voiko lapsen jättää kahdestaan isänsä kanssa puoleksi vuodeksi?

Ei tulisi mieleenikään. Äitinä en vaan voisi ajatellakkaan jättäväni. Ei, en ymmärrä tuota tunteettomuutta

Eli olet jo päättänyt lähteä ja nyt meidän muiden pitäisi hurrata päätöksellesi?

enkä kaipaa teidän hurraamisia, pyysin vain ihan mielipiteitä. Taustoitin tilannetta, joten ymmärrätte että en olisi lähdössä Tukholmaan osa-aikaduuniin tms. Enkä myöskään tarkoittanut että olisi jotenkin erikoista hoitaa lasta 9kk ikään asti kotona. Kerroin vaan, että näin meillä on toimittu. Meillä on kiinnitetty alusta asti siihen huomiota, että lapsella on kaksi

vanhempaa. Eli minä äitinä en ole mikään "ensisijainen" vanhempi. Ihan mielenkiinnosta, moni perhe elää niin että isä on eri paikassa. Onko se hyväksyttävämpää?

Sanoisin, että lähes järjestäen perheissä, joissa isä on ollut pitkiä äikoja poissa kotoa, suhde isään on huomattavasti etäisempi kuin äitiin. Niin se vain menee.

Nyt on kysymys SINUN perheestäsi ja sinun ja lapsesi suhteesta. Sillä mitä joku ulkopuolinen on mieltä tekemisistäsi ei ole mitään väliä.

Ja tosiaan, kyllä se suhde rakentuu uudelleen, ja jos olisin itse vastaavassa tilanteessa, en tiedä mitä tekisin. Itse olen aina lasten jälkeen palannut töihin tosi äkkiä, kolmosen kohdalla kun tämä oli 5kk, tosin teen vain 3pv/vko, ja nopeasti palaamalla olen varmistanut järjestelyn jatkumisen.

Kaiken kaikkiaan sinuna miettisin ylipäätään sinun ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta. Se ei välttämättä ole ihan kunnossa.

Jos on lapsi, ei voi ajatella vain itseään ja miestään. Nro 28 taisi vastausta kirjoittaessaan unohtaa, että ap:llä on alle vuoden ikäinen lapsi.

Ei kaikkien tarvitse elää tietyn kaavan mukaan. Eihän ap ole tässä hylkäämässä lastaan lopullisesti ja selvästi pohtii asian kaikkia puolia. Maailmassa on paljon julmuutta, lapsia kuolee kärsien joka hetki, lapset joutuvat elämään hakkaavien, juopottelevien vanhempien kanssa jne., Suomessakin yhä useampi nuori voi pahoin kun kukaan ei välitä. Ap ja hänen mies selvästi välittävät elämästään ja perheestään kokonaisuudessaan, haluavat tehdä elämästään antoisampaa, mikä ei ole av-raadin mielestä hyväksyttyä. ;) -28

vain sen takia, että äipällä ois kivaa. Tai yhtä hyvin iskällä.

Se, että jossa npäin lapsia kohdellaan pahemmin on aika huono tekosyy ihan tahallaan, nykypäivän tiedon valossa toimia lasta vahingoittavalla tavalla.

pienen vauvansa 6 kuukaudeksi! Olisi varmaankin kannattanut jättää se lapsi tekemättä kun noin kylmä ura-ihminen olet! Voihan olla, ettei ap:n ja lapsensa välit muodostuisi mitenkään lämpöisiksi, vaikka ap ei työmatkalle lähtisikään. Sen verran kylmältä ja tunteettomalta vaikuttaa.

että tärkeintä tuntuu olevan se, että äidille saadaan hyvä mieli "mene vaan, olet varmasti tosi hyvä äiti"- kommenteilla, ja näin suljetaan pois ja kielletään se, mitä lapsi tulee kokemaan.



Miten tahansa tätä asiaa kääntää, lapsi tulee kärsimään todella kovasti äitinsä menettämisestä. Vaikka äiti tekisi sen kuinka hyvällä motiivilla tahansa, tuon ikäinen lapsi ei sitä tajua, ei millään, ja se jättää hänen tunne-elämäänsä aika pahan särön, jota ei voi jälkikäteen korjata, koska kyseinen asia tapahtuu ennen kuin lapsella on mitään työkaluja käsitellä tunteitaan tai ymmärtää ympäröivää maailmaa.



