Päiväkodin henkilökunta ei voi käsittää virike-hoitolapsia

Tunnen parikin tapausta jossa päiväkodin henkilökunta on suositellut lapsen hoidon jatkamistä päiväkodissa vaikka äiti on jäänyt kotiin. Ei niistä sen enempää, mutta näin on.

Ikävä kyllä. Toivottavasti kaikki, jotka tällä ylpeilevät, tajuavat sen.

Ei ainakaan näissä tuntemissani tapauksissa. Voin kertoa sen verran että dysfasia-lapsista kyse. Päättele siitä sitten jotain, jos osaat.

Tunnutte olevan aika "erikoinen" päiväkoti, etten sanoisi tietämätön ja suvaitsematon...

Että lapsi tuodaan päiväkotiin, kun vauva ja äiti lähtevät viettämään leppoisaa ja mukavaa aikaa kaupungille tai kotiin...!?

Ja kokemukseni asian saralta ovat useasta eri yksiköstä. Näkökulmana on aina lapsi ja lapsen paras.

jota lainasit, mutta kuinka kummassa et ymmärrä sanoja tietämätön ja suvaitsematon? Kuinka kummassa mielikuvituksesi on noin rajallinen, että et pysty näkemään kuin yhden puolen asiasta?

Omaisista ja asiakkaista puhutaan kaikenlaista varmaan vähän joka puolella joten sikäli ette ole poikkeus. Niin sinuakin ap ihmetellään terveyskeskuksessa tai vaikkapa ravintolan takahuoneessa... Ammatillisuutta olisi kuitenkin kaiken sen rutinan takana ymmärtää oikeasti asioita. Nähdä ja myöntää se, että on olemassa myös asioita joita ei itse tiedä tai osaa ajatella. Ammatillisuutta ei ole avautua jollain vauvalehden av-palstalla.

Itse olen joutunut viemään molemmat lapseni, nuorempi oli silloin 2v, "virikehoitoon" kun kävin syöpähoidoissa. Vanhemman lapsen puheista ymmärsin kyllä, että päiväkodissa oli kyselty äidistä, äidin tekemisistä ja kotona olemisesta. Niistä ajoista olen hyvin vähän pystynyt puhumaan edes läheisilleni, saati että olisin avautunut päiväkodin henkilökunnalle. Luonnollisesti henkilökunnan asenne oli murheista ehkä pienin, mutta pahalta se tuntui silloin sekin.

Yleisempää on tietysti esim. masennus, mikä ei sekään päällepäin näy. Missä on nyt se lapsen paras, kun sinä, "ammattilainen", tarkoituksella haluat loukata ja pahoittaa jo valmiiksi masentuneen vanhemman mielen?

Ei ainakaan näissä tuntemissani tapauksissa. Voin kertoa sen verran että dysfasia-lapsista kyse. Päättele siitä sitten jotain, jos osaat.

Eli jotain vikaa on aina, jos päiväkodista ihan pyydetään jatkamaan hoidossa. Piste.

Ei ainakaan näissä tuntemissani tapauksissa. Voin kertoa sen verran että dysfasia-lapsista kyse. Päättele siitä sitten jotain, jos osaat.

Eli jotain vikaa on aina, jos päiväkodista ihan pyydetään jatkamaan hoidossa. Piste.

Jos meidän lapset olisivat syöpähoitojeni tai muun sairastamiseni takia hoidossa, totta kai sanoisin sen.

Jos meidän lapset olisivat syöpähoitojeni tai muun sairastamiseni takia hoidossa, totta kai sanoisin sen.

Minäminäminäminä..teksinä ja tuntisin näin, ja niin pitää myös kaikkien muiden tehdä, minäminäminäminä...

jatkaisi osa-aikaisena äitiysloman aikanakin, ja kuusivuotias olisi koko päivän. He olivat kahdessa eri tarhassa. Oltiinkohan me niiden mielestä jotenkin kelvottomia vanhempia.. ;)

kirjoittaa nimettömän mielipiteensä.

