Meidän tarina...Menin 19v naimisiin 4-kymppisen miehen kanssa.
Seurustelemaan aloimme kun minä olin 15v ja mies 36v. Tiedän, laitonta, mutta se oli rakkautta ensisilmäyksellä ja jne. Minulla oli kaveripiiristä ainoana mies (ja itse asiassa olin ainoa jolla oli MIES, muilla oli pikkupoikia), jolla oli varaa ostella minulle ihania vaatteita, maksoi aikanaan ajokorttini jne. Opiskeluaikoina ei ole tarvinnut tehdä töitä vaan on saanut keskittyä itse siihen opiskeluun. Mies oli jo hurvittelunsa hurvitellut ja näin säästyin turhilta sekoiluilta miehen osalta. Mieheni mielestä taas oli vain söpöä kun minä hassuttelin, otin ekat kännit ja kävin ekoja kertoja ravintolassa. Seksiä meillä ei ollut heti vaan vasta vuoden seurustelun jälkeen eli sitten vasta kun olin virallisesti siinä iässä että minuun kajoaminen ei ole rikos ;) Sitä ennen oli kyllä pusuttelua ja hivelyä ja mies katseli minua kun olin alasti jo ennen sitä jne.
No mutta. Ekan lapsen sain 22v eli nuorena, mutta seurustelua oli takana jo useita vuosia. Oli oma talo, oma auto, varaa maksaa harrastuksia itselle ja lapselle, varaa olla kotona useampikin vuosi.
Nyt olen 27v ja kahden "ison" lapsen kotiäiti / kotirouva. Lapset on 5v ja 3,5v. Saan olla kotona niin pitkään kuin vaan tahdon. Kotona olo ei ole mitään kitkutelua vaan saan shoppailla itselleni ja lapsille kaikkea kivaa, siivooja käy 2 x viikossa ja kodinhoitaja/lastenhoitaja aina kun niin toivon. Esim. tänään tulee kohta lastenhoitaja ja me mieheni kanssa lähdetään kahdestaan kesäiltaa viettämään
Kommentit (85)
on muuten samanlainen kuin ap:n mutta itse olin 21- ja mies 19-vuotias, kun menimme naimisiin. Keväällä tosin kyllästyin totaalisesti tähän kotona lojumiseen, kun lapsetkin ovat jo koulussa eikä kotihommiakaan sun muita siivouksia tarvii tehdä. Hainkin opiskelemaan, pääsin ja aloitan nyt syyskuun alussa yliopisto-opinnot :)!
Itse olen sitä mieltä, että kyllä omallakin elämällä täytyy olla jotain muuta tarkoitusta kuin vain kuluttaa ja miellyttää miestänsä! Itse ainakin olen nyt tuplasti onnellisempi kun saan tehdä molempia!
Olette kateellisia kun ap:n asiat on paremmin kun keskimäärin muilla, ja vaikka yritätte niin se kyllä näkyy kirjoituksistanne... :D
Ihanaa ap jos sinulla on asiat noin hyvin ja olet vielä onnellinenkin!
Ja niille jotka väittävät että mies saisi tuosta jonkun tuomion niin uskonpa että yli kymmenen vuoden surustelu ja 8 vuoden naimisissa olo painaa vaa´assa jonkun verran...
Tietysti se kun aina näitä ikäeroja täällä päivitellään (mm. viimeksi Sauni Niinistö ja Jenni) tätä palstaa myöten ja sinaillaan ja päivitellään ikäeroa ja sitä miksi siinä niin kävi ja nyt mahtaa olla nuorempi onneton ja jne ja jne. Tässä minun "vastineeni". Juuri näin on ja se siitä sitten :)
ap
"Jokaisen nuoren miehen tulisi lähteä vuodeksi merille" (vapaa lainaus)
Jokaisen nuoren miehen ja naisen tulisi lentää omilla siivillään ennen kuin sitoutuu. Vaikka löytäisi sen oikean teininä, niin olisi hyvä asia elää esim. vuosi ihan omillaan (toisessa kaupungissa tai vaikka ulkomailla) ja pärjätä ihan itse.
Joutua ottamaan 100% vastuu itsestään. Laskujen maksamisesta, ruuan laittamiseen. Yksinäisyyden kokemisesta itsensä kohtaamiseen ja tuttavien löytämiseen jne.
Vasta kun tuntee itsensä ja rakastaa itseään voi solmia kunnollisen ihmissuhteen. Moni ei pärjää omillaan, ja vaikkapa parin viikon reissu YKSIN johonkin (sanotaan vaikka syrjäiselle mökille Lappiin) ilman kännykkää, tietokonetta, tmv. vempaimia aiheuttaa ahdistuskohtauksen.
