Lue keskustelun säännöt.
Sujektiivinen päivähoito-oikeus saatiin pitkän taistelun ansiosta, ei nyt naiset luovuta siitä!
16.08.2009 |
Ymmärrän hyvin, että ns. virikehoito herättää suuria tunteita. Kaikki pienten lasten hoitoon liittyvä herättää! Lisäksi moni tekee kotihoidon hyväksi isoja taloudellisia uhrauksia, jolloin tuntuu karvaalta, jos joku muu "poimii rusinat pullasta" ja näyttää pääsevän helpolla panemalla isommat lapset päivähoitoon.
Mutta kannattaa miettiä seuraavia asioita.
1) Kohenisiko päivähoito, jos ns. ylimääräiset (hoitoa välttämättä tarvitsevat lapset) siivotaan sieltä pois? Ylimääräisten lasten määrästä on vaihtelevia arvioita, mutta esim. Ensikotien liitto arvioi määrän muutamaksi prosentiksi.
Itse väitän, että kuntien taloustilanne on niin karu, että mahdolliset säästöt eivät jäisi päivähoitojärjestelmän käyttöön, vaan imettäisiin tehokkaasti muuhun kuntatalouteen. Päivähoitoryhmiä vähennettäisiin vastaavasti, jos hoitolasten määrä vähenee.
2) Jos perhe on henkisesti tai muutoin ahtaalla, onko parempi, että lapsi on 100% kotona vai että hän pääsee ainakin muutamaksi tunniksi arkipäivisin päiväkotiin? Tätä ns. ennaltaehkäisevää lastensuojelua Ensikotien liitto pitää niin tärkeänä, että vastustaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkua.
3) Kumpi tietää lapsen ja lapsen perheen tilanteen paremmin, perhe itse vai päivähoitobyrokraatti? Jos päivähoitoon pääsy ehdollistetaan, kunnille luodaan mahdollisuus rankasti karsia joukosta vaikkapa opiskelijoiden lapset tai kuntoutuksellisista syistä päivähoitoa tarvitsevat lapset - ja luodaan jälleen uusi hakemusrumba. Ja valitusjärjestelmäkin pitää kehittää.
4) Muistaako kukaan palstan äideistä aikaa ENNEN subjektiivista päivähoito-oikeutta? Työssäkäyvienkin vanhempien oli ajoittain vaikea saada lapsilleen päivähoitoa. Viittaan jälleen kuntien vaikeaan taloustilanteeseen.
Miettikää arvon sisaret näitä. Itse hoidin molemmat lapseni kotona, kunnes nuorempi täytti kolme. Mutta olen noita edellä listaamiani asioita miettiessäni alkanut vakaasti kannattaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Jos siitä luovutaan, luovutaan tärkeästä oikeudesta, jonka puolesta lapsiperheet ovat aikoinaan joutuneet taistelemaan pitkään ja rankasti.
Kommentit (107)
kun luen noita ns. virikehoitoa vastustavia kommentteja. Selvästikään valtaosalla kommentoijista ei ole mitään hajua esim. "sen naapurin rouvan elämästä joka on päivisin vauvan kanssa kotona".
Itsellä on se tilanne, että asutaan paikkakunnalla josta ei tunneta ketään. Ei ole MITÄÄN tukiverkkoa lasten kanssa. Isovanhemmat asuvat 500 kilometrin päässä ja lähimmät kaverit 20 kilometrin päässä, mutta hekään eivät ole kovin läheisiä ja heillä on omat perheensä. En siis voi viedä esim. viikonlopuksi tai illaksi lasta hoitoon mummolle, että saisimme miehen kanssa omaa aikaa tai hoidettua asioita.
Ihan oman henkisen jaksamisen kannalta, vanhempi lapseni on kolme päivää viikossa 5 tuntia kerrallaan päiväkodissa kun itse olen äitiyslomalla. Se on rahallisesti kallista, en saa esim. kotihoidontukea ja kuntalisää vanhemmasta lapsesta, maksamme korkeimman maksuluokan mukaan päiväkotimaksut. Mutta meidän perheelle se on oikea ratkaisu, vaikka joku ehkä miettiikin että olen laiska pullamössö äiti.
