Miten tulla positiivisemmaksi ihmiseksi?

Minä olen aika samanlainen. Mutta en kyllä kauheasti valita muille, koska en osaa olla kovin avoin omista asioistani. En siis ole sellainen perus positiivinen ihminen vaan paremminkin negatiivinen. Mutta jos lohduttaa, niin ei kaikkien tarvitse ilopillereitä tai edes positiivisia ollakaan. Toki sellaista ihmistä on helpompi lähestyä ja ihmiset yleensä hakeutuu positiivisten ihmisten seuraan. Minä olen sellainen tosi ajatteleva ihminen ja realistinen. Mietin siis kaiken valmiiksi ja otan kaikki mahdollisuudet huomioon ennen kuin vaikka teen jonkin päätöksen. Jotkut vain ovat sellaisia. Muita piirteitä on esmi. se että olen todella tunnollinen, tarkka, ahkera jne. Vaikka et ole positiivinen, se ei välttämättä ole huono asia. Sinulla todennäköisesti on sellaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia, mitä joillain positiivisilla ihmisillä ei ole. Ne ominaisuudet auttavat sinua saavuttamaan elämässä jotain muuta, kuin suuren tuttavapiirin.



Itse olen huomannut, että osittain minun suhtautuminen elämään juontaa juurensa kotoa. Äitin on melko negatiivinen. Ei sano koskaan mitään positiivistä mistään. Olenkohan koskaan kotona edes nähnyt hänen nauravan.. Ei anna kenellekään positiivista palautetta koskaan, edes lapsilleen. Miestään haukkuu joka päivä. Elämä on yhtä tuskaa ja raatamista ja ihmisen hyvyys mitataan työn ja tuskan määrällä. Suunnalleen näin. Usein olen huomannut, kun olen käynyt äidin luona, että kotiin tultuani paapatan miehelleni ja vaahtoan kauheasti jostain mitättömästä asiasta. Se negatiivisuus ja valittaminen yksinkertaisesti tarttuu hänestä. Samoin huomaan sen jos vietän aikaa ystävän kanssa, joka on iloinen ja positiivinen, myös se tarttuu. Olen yleensä koko loppupäivän hyvällä tuulella (ja taas seuraavana päivänä lattea oma itseni).



Kyllä kait sitä ajattelutapaa voi tietoisesti yrittää muuttaa. Mutta minun mielestä, et ole yhtään sen huonompi ihminen kuin joku positiivinen. Sinulla vain on toisenlaisia ominaisuuksia. Yksi keino on hakeutua silloin tällöin yltiö positiivisen ihmisen seuraan ja ottaa oppia hänestä. Tai otat sellaisen tavan, kun kerrot jollekin yhden negatiivisen asian, sinun täytyy kertoa myös yksi positiivinen asia samalla. Jos sinulla on lapsia, olisi ehkä hyvä muistaa kertoa heille joskus iloisiakin asioita, eikä aina negatiivisia, vaikka se ei kovin luonnolliselta tuntuisikaan.

En ole minäkään avointa sorttia, vaan aika sulkeutunut. Mutta kun pihalla tapaa naapurin tai juttelee ystäväperheelle, tuntuu, että helpommin puhuu ne negatiiviset kuulumiset.



Minä olen myös ahkera, tunnollinen ja (liian) tarkka.

Ja ajattelen paljon, mitä toiset ihmiset ajattelevat minusta.



Annoit minulle taas (ainakin vähäksi aikaa) luvan iloita siitä, että olen tällainen kuin olen.



Ap

tarttuu heihin :(