sitä, ettei mun tarvitsisi käyttää aikaani ja energiaani siihen nalkuttamiseen - ja ainakin mulla ehdoton halun tappaja on se, että joudun nalkuttamaan samasta asiasta toistuvasti. Se ottaa päähän enkä tahtoisi sitä tehdä, ja tiedän, että voisin kyllä olla tekemättäkin. Sitten vaan taitaisin myös saada jättää hyvästit sille, että mies tekisi edes joskus ne hommat, mitä on luvannut.

Ja niin, mä en tahdo mitään unelmamiestä, joka "auttaa sinua, siivoaa, hoitaa ja huomioi", vaan aviomiehen, aikuisen miehen, joka ei osallistu mihinkään kotileikkiin, vaan asuu, syö ja elää perheensä kanssa ja täten osallistuu myös kotitöihin, siis niihin töihin, joilla tästä kotitaloudesta tehdään asuin- ja elinkelpoinen yksikkö. Se nyt vaan on niin, että kun äidin nurkista muutetaan pois, pitää osata itse laittaa ruokaa ja siivota - ja mun mieheni kyllä osaakin, siitä ei ole kyse. Kyse on siitä, että nämä hommat eivät ole hänen arvolistansa ykkösenä (eivät tosin minunkaan, mutta pakollisia hommia ne silti ovat). Totuus on se, että mieheni on muusikko, joka ei edes huomaisi, vaikka mitään kotitöitä ei tehtäisi kahteen kuukauteen.

Avioliittovaloissamme lupasimme rakastaa toisiamme myötä- ja vastoinkäymisissä, ja ainakin mulle tämä tarkoittaa sitä, että kävi niin tai näin, oikein tai väärinpäin, niin me ollaan yhdessä. Eräänlainen kahden aikuisen muodostama yhtenäinen yksikkö, jossa molemmat pitävät toistensa puolta, ovat valmiita uhrautumaan toisen puolesta ja tinkimään omastaan toisen hyväksi. En tiedä muista naisista, mutta mä en ainakaan ole koskaan lupautunut olemaan ilmainen kodinhoitaja, lastenhoitaja tai huora - vaikka nämäkin toki kuuluvat avioliittovaloihimme. Mutta sen saman tulisi päteä myös minun aviomieheeni, eli siinä missä mä olen hänen kodinhoitajansa, lastensa kasvattaja ja huoransa, hänen tulisi olla minun kodinhoitajani, lasteni kasvattaja ja rattopoikani. Tällä hetkellä mä olen aina ajoittain vähän katkera siitä, ettei tällainen vastavuoroisuus toteudu.

Aikoinaan, kun kävimme pariterapiassa, (miespuolinen) terapeuttimme oli sitä mieltä, että jos mä lakkaisin kiristämästä seksillä näitä kotitöitä yms. hommia, mieheni tekisi niitä oikein mielellään. Eli kun nyt kuvio on niin, että imuroinnista tulee palkkioksi seksiä, niin kuvio olisikin niin, että seksistä tulee palkkioksi imurointi. Ehkä jonkun mielestä kokeilemisen arvoinen idea, mutta mä en ole koskaan tavannut enkä kuullut miehestä, joka tekisi kotitöitä, jos saa seksiä muutenkin. No, laittakaa vaikka mun nuoruuteni piikkiin. En vaan oikeasti jaksa uskoa, että kukaan mies seksin jälkeen ekana (tai edes tokana) rupeaa ajattelemaan että "voisinpas tästä vaikka imuroida että tulis vaimolle hyvä mieli", vaikka mistäs minä sen tietäisin mitä miesten päässä milloinkaan liikkuu, vai liikkuuko. Etenkin nuoret miehet tuntuvat pitävän itseään sen sortin rakastajina, että uskovat tyydyttävänsä naistensa tarpeet sen verran hyvin, että vain sen ihanaisen seksin vuoksi naiset tekevät mitä hyvänsä (tämä ei muuten useimpien naisten kohdalla pidä paikkaansa).

