Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

"Mykkä tyttöystävä" - tunnetko ilmiön?

17.08.2009 |

Rasittaa, kun juhlissa tai kyläilyssä miehet tuovat mukanaan mykkiä tyttöystäviä tai vaimoja. Siis sellaisia naisia, jotka eivät koko illan aikana puhu kellekään mitään. Jos jollekin puhuvat, niin omalle miehelleen korvaan supattamalla.



Miten näin huonokäytöksisiä naisia voi olla? Ärsyttävää.

Kommentit (86)

Vierailija
1/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa saa jo lapsesta lähtien käyttäytyä miten huonosti tahansa vain sen varjolla, että on ujo. Ja silloin se ujous jatkuu koko elämän. Ärsyttää kamalasti, että osa tuttavien lapsista on sellaisia, että eivät tervehdi, eivät vastaa suoraan ystävällisesn kysymykseen tms. Ja äiti nauraa vieressä, että voi kun se on niin ujo.



Minusta niille ujoillekin pitää opettaa, että ihmisiä pitää tervehtiä ja kysymyksiin on vastattava. Sitten ehkä aikuisena osaa sitten jo ottaa keskusteluunkin vähän osaa. Se on kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä.



Ja miksi täällä heti lynkattiin kaikki sosiaalisesti lahjakkaat ihmiset, jotka osaavat keskustella asiallisesti ja nimettiin itsekkäiksi, junteiksi öykkäreiksi? Onhan niitäkin, mutta eivät kaikki, jotka osaavat juhlissa vierustoverinsa kanssa jutella, ole sellaisia. Vai sitäkö te ujot pelkäätte? Että leimaudutte öykkäreiksi, jos alatte juttelemaan?

Vierailija
2/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

käytöstä vaan. Täällä kun ujot puolustavat epäkohteliasta käytöstään sillä, että ovat ujoja.



Minä olen ujo ja kolmesta lapsestani yksi on myös ujo ja uuteen varautuneesti suhtautuva. Sekä minä, että lapseni ollaan kyllä ihan opeteltu, miten kohteliaasti ollaan ihmisten kanssa. Esim. lapsi pienenä arasteli tervehtimistä. En koskaan sanonut, että arastelu olisi ollut väärin, opetin vaan, että tervehtiminen on kohteliasta - (ja myös, miten tervehditään eli katsot tätiä/setää/serkkua ja sanot hei!) - ja ei haittaa, vaikka jännittää, mutta tervehtiä pitää.



Ja lapsi sai pitää minua kädestä kiinni, kun tervehti uusia ihmisiä ja jälkeen päin henk.koht. juttelin lapselle, että "tosi kiva, kun reippaasti tervehdit, olit oikein kohtelias". Ja samalla systeemillä on treenattu muitakin juttuja, miten esitellään itsensä, miten vastataan, kun joku kysyy kysymyksiä ja mitä itse voi jutella esim. uusille lapsitutuille alkuun.



Nyt meidän ujo lapsi on yhä hitaamminlämpiävämpi kuin kaksi rämäpäätämme, MUTTA pärjää sosiaalisissa tilanteissa hyvin, saa kehuja koulusta ja muista harrastuksista siitä miten kohtelias ja toiset huomioonottava on.



Aivan totta on se, että ujoilla on empatiapotentiaalia, joka oikein kanavoituina suuri etu. Mutta jos antaa sen ujouden johtaa tuollaisen mykkä, epäkohtelias omaan napaan tuijottavaan ("mitä kaikki MINUSTA ajattelee") käytökseen, niin eipä se mikään suuri vahvuus ole.



Ja joo, meidän rämäpäillä on sitten toiset asiat opeteltavana - miten istutaan paikallaan ravintolassa/juhlissa jne. En salli heillekään huonoa käytöstä heidän tempperamenttinsa varjolla.

Samoin aivan turha ujojenkaan piilotella sen ujoutensa takana.



Ja sairaus on tietysti eri asia eli jos kyse niin voimakkaista sosiaalisista peloista, että oa.

tarvitsee lääkitystä ja hoitoa.



