"Mykkä tyttöystävä" - tunnetko ilmiön?
Rasittaa, kun juhlissa tai kyläilyssä miehet tuovat mukanaan mykkiä tyttöystäviä tai vaimoja. Siis sellaisia naisia, jotka eivät koko illan aikana puhu kellekään mitään. Jos jollekin puhuvat, niin omalle miehelleen korvaan supattamalla.
Miten näin huonokäytöksisiä naisia voi olla? Ärsyttävää.
Kommentit (86)
Minä varmaan myös lukeudun tähän mykkään kategoriaan. Lähinnä silloin kyllä, jos on iso porukka jossa paljon minulle tuntemattomia ihmisiä.
Silloin mielelläni vähän sivummalta seurailen tilannetta. Toki tervehdin ja vastaan, jos minulta jotain kysytään, mutta en yleensä saa ääntäni kuuluville, jos on iso joukko äänekkäitä ihmisiä samassa seurueessa.
Pienessä ryhmässä ja tuttujen keskuudessa puhun enemmän.
Välillä on myös ihmisiä, joiden kanssa ei ole mitään yhteistä ja puheenaiheen keksiminen on vaikeaa. Silloin saatan vähän heittä small talkia ja liueta paikalta pois jos vain mahdollista.
Rasittaa, kun juhlissa tai kyläilyssä miehet tuovat mukanaan mykkiä tyttöystäviä tai vaimoja. Siis sellaisia naisia, jotka eivät koko illan aikana puhu kellekään mitään. Jos jollekin puhuvat, niin omalle miehelleen korvaan supattamalla. Miten näin huonokäytöksisiä naisia voi olla? Ärsyttävää.
Noinkohan joku kirjoittaa sinusta, että "koppava tyttöystävä" - tunnetko ilmiön?
Itse yritän juhlissa jutella mahdollisimman monien ihmisten kanssa. Huomaan kyllä olevani miltei ainoa laatuaan. Muut juttelevat vain niiden kanssa, jotka tuntevat eivätkä halua muihin edes tutustua. Outoa.
pikemminkin, onhan noita vastaavia miehissäkin.
Jäisivät kotiin mököttämään.
Provoiletko? Kyllä minä ainakin tunnen myötätuntoa ihmisiä kohtaan, jotka on noin ujoja.
Jospa he ovat ujoja?
Ei kaikille ole helppo tulla uuden miesystävänsä kanssa juhliin, jossa ei tunne ketään. varsinkin, kun tietää, että on uutena ihmisena kaikkien silmätikkuna (tai ainakin tuntuu siltä).
Ehkä auttaisi, jos joku menisi reilusti juttelemaan ja tutustumaan?
Yritän usein rauhallisesti jututtaa uusia ihmisiä. Mutta jos keskustelu on sitä, että toinen vain vastaa kysymyksiin kyllä tai ei, ei viitsi kovin kauaa yrittää.
Itse olen tuollainen ja minua ahistaa ja pelottaa oudot ihmiset. En uskalla puhua.
jotka sanovat asiat "niinkuin ne oikeasti ovat". Toisissa piireissä sitä kutsutaan myös pidättyvyydeksi, ujoudeksi tai sivistyneeksi käytökseksi.
Ei kaikkien tarvitse olla suuna päänä päsmäämässä.
ettette itse kärsi sosiaalisista peloista. Miten se on niin vaikeaa yhtään sietää erilaisuutta? Ja ratkaisu on teidän mielestä se että nämä ihmiset erotetaan lopullisesti muiden ihmisten yhteydestä? Onko se oikeasti teistä kohtuullista?Meillä oli mammakerhossa tällainen nainen, jonka en koskaan kuullut sanovan oma-aloitteisesti sanaakaan ja jonka kanssa keskustelu ei oikein ikinä lähtenyt käyntiin. Mutta mitä se minua haittasi? Minun puolestani hän sai aivan hyvin olla mukana.
se muiden seurassa oleminen vaikka ei itse osallistu millään lailla? Tulee nimittäin epäkohtelias olo itsellekin, kun rupattelee ihmisten kanssa ja jättää toistuvasti jonkun henkilön huomiotta vain siksi, että hän ei oma-aloitteisesti sano mitään.