Usko pois ap. minä tiedän mistä puhun, lasteni isä oli poissa puoli vuotta kun esikoinen oli 9kk- 1-v3kk ikäinen. Ei takana ollut tässäkään tapauksessa pahuutta tai lapsen tahallista hylkäämistä, ja nyt isä on ollut paikalla jo 5 vuotta. Mutta jäljet näkyy édelleen. Ota perheesi mukaan tai jätä reissu väliin.

Itä-Euroopan lapsista, jotka eivät ymmärrä, miksi vanhemmat lähtevät töihin muihin maihin. Monet lapset ovat tehneet jopa itsemurhan tämän takia.

Vanhemmat lähtevät Saksaan, Tsekkiin, Puolaan, Ranskaan, Suomeen poimimaan marjoja, harventamaan istutuksia, poimimaan hedelmiä, ravintoloiden aputyöntekijöiksi, rakennusmiehiksi, siivoojiksi.... Ja lapset kärsivät

Itä-Euroopan lapsista, jotka eivät ymmärrä, miksi vanhemmat lähtevät töihin muihin maihin. Monet lapset ovat tehneet jopa itsemurhan tämän takia.

Vanhemmat lähtevät Saksaan, Tsekkiin, Puolaan, Ranskaan, Suomeen poimimaan marjoja, harventamaan istutuksia, poimimaan hedelmiä, ravintoloiden aputyöntekijöiksi, rakennusmiehiksi, siivoojiksi.... Ja lapset kärsivät

sitten onkin verrannollinen aloittajan tilanteeseen, aloittaja myös lähtee epätoivoisena paremman elintason perään ja jättää lapsen ties kenelle kuten mainitsemassasi jutussa yleensä on tilanne??

Jos suomalaiset mammat on niin kaikkitietäviä, miksi tässä maassa on niin paljon pahoinvoivia lapsia vaikka puitteet ovat paremmat kuin monilla muilla?

Ap:lle onnea matkaan, toivottavasti löydätte teille parhaimman ratkaisun tilanteeseen!

-28

Voisitko vastata miksi isä ei voi jäädä hoitovapaalle ja menette koko perhe? Sehän on tässä ehdottomasti paras ratkaisu.

28, itse asiassa tuo siirtolaisuusvertaus on hyvinkin paikkaansapitävä, sillä ap on nimenomaan lähdössä siirtolaiseksi töihin toiseen maahan. Lapsi tosin jää isälleen, ei esimerkiksi isovanhemmille, kuten usein on tapana.

Maailma on tosiaan täynnä esimerkkejä, joissa vanhemmat lähtevät töihin toiseen maahan. Ei-(kehitys)psykologiset tutkimukset (antropologinen ja sosiologinen siirtolaisuustutkimus), joiden motiivi ei ole osoittaa lapsen traumatisoitumista tulevat kuitenkin usein siihen lopputulokseen, että erot eivät ole helppoja, etenkään lapselle. Tosin siirtolaisuustutkimuksissa on usein kyse hyvin pitkistä erossa oloista, joissa vanhemmat ovat poissa monia vuosia.

Eli ehkä haluasin vaan sanoa, että koska globaalissa perspektiivissä Suomen sosiaaliturvajärjestelmä antaa hyvän mahdollisuuden säilyttää perhe kokonaisena, niin miksi hajottaa se? Isä hoitovapaalle ja mukaan!

Itä-Euroopan lapsista, jotka eivät ymmärrä, miksi vanhemmat lähtevät töihin muihin maihin. Monet lapset ovat tehneet jopa itsemurhan tämän takia.

Vanhemmat lähtevät Saksaan, Tsekkiin, Puolaan, Ranskaan, Suomeen poimimaan marjoja, harventamaan istutuksia, poimimaan hedelmiä, ravintoloiden aputyöntekijöiksi, rakennusmiehiksi, siivoojiksi.... Ja lapset kärsivät

sitten onkin verrannollinen aloittajan tilanteeseen, aloittaja myös lähtee epätoivoisena paremman elintason perään ja jättää lapsen ties kenelle kuten mainitsemassasi jutussa yleensä on tilanne??

Jos suomalaiset mammat on niin kaikkitietäviä, miksi tässä maassa on niin paljon pahoinvoivia lapsia vaikka puitteet ovat paremmat kuin monilla muilla?

Ap:lle onnea matkaan, toivottavasti löydätte teille parhaimman ratkaisun tilanteeseen!