Suurimmalla osalla epäkohteliaista tuppisuista tästä ei ole kyse. On kyse laiskuudesta opetella uusia, toiset paremmin huomioonottavia käytöstapoja.



Joskus teen tahallani niin, että lakkaan minäkin kannattelemasta sosiaalisia tilanteita tälläisen mykän "MINULLA on oikeus olla hiljaa ja vastailla yksioikoisesti, antaen samalla viestiä, että sinä, tyhmä hölösuu, sinun tyhmät aiheesi ei minua kiinnosta" tyypin kanssa. Siinäpä sitten möllötetään sohvalla. On todella antoisaa juhlimista/vierailua.



Ymmärrän, että on ujo ja ei uskalla aloittaa juttua. Mutta jos joku vaikkapa kysyy, että miten meni kesälomat ja vastaus on "ok", niin se on epäkohteliaisuutta ja välinpitämättömyyttä toisia ihmisiä kohtaan. Jos ei aikuinen ihminen saa tuossa puristettua suustaan edes vastakysymystä "mites teillä?", niin sitten oikeasti kannattaa jäädä kotiin ujoilemaan. Muilla ihmisillä ei ole velvollisuutta hyysäillä aikuisia ihmisiä ja joo, mua ei kanssa kiinnosta kertoilla omia kuulumisia semmoselle, joka ei mulle kerro mitään.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

se tyttöystävä on siksi mykkä teidän pippaloissanne, koska ei pidä teistä eikä ole kiinnostunut seurasta?

Kohtelias ihminen kun jutustelee tarvittaessa myös sellaisten kanssa, joista ei pidä.

Vierailija
4/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän, että on ujo ja ei uskalla aloittaa juttua. Mutta jos joku vaikkapa kysyy, että miten meni kesälomat ja vastaus on "ok", niin se on epäkohteliaisuutta ja välinpitämättömyyttä toisia ihmisiä kohtaan. Jos ei aikuinen ihminen saa tuossa puristettua suustaan edes vastakysymystä "mites teillä?", niin sitten oikeasti kannattaa jäädä kotiin ujoilemaan.

Vierailija
5/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joskus teen tahallani niin, että lakkaan minäkin kannattelemasta sosiaalisia tilanteita tälläisen mykän "MINULLA on oikeus olla hiljaa ja vastailla yksioikoisesti, antaen samalla viestiä, että sinä, tyhmä hölösuu, sinun tyhmät aiheesi ei minua kiinnosta" tyypin kanssa. Siinäpä sitten möllötetään sohvalla. On todella antoisaa juhlimista/vierailua.

Hiljakkoin olin lounaalla erään työkuvioista tutun ihmisen kanssa. Koska työkavereihin varsinkin on järkevää pitää hyvät välit, rupattelin ensi alkuun kaikenlaista ja hieman kyselin. Mielestäni osaan olla ihan ystävällinen ja rauhallinen keskustelija, en mikään hullu huutaja tai tivaaja. Mutta tämä tyttö (joka oli nuori, ja siksikin kai ujo) ei sitten oikein vastaillut, saatikka puhunut oma-aloitteisesti. No lakkasin minäkin kyselemästä. Syötiin ruoat hiljaisuuden vallitessa, tuijottelin ulos ikkunasta ja ajattelin omia asioitani. Menihän se 20-30 minuuttia niinkin.

Tiivistit muutenkin kirjoituksessasi tosi hyvin nuo tuntemukset, joita minullakin on. Käytöstavat pitää osata, vaikka olisi minkälaiset persoonallisuuden piirteet.

Ja sinulle, joka kerroit kuinka juhlissa sanat loppuu jos joku lupsakka höpöttäjä tulee puhumaan - hieno alku! Luultavasti se höpöttäjä jo seuraavalla kerralla laskee sinut mukaan "tuttujen" joukkoon ja höpisee sinulle entistä enemmän, jolloin saat oikein hyvin uuden tilaisuuden harjoitella small talkia. :)

Vierailija
6/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt satuin vahingossa hymyilemään yhdelle lupsakalle höpöttelijälle ja hän lähestyy tullakseen juttelemaan.

