*N. 20-vuotiaat kuumeilijat*
Kommentit (54)
Kirjoittelin jo tuonne esikoishaaveilijoihin vai miten se nyt meni.?;) mut innoissani, ku oon tästä asiasta niin ajattelin sitten vielä tulla tänne vastaamaan...
Eli minä vm86 ja mies87 Länsi-Suomesta ja esikoisesta tässä haaveilaan. Nuvaring jätetty pois ja nyt odotellaan ensimmäisiä luomumenkkoja viiteen vuoteen. Eli yritys on siis ihan aluillaan, mutta kun malttamaton olen niin täällä jo sitten kirjoittelen...
Niin tosiaan piti vielä mainita, että en tiedä mennäänkö enää mieheni kanssa tohon n.20-vuotiaitten joukkoon...?;)
Meillä ensimmäinen vauva kiikarissa. yritystä takana 5 kk, ja epätoivo alkaa valtaamaan :/ itse olen 19 vuotias ja kovat on vauvakuumeet, koko ystäväpiiri saanut jo vauvan tai odottaa ja kovin on paha mieli kun itsellä ei vaan tärppää! mutta hyvää yritystä ja odotusta kaikille! :)
Itse olen 19 vuotias vauvahaavelija mies on 23 vuotias. esikko toiveissa ollu pian 6 kk. Länsi-suomesta kirjottelen.
Moikka,
Me ollaan 22v ja lapsi ollu haaveissa vuoden, yritystä vajaa vuosi takana. epätoivo todellakin valtaamassa mielen. Yritetään kuitenkin ajatella ettei vielä ole vain meidän vuoro :)
Kirjoittelinkin jo tuonne Lapsettomuus palstalle omasta tilanteesta ja kyselin muiden kokemuksia.
Me asustellaan Treen lähellä kanssa.
Täällä 14kk aktiivisesti yritetty saada lasta. Takana 3kk kestänyt terolut kuuri, jonka avulla kuukautiset tulivat säännölliseksi. Itse täytän pian 19 ja mies 23.
Täällä kans kakskymppinen äiti haaveilemassa/kuumeilemassa:) ekaa kiertoa vasta, mutta nyt ootellaan tätiä ja sitte jatkuu,nyt kp27/27,tietty toivottavasti täti ei tulis:)
olin täällä kakkostaki kuumeilemassa ja odottamassa:)elikkä siis kolmatta toivotaan..minä olen 20 ja mies muutaman vuoden vanhempi..
Ellenillä oli aika paljon kiertoja takana:/paljon peukkuja ja plussatuulia teille kaikille..
hhmm, pyöriny vauvapalstoilla ja nyt osu tämmönenki tänään silmään.
Täytyy myöntää että ihan pikkunen vauvakuume on kun kahdella tutulla nyt synytynyt viimesen kuukauden aikana pari vauvaa ja kieltämättä ihania ne on.
Tosin nyt meidän ensimmäinen ja ainut lapsi on vasta puolisen vuotta, joten ei me ihan vielä ajateltu toista tehdä. Toki ajatuskin siitä että joskus vuoden päästä ois semmonen pikkunen ei välttämättä tuntuis ihan mahdottomalta, mutta kaikki ajallaan.
Ehkä toisen lapsen aika on hhhmm vuoden parin päästä, ei vielä :)
Toivottavasti plussailette, ihanaa katsella teidän keskustelua kun on ihanan kannustavaa ! jatkakaa samaan malliin ja tsemppiä :>
Olen 19v ja mieheni on 21v. Viimeinen laatta e-pillereitä menossa. Esikoinen on haaveissamme. Jännittää kamalasti. Millaisia ajatuksia teillä on ollut ennen yritystä/onnistumisen alussa?
Täällä 19v. yhden lapsen äiti ja pikkukakkonen olisi toiveissa :)
esikoinen syntyi alkukeväästä -08 ja elokuun lopulla alkoi kakkosen yrittäminen.
Vielä ei ole onnistanut mutta yritys jatkuu :)
Ikää siis minulla 23 vuotta (-86) ja miehellä 24 (-85) Kakkonen olisi haaveissa :) Meillä vasta ensimmäinen yrityskierto. Kiertoni vähän sekaisin, kun minipillereitä syödessäni tiputteluvuotoa oli ihan jatkuvasti. Ja kun 2kk sitten lopetin pillerit, sen jälkeen myös tiputteli useamman viikon ajan. En siis tiedä milloin edelliset menkat alkoi...
Ovulaation kuitenkin bongasin ja ensiviikolla sitten testailen! :)
Ennestään meillä 07/08 syntynyt poika. :)
Viimeisin viesti tullut yli kk sitten, mahtaako täällä olla kuumeilijoita enään? :)
Näissä nuorten toiveilijoiden keskusteluissa tuntuu olevan kovin hiljaista koko ajan. :)
Takana yritystä siis heinäkuusta 2008, vieläkään ei näy haikaraa.. Kp 2/(noin 40) tänään ja pohditaan, josko vihdoin ja viimein hankkiuduttaisiin tutkimuksiin. Mietityttää, vaan ottavatko lääkärit meitä tosissaan ikämme puolesta.
typerältä tulla marisemaan kun monella paljon enemmän jo yritystä takana, mutta tänään sitten alko menkat :( Eli nyt yk 2 ja kp 1/?.
