Lue keskustelun säännöt.
Ilmoitin tänään, että poikani lopettaa eskarin!
02.09.2009 |
Eskari tuntui olevan rasite, mutta ei siitä hyötyä näytä meidän tapauksessa olevan.
Taustaa sen verran, että meillä on myös 9v tyttö, 8v poika, (sitten tämä eskari), 5v poika, 2v tyttö ja 2 kk tyttövauva. Etenkin kahden nuorimman suhteen kävi aivan liiaan työlääksi eskarikuskailut! Koulu on tuossa vastapäätä, mutta eskaria siinä ei pidetä. Me saatiin eskaripaikka 3 km päästä. Minulla ei ole autoa, joten tuplarattaiden kanssa sinne on puskettu läpi mäkien ja nyppylöiden säällä kuin säällä, edes takaisin, joka päivä. Minä, vauva, 2v ja 5v mukana eskaria saattelemaan.
Mainittakoon, että 5v:n kerhokäynnit on (tai siis oli, onneksi härdelli nyt tyyntyy!!!) yhtä sumplimista, koska kerho alkaa klo: 9 (jolloin olemme siis vielä eskarimatkalla) ja loppuu klo 12 jolloin taas olemme eskarimatkalla. Minun on ollut pakko änkeä 5v kerhopäivinä (2 krt viikossa) puolituttujen vastuulle matkojen osalta, mikä on äärimmäisen ikävää. Kerho on tässä ihan meidän lähellä kyllä, samoin perhekerho ja harrastuksia. Mutta eskari, kiitos kunnan keskittämisten ja pienten päiväkotien lopettamisen, on siis 3 km päässä.
Olen niin kypsä hommaan jo nyt (siis jo ennen lumimyrkyjä ja pimeyttä), että sanoin irti poikani eskaripaikan. Asiaan vaikutti myös se, että poika itse ei eskarissa viihtynyt. Aika mitättömältä sen anti kyllä tuntuikin.
Nyt on tarkoitus pojan kanssa tehdä kotona yhdessä eskaritehtäviä jne. Lukea tosin jo osaakin ja kirjoittaa ja laskeakin melko hyvin. Muskarissa, liikuntaleikkikoulussa, perhekerhossa ja kerhossa (jonne taas menee) saa kyllä petrattua sosiaalisia taitoja oikein hyvin, lisäksi on sisarukset kotosalla!
Että sillain täällä.
Kommentit (96)
meillä oli viime vuonna eskarilainen, ja vaikka matka oli lyhyt niin välillä kärsittiin pienempien kanssa juuri noista päiväuniaikojen yhteensopivuuksista yms. aluksi vein eskarilaisen innokkaasti kun tuntui mielekkäältä. vuoden kuluessa tämä tunne karisi sitä mukaa kun kävi ilmi mitä eskarissa tehtiin... ei yhtään mitään. kotona lapsi olisi oppinut enemmän siinä samassa ajassa. paras oli kun yhtenä päivänä lastentarhanopettaja kertoi että lapset pelasivat tietokoneella koska hän ei jaksanut teettää mitään muutakaan. silloin ihan tosissani mietin mitä helkkarin järkeä tässä on. lapseni osasi lukea jo eskariin mennessä. ainut mikä siellä ehkä kehittyi oli ne sosiaaliset taidot, jonka takia jaksoinkin raahata lapsen sinne useimpina päivinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhin ei käynyt eskaria vaan 1xviikko kerhossa, keskimmäinen kävi nollaluokan ja nuorin tarhan eskaria muutamana päivänä viikossa ja ihan sosiaalisia ja koulussa pärjääviä on kaikista tullut!
Ap teki ihan oikean ratkaisun siinä tilanteessa mun mielestä.
mikä on nollaluokka?
Mun vanhin ei käynyt eskaria vaan 1xviikko kerhossa, keskimmäinen kävi nollaluokan ja nuorin tarhan eskaria muutamana päivänä viikossa ja ihan sosiaalisia ja koulussa pärjääviä on kaikista tullut!