Näköjään oli kirjautuminen mennyt pois päältä... Sinulle tsemppiä siis, hyvä alku! :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ujoja ja arkoja kiusannut??

Vierailija
8/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hiljakkoin olin...

tämä siis oli minun tekstiäni myös.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ujoja ja arkoja kiusannut??

mutta minä ainakin olin lapsena koulukiusattu muutaman vuoden, en kiusaaja.

Arkuudestani esimerkkinä vaikka se, että monta vuotta lapsena jännitin puhelimeen puhumista. Heh, näin aikuisena joutuu välillä päivät pitkän istumaan puhelimessa, joten ei tarvitse sitä enää jännittää. :)

Arkuudesta pääsin, kun ikää tuli ja tuttavapiiri laajeni. On vaatinut myös omaa aktiivisuutta, että uskalsi lähteä uusiin tilanteisiin.

Vierailija
10/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä minulta tyhjene pää, jos joku minulta jotakin kysyy. Mutta huomaan joskus mieheni sukujuhlissa jääväni vähän hiljaiseksi, kun koko suku "muistelee" vanhoja asioita ja nauraa röhöttävät jollekin hyvälle jutulle, josta minä en tiedä mitään. Ja kaikki huuttaa toistensa päälle omaa hyvää juttuaan ja keskutelee jostakin paikkakunnan "julkkiksesta".



Vähän vaikea siinä on miniöiden ja vävypoikien ottaa osaa tollaiseen, kun ei ole itse ollut paikalla eikä edes tiedä kenestä puhutaan. Silloin minäkin toivoisin, että edes jonkun kanssa tulisi normaalia juttua ja saisi itsekin jutella. Omien joukossa olen nimittäin jopa suulas....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei ole maailmassa sellaista asiaa, mikä EI kääntyisi av:lla niin että väärintekijästä tuleekin uhri ja normaalilta vaikuttavasta hullu koulukiusaaja?



joskus tää on ihan viihdyttävää, mutta ei vain aina jaksa. tää av on jonkunlainen universumin vääristymä.

Vierailija
12/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset


Tulee myös vähän sellainen olo että tämä henkilö "vakoilee", kun kuuntelee muiden asioita muttei sano itse mitään. Vähän epämiellyttävä tunne.

Vai että "vakoilee" ...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos en tunne muuta väkeä tai keskustelunaihe ei tuttu. Tervehdin joo, mutta jos ollaan vaikka jossain miehen puolen sukujutussa, niin en mä ala väen väkisin kääntään puheita johonkin "säähän", jos muut näyttää viihtyvän hyvin jauhamalla joistain minulle tuntemattomista ihmisistä ja tapahtumista.



Mua vituttaa kaikki "väkisin puhuttajat". Tulee aina joku pelkästään naamatuttu setä/kumminkaima/kylänmies kyseleen ilmeisesti kohteliaisuudesta jotain turhaa, johon voi vastata vain yhdellä sanalla tai selittää jotain, josta kukaan muu ei pysty jatkamaan keskustelua millään tavalla. Se keskeyttää kaiken muun luontevan keskustelun ja siinä sitten ollaan ja ähistään vaivautuneena.



Vierailija
14/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitähän sitä aina vannotaan. Sosiaalinen ihminen leimataan hölöttäjäksi ja nämä nurkassa istuvat jupisevat, että tuokin tuolla tuo itseään esiin.



Äitini ja minä olemme kovia puhumaan. Sitä sitten on hiljainen isäni aina haukkunut, että saa hävetä meidän puolesta kun aina olemme äänessä.



Mepä sitten kerran yksissä sukujuhlissa päätimme alkaa mykkäkouluun. Kyllä oli ankeat juhlat kun isän puolen suku möllötti ja kukaan ei aloittanut juttelua. Me istuimme hiljaa ja hymyilimme, mutta emme aloittaneet juttua.