Olin jo ihan varma että olisin ollut raskaana, varsinkin kun tuli kiinnittymiskipu ja vuoto. Esikoisesta oireet alkoi todella aikaisin, samoin nytkin (tai niin kuvittelin?). No ei auta kun odotella uutta ovista :)
Ellen: Miehen tuttavapariskunta on ollut hoidoissa ja he iältään 22 ja 23 ja hoitoja takana n. 2 vuotta. Heillä syntyi juuri kk sitten tyttö. Henk.kohtaisesti olen sitä mieltä että hedelmöityshoitoihin pitäisi suhtautua yhtä vakavasti iästä riippumatta, toiset nyt haluavat perheen aikaisemmin kuin toiset eikä siinä auta sanomiset että "on vielä aikaa"! Meidän isovanhempien aikaan oli ihan normaalia että 18-vuotiaina oltiin jo naimisissa ja ehkä myös ensimmäinen lapsi oli syntynyt. Nykyään vaan tuntuu olevan "normaalimpaa" tulla äidiksi (tai isäksi) päälle kolmekymppisenä. Ja jos uskaltautuu tekemään lapset nuorempina, sitä arvostellaan kaikkialla.
Olipa yhdelle kaverilleni hoitaja sanonut keskenmenon sattuessa että "olet vielä nuori ja sinulla on aikaa". Ihan kuin sillä olisi väliä silloin kun toivottu raskaus menee kesken! En usko että vanhempana vanhemmiksi tuleville tai yrittäville sanottaisiin mitään tuollaista.
Meidän poikaa on usein epäilty vahingoksi ja tuntemattomatkin on tullut kysymään minulta että "millaista on olla yh äiti" tai "miten tulen toimeen kun olen niin nuori vailla koulutusta tai työtä". Mielestäni törkeetä käytöstä!
Olen naimisissa, lapsi on toivottu, minulla on työpaikka (vaikka olenkin yhä kotona pojan kanssa), tulemme hyvin toimeen jo miehenkin palkalla eikä takaisin töihin ole kiirettä.
Tuntuupa hyvältä, kun löytää ihmisiä joiden kanssa vaihtaa ajatuksia!
Nyt sitten suuri askel takana ja _pelottava_. Omalääkäri yksityisellä tekee 23.pv palattuaan lähetteen julkisen puolen tutkimuksiin ja siitä se sitten lähtee.
Voisihan olla kyseessä vaan se myös, että kiertoni ei ole vielä ehtinyt säännöllistyä, yhdyntöjä on liian tiheään ja liukuvoide estää siittiöitä liikkumasta perille asti?
Parasta toivotaan kaikille! :)
Olen kohta 23-vuotias (vm. -86) ja samaa ikää on myös mieheni. Pikkukakkonen olisi toiveissa, esikko syntyi joulukuussa -08. Yksi keskenmenokin jo tuossa koettiin, mutta nyt on taas yritys täydessä käynnissä. Omasta kierrostani en kyllä osaa sanoa muuta kuin että on todella pitkä ja todella epäsäännöllinen, joten katsotaan kauanko tässä menee. Esikoinen sai aikanaan alkunsa ensimmäisestä yrityskierrosta ja niin sai tuokin raskaus, joka juuri meni kesken.
Olen 19.v suunnattomissa mitoissa kuumeileva nainen Etelä-Suomesta. Puoliso on myös 19. Ollaan vuosi haaveiltu ja kesän alusta ollaan päätetty että jos lapsi on tullakseen niin on enemmän kuin lämpimästi tervetullut. Nyt jännäillään suunnattomasti koska huomenna pitäisi menkkojen alkaa mutta olo on hieman erilainen kun yleensä tässä vaihessa. Ihan alavatsaa nipistellyt ja vihlonut välillä mutta menkkaoireiksi ne kai lasketaan *kyynel*... Rinnat, eritoten nännit ovat todella arat, jopa t-paita joka osuu nänneihin kun ei ole rintsikoita sattuu suorastaan.. Nyt vain toivon niin mielettömästi että tärppäisi...
Täältäkin löytyy siis kuumeileva 20v. :) Avokki on 24 ja loppukeväästä päätettiin et lapsi olis enemmän kuin tervetullut jaesikoista siis yritellään. Lounais-Suomesta ollaan kotoisin.
Yhden keskenmenonkin olen jo ehtinyt kokea ja tällä hetkellä on kp 33/30, mut aamulla näytti testi negaa, joten odotellaan tuleeko menkat vai ei.
Ootteko kertonu läheisille yrityksestä vai meinaatteko yllättää jossain vaiheessa? Ja te joilla on kans esikoinen haaveissa: pelkäättekö lähipiirin reaktiota?
plussatuulosia kaikille tasapuolisesti!!! :)
Täällä 21v. yhden pojun äiti (+ mies 24v) haaveilee toisesta vauvasta=) Esikko nyt 1v3kk ja ensimmäinen yritys käynnissä pillereiden jälkeen...Nyt kp 8/?? ja kova into päällä=)
Meillä sellainen tilanne, että melkeimpä kaikki pitää/piti esikkoa 100% vahinkona, vaikka ihan toivottu lapsi oli
Täällä ilmoittautuu 21 -vuotiaat esikoisesta kuumeilevat Keski-Suomesta :) Ensimmäinen yrityskierto takana, nyt kp 28 ja kovasti jännäilen että josko näyttäisi pian plussaa. On meinaan ollut sellainen lista oireita että jotain on meneillään. Tänään kuitenkin näytti negaa.
Elämme jännittäviä aikoja :)
^enkeli-: Menin jo hätäpäissäni kesällä lörpöttämään tädilleni, joka on itse neljän lapsen äiti. Oli todella ihanaa saada kannustusta sieltä suunnalta. Äidille ja isälle varovasti puhuin asiasta myös kesällä, ottivat yllättävän hyvin asian vastaan, mutta ovat tietysti vähän huolissaan minun opinnoista. Olen huomannut isän pikaisesti silmäilevän mahan seudulle silloin tällöin, oiskohan se kuitenkin tottunut ajatukseen jo :D
Ja mulla siis itsellä ensimmäinen yrityskierto ja kp 32/?.