-28

Voisitko vastata miksi isä ei voi jäädä hoitovapaalle ja menette koko perhe? Sehän on tässä ehdottomasti paras ratkaisu.

Mutta siis: miehellä on töissä sellainen tilanne, ettei sieltä oikein voi lähteä. Tai voi toki, mutta ei sitten tarvitse odotella uusia ja mielenkiintoisia komennuksia sen jälkeen.

Toivottavasti nekin, jotka arvostelevat minua, ymmärtävät että lapseni on minulle tärkeintä koko maailmassa. Muuten en edes miettisi tällaista.

Mutta siis: miehellä on töissä sellainen tilanne, ettei sieltä oikein voi lähteä. Tai voi toki, mutta ei sitten tarvitse odotella uusia ja mielenkiintoisia komennuksia sen jälkeen.

Sekö se on elämässä tärkeintä? Uudet ja mielenkiintoiset komennukset?

Toivottavasti nekin, jotka arvostelevat minua, ymmärtävät että lapseni on minulle tärkeintä koko maailmassa. Muuten en edes miettisi tällaista.

Ei, kyllä se on selvää, että sinulle ja miehellesi tärkeintä on työ ja sen mukana tuoma menestys. Muuten ette edes miettisi tuollaista.

t. Yks mies vaan

[i Mutta siis: miehellä on töissä sellainen tilanne, ettei sieltä oikein voi lähteä. Tai voi toki, mutta ei sitten tarvitse odotella uusia ja mielenkiintoisia komennuksia sen jälkeen.

[/quote]

Ei työelämä ole mikään kerrasta poikki -järjestelmä. Että jos joskus on jäänyt hoitovapaalle ja missannut komennuksen, niin uusia tilaisuuksia ei tulisi. Jos miehesi on asiantuntija alallaan, niin varmaan niitä hyviä hommia löytyy jatkossakin.



Minun äitini oli kotiäiti 10 v, sen jälkeen työssäkäyvä äiti, joka kieltäytyi kaikista ulkomaankomennuksista tai projekteista, jotka olisivat haitanneet perhe-elämää. Ja lähti siltikin yli viisikymppisenä kahden vuoden ulkomaankomennukselle, kun me lapset olimme jo aikuisia. Kyllä hänelle vaan tilaisuuksia tarjottiin, samassa firmassa, vaikka järjestelmällisesti kieltäytyi monta, monta vuotta. Työpaikkaa vaihtamalla mahdollisuuksia varmaan on vielä enemmän.



Mies hoitovapaalle ja mukaan, tai sinuna en _todellakaan_ lähtisi.

[i Mutta siis: miehellä on töissä sellainen tilanne, ettei sieltä oikein voi lähteä. Tai voi toki, mutta ei sitten tarvitse odotella uusia ja mielenkiintoisia komennuksia sen jälkeen.

Ei työelämä ole mikään kerrasta poikki -järjestelmä. Että jos joskus on jäänyt hoitovapaalle ja missannut komennuksen, niin uusia tilaisuuksia ei tulisi. Jos miehesi on asiantuntija alallaan, niin varmaan niitä hyviä hommia löytyy jatkossakin. Minun äitini oli kotiäiti 10 v, sen jälkeen työssäkäyvä äiti, joka kieltäytyi kaikista ulkomaankomennuksista tai projekteista, jotka olisivat haitanneet perhe-elämää. Ja lähti siltikin yli viisikymppisenä kahden vuoden ulkomaankomennukselle, kun me lapset olimme jo aikuisia. Kyllä hänelle vaan tilaisuuksia tarjottiin, samassa firmassa, vaikka järjestelmällisesti kieltäytyi monta, monta vuotta. Työpaikkaa vaihtamalla mahdollisuuksia varmaan on vielä enemmän. Mies hoitovapaalle ja mukaan, tai sinuna en _todellakaan_ lähtisi.

eikä se nyt ole se ongelma, vaan kysyin mielipiteitä siihen, voiko lapsi olla isänsä kanssa kahdestaan puoli vuotta. Sanoin jo ensimmäisessä viestissä, ettei mieheni voi lähteä mukaan, eli sitä on turhaa spekuloida.