Ap on täysin oikeassa ja tämä oli hienoin keskustelunavaus tällä palstalla pitkään aikaan.
Ai niin, ja vauvan kävin synnyttämässä yksin kun vanhemmalle lapselle ei saatu kodinhoitajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ap. Minusta on aivan uskomatonta että jotkut todella luulevat että lähitarhasta aina saisi paikan jos ns. virikelapsia ei siellä olisi. Jos lapsia olisi vähemmän päiväkoteja lakkautettaisiin ja tilanne olisi todennäköisesti ihan sama.
minusta oli aika uskomatonta, kun jäin kuopuksesta äitiyslomalle ja otin samalla 4-vuotiaan pois hoidosta, niin jopa tuomitsevaan sävyyn sitä tutut naiset ihmetteli. Kylläkin eräs pk-hoitaja sanoi, että ihan oikea ratkaisu, että lapselle paras paikka on kotona, jos äitikin on siellä. Ja vielä se, että kuinka syrjäytetyksi isompi lapsi itsensä tuntee, kun uusi vauva on äidin kanssa kotona ja isosisarus viedään sieltä pois!
Tuolle yhdelle kysymys, joka rajaisi hoitopaikat vain "työssäkäyville":
Miten määriteltäisiin "työssäkäyvä"? Miten se suuri joukko naisia, jotka ovat ns. epätyypillisissä työsuhteissa (pätkätöissä) hoitaisivat aktiivisen työnhaun ja töihin menon lyhyellä varoitusajalla? Tiedätkö, miltä tuntuu olla vailla tietoa seuraavasta työpätkästä, yrittää kovasti niitä töitä löytää ja vielä joutuva samaan aikaan murehtimaan siitä, mihin lapset taas saa hoitoon haastattalujen ja tulevien töiden ajaksi? Onko lasten etu, jos hoitopaikka vaihtuu jatkuvasti?
Se voi olla tietty tuntimäärä viikossa/vuodessa ja epätyypillisissä työsuhteissa keikkuvilla freelancereilla olisi aikamoinen selitteleminen ja todistelu. Lapset sitten seilaisivat hoitopaikasta toiseen, aina vanhempien työssäkäynnin ja työttömyysjaksojen mukaan.
Tätä ilmeisesti jotkut haluavat. Huh, toivottavasti eivät saa tahtoaan läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin nuori, ettet MUISTA. Tuomioistuimissa oli oikeusjuttuja vuosittain, kun kunnat eivät edes selvissä tapauksissa antaneet päivähoitopaikkaa.Ja lapsiperheiden oikeus hoitopaikkaan luotiin pitkän poliittisen keskustelun ja taistelun jälkeen portaittain - ei siis kerralla kaikille alle kouluikäisille.
Mietihän, millainen järjestelmä tarvitaan tuota harkintaa toteuttamaan. Ja siihen päälle valitusjärjestelmä. Jo nyt hallinto-oikeudet ovat kuormittuneita, ilman sitäkin että vuosittain sadat perheet valittaisivat siitä, ettei heidän erityislapselleen ole saatu hoitopaikkaa tai hoitopaikkaa ei ole saatu, vaikka vanhempi opiskelee jnejne.
Niillä rahoilla mitä säästyy virikehoidosta, voidaan pyörittää hyvin tuota järjestelmää.
No, tuo harkinnanvarainen järjestelmä tietysti työllistää hallintobyrokraatteja (=hakemusten ja valitusten/oikaisupyyntöjen käsittelijöitä), mikä sinänsä on kiva näinä lama-aikoina, mutta ei siitä kyllä mitään SÄÄSTÖÄ kunnille tulisi - saatikka parannusta lapsiperheiden elämään.
Noita ns virikelapsia on niin vähän, että ne voidaan ihan hyvin hyväksyä, kun systeemi on muuten selkeä ja mutkaton.