Ap teki ihan oikean ratkaisun siinä tilanteessa mun mielestä.
koska todella rankalta tuntuu muiden lasten kantilta nuo eskarimatkat. Toisaalta säälin eskarilaista, koska mulle jäi kirjoituksesra pikkuisen sellainen fiilis, että eskarilainen "ei viihtynyt" eskarissa juuri siksi, että äiti hampaita kiristellen vei hänet sinne... =(
Itse olisin luultavasti ainakin yrittänyt tapella kyydin eskariin, sillä ikävä tosiasia on, että monasti asiat kunnan kanssa onnistuu kyllä, jos on vaan tarpeeksi sinnikäs... Ja ainakin maksamalla omavastuun kyydin pitäisi onnistua, näin siis ainakin meidän kunnassa.
eskarissa varmasti tutustuu muihin koulunaloittajiin, mutta en pitäisi sitä suurimpana syynä jatkaa eskaria. Sillä esim meidän tapauksessa poika on tällä hetkellä eskarissa, mutta työtilanteiden vuoksi meillä tullee olemaan edessä muutto kokonaan toiselle paikkakunnalle ensi tai viimeistään seuraavana syksynä. Eli emme voi ajatella, että lapsi saisi mukamas kavereita vain eskarissa ja sen jälkeen se olisi mahdotonta. Aika moni perhe varsinkin nykyään muuttaa lasten kouluaikana alueelta ja paikkakunnalta toiselle, itse asiassa olen itsekin muuttanut ala-asteella ja ihan hyvin saanut kavereita uudeltakin paikalta.
Jos ap tää tuntuu oikeasti oikealta ratkaisulta lapsen ja lasten kantilta, niin asia selvä. Jos jäi kuitenkin kaivelemaan, että lapsi olisikin saattanut viihtyä eskarissa, kunnon tappelu kunnan virkamiesten kanssa saattaisi vielä auttaa asiaa...
jos sitä taksikyytiä ei tosiaan saa. Mä kuitenkin yrittäisin vielä tapella sen kyydin puolesta. Mutta muuten tuossa teidän tilanteessa ei ole järkeä kuskata lasta eskariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei siellä eskarissa pakko ole joka päivä käydä, etkö jaksaisi muutaman kerran viikossa tuon rumban. Ja niinä päiviän varsinkin kun ei ole sitä kerhoa.
Meillä oli päivärytmi sellainen,että ensin puuro, sitten ulkoilua, sitten lounas ja sitten päiväunet. Klo 13 kotiin. Kerran viikossa eskaritunti.
4 tunnin eskarista meni tunti päivässä päiväuniin, tunti ulkoiluun ja loppuaika syömiseen.
Ei sillä, ne lukutaidot ja laskemiset olivat oppineet jo kotona. Kuskasin nyt kuitenkin kun tykkäsivät leikkiä kavereiden kans pihalla. Mutta pidettiin myös vapaapäiviä ihan sen mukaan, miltä tuntui.
Meilläpäin saa eskarit kuljetuksen, jos matka on 2.5 km tai pidempi. Meillä on 2km 300 metriä, ja en saa kuljetusta. Päättäväisesti olen kuskannut lapset eskariin kävellen, jo usean vuoden. Meillä lapset ovat nyt 9v, 8v, 6v, 3v, 2v sekä 8kk. Itse en koe kamalan raskaaksi kuskailua, saahan siinä samalla muut jo ulkoilla heti aamusta,
Meilläpäin ei eskari ala klo. 8 vaan yhdeksältä. Normaalistikkin olisin pienempien kanssa jo ulkona tuohon aikaan, niin sama se on kävellä. Ihan lapsen kannalta katson parhaaksi tehdä näin.
Aiakin musta tuntuu, että eskarissa nykyään opeteaan jo niin paljon kaikkea, että jos lapsi jättää sen käymättä on ekalla todella jäljessä muista, enkä todellakaan halua sitä omille lapsille. Joten vaikka läpi tuulen ja jään kuskaan lapset eskariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:) Eli olen nyt 28 v eikä ikäpolveni käynyt paikkakunnallani eskaria lainkaan, koska sitä ei ollut. Aika iso osa tulevista ekaluokkalaisista, kuten minäkin, oli seurakunnan päiväkerhossa, joka oli kai muutamia tunteja viikossa. Mitenköhän meistä kestään tuli koulukykyisiä... Minusta siis kerho ajaa ihan hyvin tuon sosiaalistumisasian, varsinkin kun lapsi käy vielä useissa kerhoissa. Pääasia, että pääsee johonkin vähän ohjatumpaan puuhaan ikäkaveriensa joukkoon. Kyllä sitä koulua ehtii käydä ihan tarpeeksi.
Asuuko teidän mielestä ap. korvessa, jos eskariin peräti 3km, ja koulu ja kerhot alle kilsan päässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi niin moni tarttuu siihen, että 5 v viedään kuitenkin kerhoon ja 6 v ei pääse eskariin. Ap:hän kirjoitti, että KERHO ON TÄSSÄ LÄHELLÄ ja ESKARIIN MATKAA 3 KM. Kyllä minä mieluummin köörini lähelle vien, kun kävellen kauemmaksi; D
mutta minusta ei ole ollenkaan hyvä juttu, että se lopetetaan kahden viikon jälkeen, koska "lapsi ei tykkää ja äiti ei jaksa". Tämä kaikki olisi ollut parempi miettiä valmiiksi jo etukäteen ja tehdä päätös ennen eskarin alkua. Tulee turhaa tempoilua lapselle ja antaa hänelle huonon mallin jatkoa ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhtä tyhjän kanssa. Eli ap teki mielestäni oikean ratkaisun, ei ole niin ihmeellistä, etteikö kotona voisi opetella samoja asioita.