Olin muuten muutama vuosi sitten Aasiassa komennuksella ja tutustuin erääseen henkilöön, joka teki EU-maan edustustossa maahanmuuttovirkailijan töitä. Tässä kyseisessä maassa (ja monissa muissa Aasian maissa) on ihan normaalia, että jompi kumpi vanhemmista lähtee vaikkapa Ruotsiin töihin tienaamaan perheelleen elantoa ja lapset jäävät kotiin toisen vanhemman tai vaikkapa isovanhempien kanssa.

ettei lapsi tunne omaa äitiään. Eikö se ajatus tunnu sinusta pahalta? Jos ei tunnu, niin olet varmaan valmis lähtemään.



En kyllä ymmärrä missä silloin näkyy se että lapsesi on sinulle kaikkein tärkein.

Jos näin olisi, et todellakaan edes harkitsisi lapsesi hylkäämistä...

Toivottavasti nekin, jotka arvostelevat minua, ymmärtävät että lapseni on minulle tärkeintä koko maailmassa. Muuten en edes miettisi tällaista.

Itse olin UM:ssä vuoden töissä ja tunnen useampia diplomaattiperheessä kasvaneita sekä nuoria UM:n virkamiehiä.

En ole koskaan kuullutkaan järjestelystä, jossa virkamies jättäisi pienet lapsensa toiseen maahan missä itse asuu. Isompien lasten kohdalla tiedän tätä tapahtuvan jonkin verran ainakin teini-ikäisten kohdalla muttei pienten.

Perhe-elämä voi olla rankkaa jos on komennuksilla, mutta yksikään erittäin uraorientoitunut tuntemani äiti ei ole tuollaista ratkaisua tehnyt, ei vaikka monet pitävät hyvin lyhyen äitiysloman. Jos puoliso ja lapset eivät voi tulla mukaan, ollaan sitten Suomessa pitempään vaikka se sitten heikentäisi urakehitystä. Yleensä puolisot tinkivät kyllä omasta urastaan jotta toinen pääsee ulkomaan edustustoon.

Eurooppa ei ole maailman äärissä ja lentoliputkin on kohtuuhintaisia, pääsee ihan hyvin vaikka kerran kuussa kotiin. Lisäksi on kuvalliset nettiyhteydet sun muut yhteydenpitomahdollisuudet. Älä anna AV:n täydellisten mammojen lannistaa sinua.



70-luvulla tuttavani äiti lähti kahdeksi vuodeksi USA:n tutkimustyön perässä ja jätti kaksi pientä lasta kodinhoitajan ja pitkiä päiviä tekevän isän hoitoon. Kalliiden puheluhintojen takia soitti kotiin kerran viikossa.



Nämä kaksi nyt aikuista lasta ovat erittäin menestyneitä, tasapainoisia, vanhempiaan rakastavia ja kunnioittavia ihmisiä. No harm done.

niin maailmassa on monta maata ja kulttuuria, joissa näin tehdään. Samoin kuin joku mainitsi sen Agatha Christien; ei se ole edes kovin uusi ilmiö, tuo äidin jatkuvan läsnäolon pakollisuus.



Mielestäni lapsen parasta voi ajatella monelta kantilta. Me teemme nyt mieheni kanssa kovasti töitä ja saamme parempaa palkkaa ja mieheni vaikkapa hyvän ulkomaankomennuksen. Lapsi saa kokemuksia ja kielitaitoa, oppii elämään todellisen kosmopoliitin tavoin. Siis näin esimerkkniä ideaalitapauksesta=) Tai vaikkapa tämä työkeikka mahdollistaa minulle paremman aseman työelämässä ja paremman palkan ja sen että voin vaikka jäädä joskus pois töistä hetkeksi aikaa? Tai ostaa lapselleni vaikkapa ponin? Onko se lapsen parasta?

olen tosin ollut asemamaalaisena=)



Nyt on siis kyse enemmän sellaisesta "avustustyöntekijänä sotatoimialueella"-tyyppisestä työstä.

Lisäksi on kuvalliset nettiyhteydet sun muut yhteydenpitomahdollisuudet. Älä anna AV:n täydellisten mammojen lannistaa sinua.

jos ei voi jättää tuon ikäistä puoleksi vuodeksi isälleen. Tuon ikäinen ei tajua yhtään mitään mistään kuvallisesta nettiyhteydestä, hyvänen aika. Minäkin olen aika kylmä ja varmaan aika tyly äiti joidenkin mielestä mutta en edes kuvittelisi mitään nettiyhteyksiä lapsen kanssa, jotain tolkkua sentään.