Moni pelkää itsensä kohtaamista, ja joskus se saattaa olla haastavaa. Mutta se KANNATTAA, koska ikävää on jos koskaan ei ole täysin omillaan joutunut olemaan ja pärjäämään, edes muutamaa viikkoa.
kun opiskelin. Olen myös matkustellut ystävieni kanssa ilman miestäni. Että se siitäkin.
ap
"Jokaisen nuoren miehen tulisi lähteä vuodeksi merille" (vapaa lainaus) Jokaisen nuoren miehen ja naisen tulisi lentää omilla siivillään ennen kuin sitoutuu. Vaikka löytäisi sen oikean teininä, niin olisi hyvä asia elää esim. vuosi ihan omillaan (toisessa kaupungissa tai vaikka ulkomailla) ja pärjätä ihan itse. Joutua ottamaan 100% vastuu itsestään. Laskujen maksamisesta, ruuan laittamiseen. Yksinäisyyden kokemisesta itsensä kohtaamiseen ja tuttavien löytämiseen jne. Vasta kun tuntee itsensä ja rakastaa itseään voi solmia kunnollisen ihmissuhteen. Moni ei pärjää omillaan, ja vaikkapa parin viikon reissu YKSIN johonkin (sanotaan vaikka syrjäiselle mökille Lappiin) ilman kännykkää, tietokonetta, tmv. vempaimia aiheuttaa ahdistuskohtauksen. Moni pelkää itsensä kohtaamista, ja joskus se saattaa olla haastavaa. Mutta se KANNATTAA, koska ikävää on jos koskaan ei ole täysin omillaan joutunut olemaan ja pärjäämään, edes muutamaa viikkoa.
Ihan OIKEASTI tyytyväisellä ihmisellä ei ole tarvetta todistella sitä noin kovasti. Luultavasti toivot itsekin kovasti että pitäisit elämästäsi, kun puitteet ovat kuitenkin noinkin hyvät. Käy vähän sääliksi sinua. Tsemppiä!
kun joku kertoo miten hyvin hänellä on asiat että oikeasti kaikki on päin mäntyä!? Onko se kateus joillakin niin suuri että pitää itselleen uskotella ettei se voi olla totta?? Voihan tänne nyt ihan onnellinenkin ihminen kirjoittaa ja kertoa elämästään, eikä se tee hänestä epäonnellista ja säälittävää!
Joten se siitä! Mutta älkää ainakaan onnettomaksi tuomitko vanhempaa miestä nainutta naista!
t. ap
15-vuotias ja 35-vuotias. Melko oksettavaa. Tarinan seuraava jakso on varmaan se missä AP:n puoliso lähtee seuraavan ysiluokkalaisen matkaan. Hyi ällötys.
Ps. Meilläkin käy siivooja, vaikka olen ihan itseni ikäisen miehen kanssa kimpassa ;)
ekasta itsenäistyy. Toimii varmasti myös nuorille miehille, eli elättäjä löytyy 30-xx+ -ikäisistä naisista. Turha siis kenenkään seurustella oman ikäisten kanssa, ihan turhaa hommaa.
annetaan pillua jo 16-vuotiaana. Tää on oikeesti niin ällöä!
ekasta itsenäistyy. Toimii varmasti myös nuorille miehille, eli elättäjä löytyy 30-xx+ -ikäisistä naisista. Turha siis kenenkään seurustella oman ikäisten kanssa, ihan turhaa hommaa.
Ja kyllä vaan mulla on hyvätkin koulutukset. Olen saanut kaikessa rauhassa opiskella koko ajan lisää, joten olen kyllä ikäisiäni selvästi keskimäärin paremmin koulutettu! Opiskelen itse asiassa edelleen vielä hieman, enkä ehkä koskaan lopeta. Meillä käy lastenhoitaja jotta voin lukea rauhassa. ap
vaikka opiskelisit 100 vuotta..
Päinvastoin, töitä et tule saamaan, jollet ala äkkiä hankkia työkokemusta. Yli kolmekymppisenä jo myöhäistä. Katsotaan varmaan jo vähän oudoksuen ihmistä joka loisinut kotona "opiskellen".
Työkokemus on tänä päivänä se jolla ne työpaikat viedään muiden nenän edestä. Ilman työkokemusta olet täysi nolla työmarkkinoilla, lähes alalla kuin alalla. Näin se vaan menee.
t. henkilöstöpäällikkö
Säälittävää paskaa... Narsismia tuo on eikä mitään muuta... minä sitä, minä tätä...
