HÄVETTÄÄ, mutta en halua lastani tarhan pienryhmään, jonne on integroitu myös ns. erityislapsia.

Heti kun joku sanoo jotain erityislapsista, jonkun sellaisen äiti hyökkää tänne puolustelemaan kuinka ainakin HÄNEN lapsensa on ryhmän paras kaikessa, empaattinen ja täydellisyyttä hipuva muksu =D. Niin, miksi hän sitten on erityislapsi..?

Mikä ei ole sama asia kuin huonokäytöksinen ja pahatapainen riehuja!!

Menikö tyhmälle nyt jakeluun?

Heti kun joku sanoo jotain erityislapsista, jonkun sellaisen äiti hyökkää tänne puolustelemaan kuinka ainakin HÄNEN lapsensa on ryhmän paras kaikessa, empaattinen ja täydellisyyttä hipuva muksu =D. Niin, miksi hän sitten on erityislapsi..?

Erityislapsi saattaa olla vaikkapa alaraajahalvaantunut. Ja usko pois: monelle adhd:n vanhemmallekin se oma lapsi ON täydellisyyttä hipova.

Tiedättekö muuten mitä empatia tarkoittaa? Se tarkoittaa kykyä asettua toisen asemaan. Monella e-lapsella juuri tämä kyky on paljon vahvempi kuin suurimmalla osalla tavislapsia. Koska heitä on niin paljon sorsittu ja sysitty ja potkittu päähän. Tulee väkisinkin mietittyä miltä toisesta tuntuu.

lh

Ehkä siksi, että opettaja on yksin 25 oppilaan kanssa ja tässä joukossa saattaa olla monta lasta, jotka ovat erityislapsia, mutta ilman diagnoosia.Tavallisella luokanopettajalla ei myöskään ole erityisluokanopettajan koulutusta, eikä aina näinollen taitoja erityilapsen opettamiseen. Monelle erityilapselle pienryhmä tai erityisluokka olisi oikeasti parempi paikka, mutta nythän mennään siihen suuntaa, että kun ketään ei saa "leimata", niin erityislapset integroidaan normaaliluokkiin ja luullaan, että sillä tavoin erityislapsista tulee "normaaleita", eikä kukaan muka hoksaa että he ovat erityilapsia. Integroimalla erityislapset normaaliluokkiin kunnat myös säästävät ja me vanhemmat sitten hyväksymme tämän?

Kyllä kaikki lapset ketä minä olen tavannut ovat erilaisia ja erityisiä. Totta puhuen, jokaiselle lapselle parempi opetuspaikka on minusta pienryhmä ja erityisluokka. Jos se opettaja ei pysty opettamaan 25:ttä erityistä ja erilaista lasta niin sitten hän varmaan vie asiaa eteenpäin kunnes asia hoituu? Musta erityisopetus on ihan sama asia kuin koulut vain mamuille, eiköhän täälläkin muutama idiootti ole sitä mieltä että sekin ois hyvä idea. Ei oppis pirkkoliisa huonoa kielioppia ulkomaalaselta.

Heti kun joku sanoo jotain erityislapsista, jonkun sellaisen äiti hyökkää tänne puolustelemaan kuinka ainakin HÄNEN lapsensa on ryhmän paras kaikessa, empaattinen ja täydellisyyttä hipuva muksu =D. Niin, miksi hän sitten on erityislapsi..?

Lapseni on yhteiskunnan silmissä erityislapsi, sillä hänellä on aistivamma. Minulle hän on tavallinen, ihana, oma lapseni. Ei tarve puolustella, vain yrittää saada muut tajuamaan edes hiukan, mitä termi "erityislapsi" pitää sisällään.

Terv. Se äiti, jolla esim. empaattinen lapsi

Heti kun joku sanoo jotain erityislapsista, jonkun sellaisen äiti hyökkää tänne puolustelemaan kuinka ainakin HÄNEN lapsensa on ryhmän paras kaikessa, empaattinen ja täydellisyyttä hipuva muksu =D. Niin, miksi hän sitten on erityislapsi..?

Koska hän ei osaa puhua. Heitäppä lonkaltas että miksei hän sen takia siis voi olla empaattinen, paras kaikessa ja täydellisyyttä hipova muksu.

Lohduttavaa, että edes häpäet. Mainitsemasi ryhmä on hieno tilaisuus oppia tasa-arvoa ja erilaisuutta. Lapset ovat kuitenkin pohjinmiltaan suvaitsevaisia ja vilpittömiä. "Huonot esimerkit" eli kunkin yksilölliset tavat eivät olet tarttuvia tauteja. Lapsesi voisivat toimia esimerkkinä ja apuna erityistä tukea tarvitseville lapsille. Lapsesi oppivat suvaitsevaisuutta ja avuliasuutta. Taitaa olla niin, että lapsesi oppivat huonoja esimerkkejä kotona.

toivottavasti SUN lapses todetaan EPÄNORMAALIKSI ja joudut ymmärtämään erilaisuutta!

prkl

Niillä jotka puolustavat pienryhmiä on omakohtaista kokemusta (oma lapsi ollut tukilapsena tai oma lapsi on e-lapsi, hoitajat)



Niillä jotka vastustavat pienryhmiä on vain pelkoja ja luuloja tukenaan. Ja jonkun kumminkaiman sanomiset.