Tulee myös vähän sellainen olo että tämä henkilö "vakoilee", kun kuuntelee muiden asioita muttei sano itse mitään. Vähän epämiellyttävä tunne.
Eli onko sosiaalisesti pelokkaalle riittävää sosiaalisuutta se muiden seurassa oleminen vaikka ei itse osallistu millään lailla? Tulee nimittäin epäkohtelias olo itsellekin, kun rupattelee ihmisten kanssa ja jättää toistuvasti jonkun henkilön huomiotta vain siksi, että hän ei oma-aloitteisesti sano mitään. Tulee myös vähän sellainen olo että tämä henkilö "vakoilee", kun kuuntelee muiden asioita muttei sano itse mitään. Vähän epämiellyttävä tunne.
Kyllä
Ottakaa tavoitteeksi että opettelette puhumaan. Se tuppisuuna seisominen kun ei ole kohteliasta. Ujous on selitys, mutta ei se tee käytöksestä hyväksyttävää. Jos se maailman sosiaalisin ihminen seisoisi mykkänä koko illan, sekin olisi epäkohteliasta.
"Eli onko sosiaalisesti pelokkaalle riittävää sosiaalisuuttase muiden seurassa oleminen vaikka ei itse osallistu millään lailla? "
- No ei ole, mutta se on parasta mihin se ihminen pystyy sillä hetkellä. Ei tollaset tilanteet ole kivoja sille ihmiselle itsellekään, mutta mikä on vaihtoehto? Jäädä aina kotiin ja eristäytyä muista? Sitä paitsi tollaset jututkin voi helpottaa harjoittelemalla ja tottumalla. Ehkä seuraavalla kerralla tai puolen vuoden päästä hän uskaltaa jo jutellakin. Se on ainakin varmaa, ettei kotiin jäämällä opi mitään.
"Tulee myös vähän sellainen olo että tämä henkilö "vakoilee", kun kuuntelee muiden asioita muttei sano itse mitään. Vähän epämiellyttävä tunne."
- Hah! No siis sosiaalisista peloista kärsivä ei suurin piirtein edes kuule mitä sanot, hän miettii suurimman osan ajasta ahdistuneena mitäköhän noi kaikki minusta ajattelee ja mitä ihmettä voisin sanoa ja kuulostanko ihan sekopäältä jos sanon nyt jotain ja ei, tilanne meni taas ohi voi ei tämä on kamalaa jne. jne.
kuiski seurassa aina miehensä korvaan. Kesken kyläilyn hän saattoi kuiskia -täysin seurassa- miehelleen jotain. Ujoudesta ei ollut kyse, koska kyseinen eukko on tunnettu pahasta suustaan. Luultavasti puhui vaan paskaa. Ala-arvoista käytöstä, johan sitä alle jouluikäisille opetetaan että seurassa ei saa kuiskia. On tuokin eukko sen nyt kymmenen vuoden kuluessa oppinut, koska tapa on jäänyt häneltä pois.
kuiski seurassa aina miehensä korvaan. Kesken kyläilyn hän saattoi kuiskia -täysin seurassa- miehelleen jotain. Ujoudesta ei ollut kyse, koska kyseinen eukko on tunnettu pahasta suustaan. Luultavasti puhui vaan paskaa. Ala-arvoista käytöstä, johan sitä alle jouluikäisille opetetaan että seurassa ei saa kuiskia. On tuokin eukko sen nyt kymmenen vuoden kuluessa oppinut, koska tapa on jäänyt häneltä pois.
jos ei ole ujo, siitä tuskin kukaan on eri mieltä.
veljen tyttöystävä on just tuollainen. Olen sen 2vuotta tuntenut ja vieläkään ei ole sanonut sanaakaan, en ole kertaakaan kuullut sen puhuvan. On tosin vasta kyllä jotain tyyliin 19v.
Ja kuiskiminen on huonoa käytöstä, oli ujo tai ei. Joskus äärimmäisen ujollekin voi tulla pakottava tarve saada joku asia esille ja silloin sitten voi tulla kiusaus yrittää sanoa se vaikka miehen kautta. Mutta muut ei voi tietää mistä siinä on kyse ja kukin tulkitsee tilanteen oman päänsä sisällön mukaan.
..veljesi pakotti hänet joka viikonloppu teille käymään!