Isä jupisi sitten siitä, että miksi emme vieneet keskustelua eteen päin:)



Eli kyllä nää jörrikät ratsastaa vilkkaampien ihmisten siivellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihmiseltä, joka on hirveän huomionhakuinen ja tarve olla keskipisteenä. Sitten kun joku ei sinulle anna sitä kaipaamaasi huomiota, niin sitten päätät että tämä ihminen on töykeä.

Vierailija
16/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihmiseltä, joka on hirveän huomionhakuinen ja tarve olla keskipisteenä. Sitten kun joku ei sinulle anna sitä kaipaamaasi huomiota, niin sitten päätät että tämä ihminen on töykeä.

Jos porukassa on kymmenen mykkää ja minä, niin kyllä minua se hiljaisuus alkaa kiusata niin paljon, että rupean keksimään jutun juurta. Silloinhan sitä joutuu huomion keskipisteeksi liikaakin, kun kaikki kuuntelevat vain minua mutta eivät kerro mitään itsestään.

Kymmenen hölösuun kanssa on paljon helpompaa, kun silloin voi itsekin olla välillä hiljaa ja seurata muiden juttuja, ja ottaa sitten osaa keskusteluun kun sopiva tilaisuus tulee.

Nro 80, oikein tehty. ;)

Vierailija
17/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sukulaisia jotka ei suostu juttelemaan kun perheenjäsenten kanssa. Siis aikuisia miehiä ja naisia.

Jos ovat meillä juhlissa, jälkikäteen sitten haukkuvat muita (niitä puheliaimpia) vieraita.

Omassa joukossaan ovat ihan puheliaita, mutta sitten jos yksikin ulkopuolinen on paikalla, eivät sano mitään. Voivat vaikka pari tuntia istua suu kiinni.

Vierailija
18/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asiaa!

sitähän sitä aina vannotaan. Sosiaalinen ihminen leimataan hölöttäjäksi ja nämä nurkassa istuvat jupisevat, että tuokin tuolla tuo itseään esiin.

Äitini ja minä olemme kovia puhumaan. Sitä sitten on hiljainen isäni aina haukkunut, että saa hävetä meidän puolesta kun aina olemme äänessä.

Mepä sitten kerran yksissä sukujuhlissa päätimme alkaa mykkäkouluun. Kyllä oli ankeat juhlat kun isän puolen suku möllötti ja kukaan ei aloittanut juttelua. Me istuimme hiljaa ja hymyilimme, mutta emme aloittaneet juttua.

Isä jupisi sitten siitä, että miksi emme vieneet keskustelua eteen päin:)

Eli kyllä nää jörrikät ratsastaa vilkkaampien ihmisten siivellä.

Vierailija
19/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin ollen sen pystyy kyllä ujokin mainiosti luomaan. Kahdenkeskiset ihmissuhteet sujuvat meiltä ujoilta oikein hyvin, sukupuolesta riippumatta. Se on se porukka, joka hermostuttaa, ja oudot ihmiset.

Vierailija
20/86 |
17.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni veljen vaimo on ollut mutta ei ehkä niin enään.Usein tulivat meille kyläänkin ja tämä vaimo(silloin avovaimo)istui sohvan nurkassa hiljaa ja kiukkusena varmaan aina.Ihmettelin miksei jää kotiin kiukutteleen vaan tosiaan lähes joka vkonloppu silti änkesivät meille.

Toinen on mieheni kaverin vaimo(tiedän silti ettei ole mitenkään erityisen ujo koska kuulemma puhuu paljonkin yleensä).Ihan lypsämällä on saanut lypsää että edes vastais johokin kysymykseen.Silti kutsui meitä kylään,vaikka ei juurikaan puhunut.Kerran mentiin sinne kylään niin ei kauaa oltu istuttu kun jo pojalleen alkoi puhumaan et oletko jo noin väsynyt että pitäisköhän mennä nukkumaan.Mielestäni tosi röyhkeetä käytöstä!Enään en ole heitä kylään kutsunut varmaan pariin vuoteen enkä ole juurikaan tekemisissä kyseisen vaimon kanssa.Ei kertakaikkiaan kiinnosta rautalangasta vääntää puhumista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi seitsemän