Samaa sanoo sukulaiseni, joka on päiväkodin johtaja. Ei mitään kaunista tekstiä virikelapsista ja heidän vanhemmistaan. Mutta kun laki on laki niin heidät hoidetaan.

mutta onko tuo kovinkaan ammattitaitoista lton nimikkeellä sitä täällä päivitellä?

näitä täällä näkee aina silloin tällöin. meidän päiväkodissa riittää kyllä muutakin tekemistä kuin päivitellä kunkin perheen lasten hoidontarvetta, näitä meillä käsitellään ihan avoimesti yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskeskusteluissa.



vinkkinä ap sinne teidän "päiväkotiin" että kyllä kasvatuskeskusteluissa voi ja kannattaa ihan rohkeasti kysellä ja kartoittaa perheen yleistä jaksamista ja pohtia yhdessä lasten hoitopäivien pituuksia/määriä. meillä ainakin usein nämä asiat nousevat vanhempienkin puolelta esille, etenkin jos perheeseen odotellaan uutta tulokasta.



t:ihan oikea lto

Helsingissä idässä. Ei meillä vaan puhut ilkeään sävyyn virikelapsista. Ainoa mikä meitä vähän surettaa on se kun joidenkin lapsien päivät on kovin pitkiä, mutta niistä jutellaan vanhempien kanssa aina ihan suoraan. Joskus sille asialle pystytään tehdä jotain, joskus valitettavasti ei.

päiväkodissa ja kyllä minulle tehtiin selväksi heti ensimäisen viikon aikana, kenen äiti makaa kotona ja kenen on töissä.

Vähän pahalta tuntui kun huomasin, että näiden virikelasten annettiin odottaa aina eniten ja heitä ei otettu syliin. Vähän oli ainakin siinä päiväkodissa sellainen ilmapiiri, että jos ei vanhemmatkaan välitä niin hommat priorisoidaan niin, että ei heistä välitä henkilökuntakaan. Lapsia oli paljon ja hoitajia vähän. Virikelapset jäivät viimeisiksi jos oli kova kiire.

allekirjoitan täysin ap:n kirjoittaman. Päiväkodeissa ei voida vanhemmille päin, ainakaan kovin suoraan sanoa mielipidettä virike-lapsen tuomisesta hoitoon, mutta voitte olla varmoja, että asiaa ihmetellään ja usein myös säälitellään kyllä.

Eri asia on tietysti, jos lapsen tuomiseen on selkeät syyt, esim lapsen kehitykseen liityviä tai vanhempien jaksamiseen, pärjäämiseen (masennus, lastesuojelulliset syyt yms) liityviä syitä.

Ja se mitä niissä keskustellaan?

Hyvään ammttitaitoitoon kuuluu olla ilmaisematta omaa mielipidettään.

Itse työskentelin aikonaan kaupassa, jossa kauppiaat heti sanoivat, että asiakkaiden arvostelu on kielletty.

Tämän ohjeen olen muistanut koko ikäni.

Laki määrää päivähoito oikeuden ja monet alan asiantuntijat puoltavat sitä, jotka ovat paljon korkeammin koulutettuja, kun joku lto ja varsinkin moni lt olsi todellakin lisäkoulutuksen tarpeessa.

Hyvä päiväkodin johtaja ehkäisee tällaiset juoruilut asiakkaistaan.

Toki alalla on paljon ammattitaidottomiakin hoitajia, kuten ap!

Voi luoja mitkä idiootti!

Jos meidän lapset olisivat syöpähoitojeni tai muun sairastamiseni takia hoidossa, totta kai sanoisin sen.

Minäminäminäminä..teksinä ja tuntisin näin, ja niin pitää myös kaikkien muiden tehdä, minäminäminäminä...

mutta se teki pahaa kun näiden virikelasten annettiin istua lattialla itkemässä, eikä otettu syliin tai tiuskittiin heille. Heitä kun pidettiin vähempiarvoisina, koska eivät oikeasti olisi tarvinneet hoitopaikkaa.

Henkilökunta jupisi aina kahvilla, että taas on talo ylipaikoilla kun näiden vauvalomalla olevien lapset täyttävät paikat.Sen väsymyksen he kostivat sitten lapsille.

En muista numeroa enää, mutta se, joka oli opiskelijana päiväkodissa.