No, olipas hajanainen teksti tällä kertaa :)

- se jo edellä kommentoinut kotiäiti. Lapsia on kaksi alle kouluikäistä, itselläni ikää 24, miehellä muutama vuosi enemmän. Avioliittoa ja perhe-elämää takana melko tarkalleen viisi vuotta molempia.

Niin, näinhän sä jo taisit todeta.. Se tietty on fakta kanssa, että miehelle se seksin tarve ei koskaan ole samalla tavalla ehdollistuvaa, vaan enemmänkin säännöllinen ja toistuva tarve, joka ei ole riippuvainen edes siitä, onko kotona ollu kolmen kuukauden mykkäkoulu, perheriita tahi avioeroprosessi, heh.. Eli tarve tulee eniweis. Kassit täyttyy ja jossain vaiheessa ne pitää/haluaa tyhjentää oli tilanne muuten mikä hyvänsä...







No, en osaa ratkaista tuota mistä puhut. Ja niinhän se kait onkin, että vain sinä/te voitte sen ratkaista. Vaikea asia, koska niin tavattoman tavallinen ja yleinen. Osa ongelmasta siinäkin, että harva mies loppujen lopuksi haaveilee kodista jossa puuhailla kotitöitä. En itse ainakaan ole koskaan tavannut miestä joka moisesta haaveilisi. Kodista ja lapsistakin haaveilee ääneen todella harva. Siksi uskonkin, että jos se rahasta ei ole kiinni, niin kannattaa ehdottomasti palkata siivojaa ja - harrastaa vaikka seksiä ;-)









aapee

Ja toisaalta kyllä mä uskon, että se tästä joskus ratkeaakin, johonkin suuntaan. Jonain päivänä lapset kasvaa isoksi, pyykkirumba vähenee ja muutenkin kotityöt helpottuu kun on useampia niihin kykeneviä (eli niitä voi nakittaa lapsillekin). Ja mieskin saa, toivottavasti, joskus opintonsa valmiiksi, ja saa sen seurauksena kunnollista palkkaa töistään. Tällä hetkellä hän tekee ajoittain keikkatöitä, mutta todella surkealla palkalla, koska vaikka on hyvä ja taitava työssään, ei koulutuksen puutteen vuoksi ole pätevä. Ja mäkin lähden töihin kodin ulkopuolelle jonakin päivänä :)



No mutta, ainakin omasta puolestani voin sanoa, etten minäkään, vaikka nainen olenkin, koskaan haaveillut näistä loppumattomista kotitöistä. Kodista ehkä, ja perheestä, mutta en tämmöisestä kuitenkaan, enkä usko muutenkaan kovin monen naisen haaveissa olevan oma koti, jossa pääsee tiskaamaan :D



Tällä hetkellä siivoojaan meillä ehkä jopa olisi varaa, mutta sekin on päätetty jättää palkkaamatta. Mies kertoi eilen ottaneensa sellaisen työn, jota pystyy tekemään pari tuntia päivässä kotoa käsin - säästääkseen/tienatakseen rahaa, jotta voi viedä vuoden-parin päästä mut sille häämatkalle, joka aikoinaan jäi tekemättä esikoisen raskauden takia :) mun osani on siis sitten säästää ne siivoojan kulut, ja yrittää innostua siitä huolimatta silloin tällöin jopa seksiä harrastamaan.



Tämän takia tuo mies onkin niin ihana. Aina, kun mä alan kyllästyä siihen hiusjuuriani myöten, se keksii jotakin tällaista :)



- kotiäiti (miten inhottava titteli 24-vuotiaalle!)

Jos mies käy töissä ja hoitaa säälliset askareensa kodin eteen (joihin ei toki kuulu imuroinnit sun muut naisten hommat), niin se on kenkää perseeseen akalle, jos ei pillua tipu.



