Mitä maksoitte asunnosta Helsingissä, lapsiperheet?

en tajua vieläkään.

mitään intressiä muuttaa jonnekin Lahteen. Haluan asua kotiseudullani ja kasvattaa lapseni täällä. Miten mun autoton äitikään pääsisi sinne ikinä lastenvahdiksi, jos lapsi yöllä sairastuu ja aamulla on pakko olla töissä? Tai meidän kaverit iltaa istumaan, yöksihän sinne pitäisi aina jäädä?

ettei elämää ole muualla... :) Me muutettiin 4v sitten Espoosta Lahteen miehen saatua täältä paremman työtarjouksen. Ei tunnettu ketään, kaikki sukulaiset ja ystävät jäi sinne pk-seudulle. Itsekin oltiin sieltä päin etsimässä taloa tai tonttia. No, saatiin Hollolasta tontti 1700m2 ja 10t euroa, kaava-alue joten naapureita riittää. Ala-aste ja esikoulu vieressä, näkyy ikkunasta. Yläasteelle mennään bussilla 7km. Lahden keskustaan 10km, ja kaikki mahdolliset palvelut on 12km säteellä. Rakennettiin tänne unelmiemme talo, rahaa meni 200 000e.Mitäs oltais sillä saatu pk-seudulta? Tontti ja vessan ovi, karkeasti sanottuna. Olemme tutustuneet uusiin ihmisiin ja saaneet uusia ystäviä, vaikka emme edes ole mitään yltiösosiaalisia. Mun työpaikalle on 7km ja miehellä työ on ympäri Lahtea ja lähikuntia. Sen kerran kun käymme Helsingissä / Espoossa, ihmettelen aina miten ihmiset voivat asua siellä ruuhkien keskellä, ihmispaljouden keskellä, ahtaasti...??? En enää IKINÄ muuttaisi sinne, elämänlaatu täällä on paljon parempaa kuin siellä ruuhkaisessa etelässä.

Ovatko ihmiset näin kiinni napanuorastaan äidissä tai isässä?

Eiköhän olisi jo aika alkaa elää omaa elämää ja miettiä miten erilaisista tilanteista selviää ihan oman perheen kesken? Entäs jos äitisi kuolisi, kukahan sitten tulisi hoitamaan sairastunutta lastasi kun sinun on pakko olla töissä? Ja kuule, kavereita löytyy täältäkin jotka tulevat iltaa istumaan. Ei kai kukaan sen takia pysy jollain paikkakunnalla kun siellä on kaikki kaveritkin? Entäs jos kaverit muuttaa pois, mitäs te sitten teette?

t: se lahteen muuttanut

Jos muuttaisin Helsingistä, muuttaisin suoraan omaan rauhaan kauemmaksi, en todellakaan mihinkään kehyskuntaan - mutta kuten sanottua, en vaihtaisi kaupunkikulttuuria.

Halutaan pysyä täällä, koska meidän elämä on täällä. Mun elämään kuuluvat tutut ja läheiset ihmiset, mutta toki paljon muutakin, esim juuri ne työpaikat. En muutenkaan ymmärrä miten toisten asuminen voi herättää niin hirveästi tunteita - tuntuu melkein, että sellaiset ihmiset eivät sisimmässään kuitenkaan ole oikein sinut valintansa kanssa.

mitään intressiä muuttaa jonnekin Lahteen. Haluan asua kotiseudullani ja kasvattaa lapseni täällä. Miten mun autoton äitikään pääsisi sinne ikinä lastenvahdiksi, jos lapsi yöllä sairastuu ja aamulla on pakko olla töissä? Tai meidän kaverit iltaa istumaan, yöksihän sinne pitäisi aina jäädä?