Ja se mitä niissä keskustellaan?

Sen lisäksi että varmaan puhuivat selän takana, he järjestivät asiat niin että lasta siirreltiin joka päivä ryhmästä toiseen. Kyseessä oli 4 v. joka olisi halunnut olla ikäistensä kanssa mutta pk:n johtaja päätti aamuisin mihin ryhmään lapsi menee, usein laitettiin vauvojen ryhmään missä ei viihtynyt tai eskareiden kanssa jotka kiusasivat häntä. Lopulta pääsivät tavoitteeseensa kun lapsi alkoi aamuisin itkeä ettei hän halua mennä kun siellä ei saa olla kavereiden kanssa.



Itse olin kotona 1,5-vuotiaan kanssa, olin raskaana ja minulla oli lääkäriltä lepomääräys. Siksi nelivuotias oli 2 päivää viikossa puoli päivää tarhassa kun kotona videoita katsellessa tuli hänelle aika usein pitkäksi.



Ja kyseinen päiväkoti mainostaa toimivansa "perheiden parhaaksi". Hah!

Ensin puhut yleensä virikelapsista ja myöhemmin puhut varsinkin alle 3-vuotiaista?



Itse ajattelen, että vain todella ammattitaidoton lastentarhanopettaja kieltää sen tosiasian, että esim. 4-5-vuotias hyötyy varhaiskasvatuksesta. Tuon ikäisen virikehoito esim. osa-aikaisena on enemmän hyödyksi kuin haitaksi.



Suomessa tämä asia herättää kummallisia keskusteluja, jonka pääosaa näyttelee useimmitenh raha. Ruotsissa sen sijaan on ymmärretty, että on lapsen etu saada varhaiskasvatusta ja siellä ovat jo 4-vuotiaat oikeutettuja ilmaiseen puolipäivähoitoon. Täälläkin pitäisi saada keskustelua aikaan siitä, että miksi päivähoidon resurssit ovat liian vähäiset ja päivähoidon laatu huono. Mutta eipä päättäjien tarvitse siihen puuttua niin kauan kun akat keskittyvät syyttelemään toisiaan.

pitivät lapsensa kotona, esim. äitiyslomalla?



Hoituihan asiat silloinkin, nyt vaan käytetään tätä mahdollisuutta, vaikka jos pakko olisi, niin varmaan lasten kotona olo onnistuisi kuten ennenkin.



Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että lapsia saa tulla perheeseen, sisarus/sisaruksia laitetaan pois kotoa toisten ihmisten hoidettavaksi ja osaksi vastaamaan lapsen kasvatuksesta. Päiväkoti tukee vanhempien kasvatusta, päävastuu on vanhemmilla.



Totta kai, jos on esim. erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi, on ehkä päivähoito hyvä - mutta "kokemumksen rintaäänellä" voin kertoa ettei hoidossa pitäminen aina vastaa odotuksia tavallisessa hoitopaikassa. Kuinka lasta tuetaan ja autetaan hänen vaikeuksissaan.



Esim. kuntoutussuunnitelma tehdään ja siihen kirjataan joitain asioita, joita lapsen kanssa voisi harjaannuttaa tai saada tavoitteet onnistumaan...mutta käytännössä, onko resursseja kuntouttavaan työhön normaaliryhmässä.



Puheopetusta voi saada yksilöllisesti, mutta käytännössä ei ole kuitenkaan kaikkien tarvitsevien saatavilla.



Mitä puhehäiriöinen kuulee ympärillään lasten parissa ja aikuistenkin - kaikkea muuta kuin hyvää äidinkieltä. Usein kuulee "väännöksiä" sanoista, joilla ei ole esim. puheen viivästyksen omaavalle hyötyä. Televisio on teklkku ja jäätelö on jätski... nukkari, kumppari, limppari, äiskä, iskä, hoitsu, vesku, yhessä, lemppari jne.



Mitä muuta lapset saavat päiväkodissa kuin perushoidon? -Ainakin kiireen tunteen, vaikka valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma suosittaa ihan muuta, arvosteluja ohjaavan kasvatukseb sijaan - Sä oot sitte aina se viimine joka saa vaatteet päälle. _- Syökää jo kun ruokkärryäkin ollaan kohta viemässä, nopeasti leikit pois kun muut on jo pukemassa, pue nopeasti tai et ehdi leikkiä, aina sulla on väärät jalkineet vaikka valintaa on, istut siinä niin kauan kuin olet...