Kyllä jämpti on näin. Mitä helvetin neitejä täällä pyörii?



Mies, 47

Minä olen varmaan joku semi-pihtari, olosuhteiden pakosta. Haluja on, ja melkoisen paljonkin. Aina ollut.



Mutta mutta: mies heittäytyi tylsimykseksi raskauden ja lapsen myötä. Aloitteita ja seksi-iloitteluja ei tipu. Seksiä toki saa, jos on itse oikein aloitteellinen, mutta esim reippaaseen kysymykseen "mentäskö nusasemaan?" saa vastaukseksi että "ai nytkö" tai "väsyttää" tai "lapsi herää varmaan kohta".



Olen koittanut tivata että mistäpä moinen. Tiedän, ettei ainakaan vieraissa käy. On kuulemma väsynyt ja stressaantunut.



Aiemmin tein ilolla aloitteita, pukeuduin seksikkäästi tai yllätin milloin milläkin, mutta enää en jaksa. Jos leikkiinkutsu on aina yksipuolista, se rupeaa jossain vaiheessa maistumaan puulta... varsinkin kun menee houkuttelemiseksi aina. Olen kyllä sanonut, etten panisi pahakseni huomiota, kosketuksia, tuhmia tekstiviestejä yms. Mutta ei. Eli olkoon. Enpä laita sitten rikkaa ristiin minäkään. Sitä vain pelkään, että ratkeanko sitten joskus pettämään, jos meno jatkuu näin...



Niin, miehen seksilaiskuus ei johtune epäviehättävästä vaimosta, sanoo edelleen, että saisit kenet vaan, mutta minut oot valinnut... No, niinpä oon.



Muuten mies on loistava, hieno isä, tekee kotona kaikkea tarvittavaa käskemättä ja saan vapaata lapsenhoidosta niin paljon kuin tarvitsen, hän hoitaa mielellään. Seksissäkin oli loistava... mutta miten sen kaiken saisi takaisin...



Nimim. onkohan ruoho sittenkin vihreämpää aidan toisella puolella... kun ei enää muista...



PS. Se äijä, joka vastasi, ettei tee kotitöitä jos ei saa pesää. Ihan vaan vinkiks, että luultavasti asut siinä samaisessa asunnossa kuin vaimosi, ja se tarkottaa sitä, että sinun tulee yhtäläisesti siivota ja pitää kotia pystyssä. Yleensä ihmiset tekevät niin, asuivat sitten yksin tai porukassa. Ellei sitten halua asua sikolätissä... Multa et sais pesää etkä palveluja.

suurimman osan perheen tuloista tienaavia? Tämän päälle vielä ruuanlaitot, siivoukset ja pyykinpesut. Siinä ei paljon auta, jos mies pari kertaa vuodessa vaihtaa autoon renkaat.

Kyllä jämpti on näin. Mitä helvetin neitejä täällä pyörii?

Mies, 47

Aapee on monessa kohtaa maininnut nämä miehen tarpeet, 'kassit täyttyy' - että mies tarvitsee enemmän seksiä kuin naiset. Mies tarvitsee seksiä samoin kuin käy paskalla, syö päivittäin jne. En usko tarpeitten eroon - tarpeet ne on naisellakin - mutta tämän allekirjoitan monessakin tilanteessa, että nainen haluaa seksiä, KUN kaikki on hyvin ja mies tarvitsee seksiä, ETTÄ kaikki olisi hyvin. Mutta en nostaisi miestä tarpeineen naisen yläpuolelle, tarpeet ne on naisellakin. Kaikki vaan olemme yksilöitä ja elämäntilanteet ja halut vaihtelevat suuresti vuosien varrella.



Aapee, olet kehottanut muita laittamaan nimimerkiksi iän (ja muutakin mahdollista), mikä mahtaa olla sinun ikäsi?



n36 (eronnut, 2 ala-asteikäistä lasta, parisuhteessa)