- Jos oisit ollu edes täysi-ikäinen, kun joku meistä "ukoista" tulee tekemään sulle tuttavuutta,... niin asia ois heti kertaheitolla eri. (Ei ikäerossa sinänsä vikaa ole.)
niin kuin joku aiemmin totesi, jos puhut totta kyseisessä artikkelissasi, Ukkos temppu on rikos, rikoksen tekijä luonnollisesti pedofiili, -eli sinä olet silloin pedofiilin pikku-piirakka!
Entä sitten tuo raha!!?
-Luuletko että raha todella tekee onnelliseksi? Kyllä se joskus saattaa helpottaa, mutta...
...Jos ei Ystäviä/muuta elämää ku ukko ja lapset, niin huonosti menee.
Homma kavereita/ ja elämä.
nm: 2 lapsen isä 22v, onnellisesti naimisissa
Vai että narsismia :D
köyhä ihminen.
Jo se että tulet tänne hehkuttamaan "onneasi", toisin sanoen taloudellista riippumattomuuttasi, kertoo sinusta jo lähes kaiken.
Mutta eipä paljon enempää voi odottakaan naiselta jonka joku sugar daddy-pedofiili on pokannut ollessasi vielä lähes lapsi, ja nyt kyseinen friidu hehkuttaa onneaan pedofiilin kanssa jossa av:lla... Säälittävää.
Muuten ihan jees mutta et tule saamaan töitä
vaikka opiskelisit 100 vuotta..
Päinvastoin, töitä et tule saamaan, jollet ala äkkiä hankkia työkokemusta. Yli kolmekymppisenä jo myöhäistä. Katsotaan varmaan jo vähän oudoksuen ihmistä joka loisinut kotona "opiskellen".
Työkokemus on tänä päivänä se jolla ne työpaikat viedään muiden nenän edestä. Ilman työkokemusta olet täysi nolla työmarkkinoilla, lähes alalla kuin alalla. Näin se vaan menee.t. henkilöstöpäällikkö
Onhan ap:lla tuossa vielä vuosi jos toinenkin aikaa hankkia työkokemusta. Aloittaen harjoittelijanpaikoista vaikka. Sen puoleen ei ole kyllä ihan ensimmäinen eikä ainut 27-v, joka ei ole vielä valmistunut! Moni vaihtaa alaakin keski-iässä ja aloittaa sitten puhtaalta pöydältä. Hyvin onnistuu!
Mistä näitä katkeria ihmisiä oikein sikiää? Jos toinen kertoilee mukavasta elämästään, on ihan pakko tulla lyttäämään tavalla tai toisella.
vaikka 100 v. kanssa. Suomessa suojaikäraja on 16v. 16v. saa olla vaikka minkä ikäisen kanssa seksisuhteessa.
Ja ap:n tapaukseen, teillä on kyllä MELKOISEN suuri ikäero....ihmettelen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojaik%C3%A4raja
NUORTEN ihmisten keskinäiset jutut, opiskelijaelämä bileineen, seurustelut, dumppaamiset, ilot ja surut, maailman parantaminen solukämpässä rutiköyhänä, kesätyöt, festarit, kaikki! Eipä käy kateeksi. Raahasit perässäsi vanhaa äijää ja jäit kaikesta ulkopuolelle.
25 + -vuotiaana kaikilla opiskelleilla on jo rahaa vaikka kuinka, useimmilla myös mies ja vakiintunut perhekuvio. Mikäs ero siinä sitten on ap:n nykytilanteeseen, muuta kuin tuoreempi mies.
sekoittaa efebofilia ja pedofilia keskenään, kun on samaan aikaan jauhanut itsestäänselvyyksistä (mikä muuten kirjoitetaan yhteen).
ei todellakaan ole KATEUTTA jos sanoo itsestään selvyyden ääneen. Eli 40 vuotias mies sivelemässä ja katselemassa alastonta 15 vuotiasta on pedofiili.
Toivottavasti teillä oli kiva ilta.
Minua alkoi uteluttaa, että mihin kunnianhimosi kohdistuu. Opiskelet, haluatko mahd myöhemmin luoda uraa? Siihenhän sinulla olisi kotiolojen puolesta hyvät mahdollisuudet. Mitä teet päivät pitkät, mistä saat henkisiä tai älyllisiä haasteita? Tuskin shoppailemisesta sentään? :)
sinua ja sinun kaltaisia jotka omasta mielestään elää sitä ainoaa mahdollista oikeaa ja täydellistä elämää.