Lapsilla on päivähoidossa leikkihetkensä, lauluja, askartelua ja yhdesä oloa ikäistensä kanssa. Silti, täytyy olla aika välinpitämätön vanhempi, jos löyhin perustein tai ilman hyvää syytä valitsee hoitoon viemisen sen sijaan että viettäisi aikaa lastensa kanssa, nauttisi itse niistä lapsen tuomista kehityksen kuluista joita voi vain ihmetellä, kuinka lapsi kehittyy ja kasvaa. Lapsessa on paljon ihania asioita.



Päivähoidossa vieras ihminen voi kyllä nähdä että lapsi kehittyy, mutta se ei ole hänelle niinkään sama ilon aihe kuin se olisi vanhemmille. Illat ovat lyhyitä ja lapsi on ehkä lastenohjelmien parissa, - mitähän kivaa päivällä onkaan tapahtunut, monet hauskat lauseet ja osaamiset ovat tapahtuneet siellä jossain muualla...



Työssäkäyvien vanhempien on pakko laittaa lapsensa hoitoon. Joitakin vanhempia huolestuttaa jättää lapsensa vieraiden hoitoon, haluaisi itse olla pääasiallinen kasvattaja jne. muttei ole mahdollisuutta - joillakin on, mutta eivät arvosta omaa vanhemmuuttaan ottamalla lapsensa mukaan omaan arkeensa.



Jotkut kotiäidit vievät lapsensa esim. osa-aikaiseksi kerhoon tai muutamaksi tunniksi puistotädille. Lapen kannalta on mukava ratkaisu, jos tuntuu että lapsi viihtyy. Usein sisarus on mustasukkainen pienelle joak saa jäädä äidin kanssa kotiin, ja muutaman tunnin ero äitiin on helpompi kestää ja vaikuttaa lapsesta ettei äiti halua häntä pois kotoakun ei välitä, vaan että esim. äiti valmista lounasta kerhon tms. ajan, käy kaupassa jne. Lapsi tiedostaa äidin tarvitsevan tämän pienen ajan, hän muistaa herkullisen ruuan tuoksun palatessaan kotiin äidin ja mahdollisen sisaruksen kanssa - äiti on valmistanut minulle kun tulen nälkäisenä, äiti välittää minusta..,

pkssä töissä ollut...



kahden rakkaan lapsen äiti, nyt myös pph..

kotona olevien vanhempien lasten päivähoidon jos taustalla on vaikka seuraavia juttuja:



-kuntoutukselliset syyt

-vanhemman sairaus

-lapsen sisaruksen sairaus (kotona oleva vauva esim. joka vaatii usein sairaalahoitoa ym)

-maahanmuuttajaperhe joka ei puhu paikallista kieltä



Entä onko ymmärrettävämpää jos jos kotona oleva vanhempi on isä? Yhdellä tuttavaperheellä kävi näin, eli alkuun äiti oli kotona kaksosten ja 1,5v vanhemman sisaruksen kanssa. Sisaruksen täyttäessä 3v tälle haettiin päivähoitopaikka ja tosi monet, mukana kyseisen pk:n henkilökuntaa, arvostelivat kun äiti ei kykene yksin hoitamaan lapsiaan ja haluaa vaan maata rauhassa kotona. Vajaa puoli vuotta myöhemmin sitten mies jäikin lkoti-isäksi eikä kukaan enää arvostellut tämän isyyttä ja uusavuttomuutta kun isosisko jatkoi hoidossa ja isä oli kotona ainoastaan noiden alle 2v kaksosten kanssa. Yhtäkkiä kaikki ymmärsivät miten rankkaa noiden lasten kanssa oli ja mies teki upeaa työtä kahden uhmaikäisen kanssa. Isosiskokin tarvitsei jo selkeästi päiväkodin virikkeitä vaikkei pari kuukautta aiemmin sitä tehnyt tippaakaan. :D