ettei elämää ole muualla... :) Me muutettiin 4v sitten Espoosta Lahteen miehen saatua täältä paremman työtarjouksen. Ei tunnettu ketään, kaikki sukulaiset ja ystävät jäi sinne pk-seudulle. Itsekin oltiin sieltä päin etsimässä taloa tai tonttia. No, saatiin Hollolasta tontti 1700m2 ja 10t euroa, kaava-alue joten naapureita riittää. Ala-aste ja esikoulu vieressä, näkyy ikkunasta. Yläasteelle mennään bussilla 7km. Lahden keskustaan 10km, ja kaikki mahdolliset palvelut on 12km säteellä. Rakennettiin tänne unelmiemme talo, rahaa meni 200 000e.Mitäs oltais sillä saatu pk-seudulta? Tontti ja vessan ovi, karkeasti sanottuna. Olemme tutustuneet uusiin ihmisiin ja saaneet uusia ystäviä, vaikka emme edes ole mitään yltiösosiaalisia. Mun työpaikalle on 7km ja miehellä työ on ympäri Lahtea ja lähikuntia. Sen kerran kun käymme Helsingissä / Espoossa, ihmettelen aina miten ihmiset voivat asua siellä ruuhkien keskellä, ihmispaljouden keskellä, ahtaasti...??? En enää IKINÄ muuttaisi sinne, elämänlaatu täällä on paljon parempaa kuin siellä ruuhkaisessa etelässä.

Ovatko ihmiset näin kiinni napanuorastaan äidissä tai isässä? Eiköhän olisi jo aika alkaa elää omaa elämää ja miettiä miten erilaisista tilanteista selviää ihan oman perheen kesken? Entäs jos äitisi kuolisi, kukahan sitten tulisi hoitamaan sairastunutta lastasi kun sinun on pakko olla töissä? Ja kuule, kavereita löytyy täältäkin jotka tulevat iltaa istumaan. Ei kai kukaan sen takia pysy jollain paikkakunnalla kun siellä on kaikki kaveritkin? Entäs jos kaverit muuttaa pois, mitäs te sitten teette? t: se lahteen muuttanut

en tajua vieläkään.

asunnosta jotain 450 000e jossain hesassa, kun paremmalle alueelle keskelle metsää sais rakennettuu tuolla rahalla valtavan kartanon... ;D No ok sit jos on rahaa rakentaa MYÖS metsään, mut esim lainarahalla ihan outoo...

asuta Helsingissä, vaan Vantaalla. Itse töissä Helgingissä ja mies Espoossa. Ostettiin muutama vuosi sitten täältä paritalo sata neliötä noin 200 000 eurolla. Talo vanha, mutta täysin remontoitu ja isolla, omalla tontilla.



Meillä oli aikaisemmasta asunnosta hyvin rahoitusta ja lisäksi maksettu sen verran jo pois, että velkaa on jäljellä enää noin 70 000 euroa. Miehellä tulot yli 4000 eur, itsellä noin 2000 eur osa-aikatyöstä.

Me tosiaan asutaan täällä maalla, rakennettiin 300 000 talo, jossa 250 neliötä, ja pihaa on tietenkin hehtaarikaupalla.



Mies onneksi osaa työnsä hyvin, joten elättää meidät täällä maalla mainiosti. Itse teen akateemisia töitäni sitten vähän milloin sattuu keikkana ja osa-aikaisesti. Muuten oon lasten kanssa kotona, kun ovat vielä pieniä, harrastelen ja kulutan aikaani kuten parhaaksi näen.



Helsinkiin pääsee kyllä piipahtamaan, jos sinne jotain asiaa on, joten eipä täällä mitenkään surkeaa ole, mutta tilaa kyllä riittää.

miten kukaan voi elää sellaista elämää, sitä en tajua. Hassua, että kaikki luulee että jos asuu pääkaupunkiseudulla niin sitten asuu ahtaasti. Meidän omatkotitalo on 250 neliötä ihan täällä Helsingissä, vieläpä suht uusi talo. Ei sitä sen takia tarvitse minnekään peräseinäjoelle muuttaa. Paitsi tietty köyhien...