Ekaluokkalainen poikani ei osaa vielä lukea, vaikka eskarin kävikin ja nyt sanoi koulusta, että koulussa on ihanan rauhallista verrattuna eskarin meteliin.
Meillä ainakin päivälevolle mennään eskarin JÄLKEEN eli ne jotka jäävät hoitoon eskarituntien jälkeen. Pelkät eskarilaiset haetaan sitä ennen pois. Eli meillä eskaria on 8.30 - 12.30.
Parina päivänä on pienryhmätoimintaa, jolloin touhun mukana tulee kirjaimia, numeroita yms. Yhtenä päivänä on "biologiaa" eli lähes koko eskariaika touhutaan luontoon yms liittyviä asioita ja lisäksi paljon liikkumista. Yhtenä päivänä on Askeleet-opetusta, jossa puhutaan ja roolileikitään yms tunteista ja niiden hallinnasta, sosiaalisista suhteista yms. Yhtenä on pääasiassa musisointia ja kuvaamataitoa sekä vapaata leikkiä.
Meillä eskarilaisit tulevat paikalle vasta hoitolasten aamupalan jälkeen ja lähtevät ennen hoitoon jäävien lepohetkeä, joten ainoa joka päivä toistuva rutiini on lounas.
Itsekään en pidä eskaria täysin välttämättömänä, mutta mukavana. Olen tämän ja tulevan vuoden kotona pienempien sisarusten kanssa, eskarilainen käy eskarissa pääasiassa joka päivä, mutta jos satumme keksimään jotain muuta menoa, niin sitten pidetään vapaapäivä. Eskarilainen tykkää kovasti eskarista, se syynä siihen, että saa siellä käydä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvauksiennen perusteella monella teistä on ollut huono tai jopa ala-arvoinen esikoulu. Meillä on ilmeisesti todella onnea, kun lapsemme on erittäin laadukkaassa kunnallisessa eskarissa (PK:n yhteydessä). Eskarit mm. käyvät uimakoulussa, liikuntakerhossa (näissä ammattivetäjät), retkillä lähikoulun 1-2 luokkalaisten kanssa, tekevät eskaritehtävät kerran viikossa lähikoulun kummiluokan tiloissa (ja näin ollen oppivat tuntemaan koulun tilat, oppilaat ja henkilökunnan melko hyvin jo eskarivuoden aikana) ja lisäksi heillä kaikki muukin tekeminen on selvästi tavoitteellista ja sidottu esiopetussuunnitelmaan. Eli vaikka puuhailu ei ulkopuolisen silmään näyttäisi muulta kuin leikkimiseltä tai perusaskartelulta, niin sitä on oikeasti ajateltu ja suunniteltu niin että se kehittää lasten sosiaalisia, motorisia ym. valmiuksia. Tekevät säännöllisesti myös retkiä sekä luontokohteisiin että rakennettuun ympäristöön.
Pointtini on, että laadukkaaseen esiopetukseen kannattaa ehdottomasti osallistua. Mutta jos omalla paikkakunnallasi eskari on vain lasten säilyttämistä ja eskarikirjan tehtävien tekoa niin ei siitä sitten varmaan sen kummempaa hyötyä ole.
eikä kummallkaan ollut minkäänlaisia ongelmia sopeutua kouluun, päinvastoin! Mikä ihme eskarin yliihannointi suomessa on menossa???
itsestään kiinni - siitä, millainen lapsi on ja tarvitseeko hän oikeasti eskarin valmennusta sosiaalisiin taitoihin.
Kuten täällä jo aiemmin todettiin, jotkut lapset eivät saavuta sosiaalisia taitoja vaikka kuinka kävisivät päiväkotia ja eskaria. Kyllä kodilla eli vnahempien kasvatuksella ja tavalla kohdella lastaan on erittäin tärkeä vaikutus lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin (pahoinvointi ilmenee usein juuri sosiaalisten taitojen puutteena).
Eräs tuttu lastentarhanopetteja ei katsonut eskaria lapselleen tarpeelliseksi, joten antoi lapsensa olla perhepäivähoidossa. Nykyään tämä lapsi on mukava, sosiaalinen ja koulumenestynyt nuorimies.