Lue keskustelun säännöt.
Olenko omituinen, kun koen olevani 42 vuotiaana liian vanha uuteen vauvaan?
28.12.2008 |
Tuntuu, ettei nykyaikana saisi iän antaa olla esteenä millekään.
Hollywood- tähdet pyöräyttävät lapsia vielä reippaasti yli nelikymppisinä, pysyen kuitenkin alati hehkeinä ja nuorekkaina.
Täällä suomessakaan me naiset emme saisi vanheta, emmekä tunnustaa sitä tosiasiaa, että optimaalinen lapsentekoikä ei ole enää nelikymppisenä tosiasia.
Työpaikallani on naisia, jotka haikailevat reilusti yli nelikymppisinä vauvoista, osa ensimmäisistään.
On aivan totta, että moni nelikymppinen on hyvässä kunnossa, mutta moniko tietää, tai haluaa tietää, että viidenkympin lähetessä naisen fysiikassa tapahtuu selvästi nopeampaa rapistumista.
Varmasti suurin osa nelikymppisistä jaksaisi hoitaa vauvaa, monesti se olisi helpompaa ja miellyttävämpää kuin hektisessä työelämässä kärvistely..
Mutta vauva- aika on kovin lyhyt, suuremmat haasteet tulevat eteen, kun lapsi tulee murrosikään.
Vai onkjo tämä kalkkiviivoilla vauvan hankinta jonkinlaista pakoa todellisuudesta?
Kommentit (30)
21/30
|
28.12.2008 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Hehkeys, seksikkyys ja hedelmällisyys pitää säilyttää hautaan asti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime aikoina on tosin tullut mieleen haikeus siitä, että pikkulapsi-aika on meidän perheessä ohi. Meidän suvussa on jo seuraava sukupolvi tekemässä vauvoja, eli vanhempien sisarusteni lapsilla on jo pikkuisia, omakin vanhin on jo murrosiässä. Pikkuiset ja söpöt kengät eteisessä on vaihtuneet 42-numeroisiin veneisiin..!
Suvun jouluaterialla katsoin kaihoten vauvojaan hoitavia vanhempia...mutta toisaalta kun kuuntelin heidän yövalvomisiaan, lasten sairasteluita yms. muistin miten makoisasti tulikaan viime yönä nukuttua 9 tuntia putkeen.
Ja kun toisaalta kuuntelen yli 50-v siskoani vaihdevuosissa, ajattelen, että en haluaisi hänen iässään hoidella enää leikki-ikäisiä. Että kyllä minun vauvani on tässä elämässä tehty. Ellei sitten tule yllärivauvaa.
Hehkeä ja seksikäs aion olla vielä haudan partaallakin, jos en muuta niin nuorempieni kiusaksi. T: 43-vuotias
Pojat 4v. ja 7v. Kauhea sanoa, mutta ulkonäkö vaikuttaa asiaan. Äidin rypistyvä naama ja vauvan siloinen poski.
Kukaan ei kiinnitä huomiota, jos 40v. äiti on hyvin nuorekas ja ryppyjä ei näy.
amerikkalainen yli 40v. äiti näyttää hyvältä, kun on naama leikelty.
Enemmän minä olen saanut juosta poikieni perässä, kun naapureiden nuoret äidit. Meillä kuopus ollut tosi vilkas.
Tässä iässä jo kaipaa kunnon yöunia. Olen shokissa, jos joudun heräämään yöllä.
Sillä oikeasti on ihan luonnollista että nelikymppinen saa vauvan: se kuuluu hänen fysiikkaansa että hän voi sen saada.
Mutta sinä olet ottanut itsestäänselvyytenä kulttuurin 'hyvän elämän käsikirjoituksen', jossa on äärimmäisen tarkasti kirjattu missä iässä tulee tehdä mitäkin ja että kaikilla tulee olla omakotitalo ja 1-2 autoa sekä lapsia moelmpia sukupuolia jne.
Jos ottaa tuon käsikirjoituksen liian tarkasti, elämästä tule hyvin hyvin rajoittunutta. Onneksi on niitä jotka uskaltavat ajatella 'out of the box', mm. työkavereissasi. Toivon heille lykkyä lapsenhankinnassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulkitsin sen yhteisön paineeksi, että naisen pitää olla rypytön saadakseen lapsen, ja sitä olinkin silmäkulmien naurujuonteita lukuunottamatta. Mutta kun ei sitä "voita" tarvitsisi vieläkään kovin leveällä kädellä levittää, 41-vuotiaana, suupieleen on jokin kumma viiva tullut, että josko sitä rohkaistut vaikka nussimaan vielä.
Kun jo nyt tuntuu etten jaksaisi enää vauvan kanssa valvomisia jne. Kaksi lasta tosin jo on, nuorempi 3v ja osittain voi johtua siitä että henkisesti on kiintiö ns. täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itselläni ainakin on toimintakausia, joilloin kaikki asiat tuntuvat sujuvan tai sitten eivät. Alle 3-kymppisenä olin armottoman väsynyt, masentunutkin mutta virtaa on nyt, vajaa nelikymppisenä, ainakin kolmen entisen itseni verran, sen näkee ja tuntee joka päivä. Nyt on myös vapautuneempi ympäristön paineista, uskaltaa elää niin kuin itse haluaa, eikä välitä kyttääkö anoppi tai naapuri.
enkä minäkään vaikka vielä 41- ja 43 vuotiaana halusin ja Luojalle kiitos, sainkin kaksi ihanaa päiviemme sulostuttajaa.