Paninpa vain merkille... ;)

anteeksi kaikilta niiltä vanhemilta, joita on tällä aloituksellaan loukannut !

Minun kaksi lastani ovat olleet tavallisessa päiväkodissa jossa isompien puolella on ollut häiriköitä sellaisia ADHD tyyppejä diagnoosilla ja ilman.



Joten tavalliseen ryhmään tulee yhtälailla erityislapsia, mielestäni integroidun päiväkodin hoidokit ovat kehitysviivästeisiä ei mitään häiriköitä joita olisi syytä pelätä.



On hyvä että lapset saavat ongelmiinsa tukitoimia jo pienestä alkaen ja hatunnosto niille vanhemmille jotka myöntävät lastensa avun tarpeen ja hakevat apua.



Säälittää sellaiset lapset jotka selvästi olisi avun tarpeessa mutta vanhemmat kieltävät ongelmien olemassaolon ja siitä kärsii lapsi, ryhmä ja myöhemmin kouluikäsenä koko luokka ja opettajat.



Tiedän yhden dysfaatikon jolla myös oppimisen ongelmia ja monenlaista häikkää ja on edistynyt valtavasti neuropsykologisen kuntoutuksen ansiosta. Kyseinen tyttö on erittäin suosittu luokassaan ja sai käyttäytymisestä 10, on muita kannustava, kiltti ja avulias.



Tässä tapauksessa äidin luen äidin ansioksi että lapsi on saanut tarvitsemansa avun. Neuvolassa asiaa ei huomattu eikä meinannut saada lähetettä neuvolalääkäriltä mihinkään tutkimuksiin.

mahdollisuuden siihen että lapsi pääsisi tälläiseen pienryhmä päiväkotiin ei käytä sitä hyväkseen, vain sen takia että siellä on e-lapsia.



No tyhmyydestä sakotetaan, toivottavasti sinulle joskus selviää mikä ero näissä paikoissa on. Lupaan että tulet katumaan ettet käyttänyt tilaisuutta hyväksesi.

että olen iloinen siitä, ettei lapseni koulussa ole juuri käytöshäiriöisiä tai lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia. Kyseessä on vieraskielinen koulu, jolla ei ole resursseja auttaa opppimisvaikeuksissa. Luokkakaverit on suht samalla tasolla, ja luokassa on hyvä oppimisilmapiiri, ja muutenkin kuulemma kivaa.

Ja millaista esimerkkiä itse sitten tuollaisella ajattelutavalla annat lapsellesi!

Pelkää, että hän saa heiltä mahdollisesti huonoa esimerkkiä ja huonoja käytösmalleja, sekä pelkään ettei ryhmän aikuisille jää tarpeeksi aikaa minun kiltille ja helpolle tavislapselleni, kun erityiset vaativat heiltä kuitenkin näitä. Hävettää, kun olen aina ajtellut olevani hyvinkin "suvaitsevainen"! Mitä mieltä te olette? Entä mitä tekisitte jos olisi oma lapsi kyseessä?

Enkä myöskään laittaisi lastani tuollaiseen ryhmään.

Meidän lähipäiväkodin eritysryhmässä on nimenomaan käytöshäiriöisiä lapsia enkä omiani missään nimessä heidän joukkoonsa halua. En edes samaan päiväkotiin halunnut lapsiani laittaa (mikä kuitenkin johtuu muista syistä kuin näistä erityislapsista).



Muunlaisiin erityis- ja pienryhmiin kyllä lapseni päästäisin.

meille jää kiva ryhmä, se on tarkoitettu 12 lapselle nyt on kasassa 9 kun 3 tukilasta puuttuu.



Päiväkodin toisessa ryhmässä on 21 lasta ja 3 hoitajaa. Integroidussa ryhmässä 4 lastentarhanopea, 1 hoitaja ja 1 avustaja.

Nyt toista viikkoa ja en voisi olla lapsen puolesta tyytyväisempi. Ei ole ollenkaan sellaista häslinkiä, kun tavisryhmässä =)

hänhän hyvin asialliseen ja "syylliseen" sävyyn tunnusti ennakkoluulonsa. Oli siis ennen muuta rehellinen.



Meillekin aikoinaan tarjottiin paikkaa integroidusta ryhmästä, mutta kieltäydyin vaihdosta vain ja ainoastaan sen takia, että en halunnut rikkoa lapsen hyvää ja kiinteää kaveriporukkaa. Ryhmän vaihto on aina kuitenkin iso muutos, enkä yhtään tiedä, olisiko uudesta ryhmästä löytynyt sitten mieluisaa kaveria.



Hoitajia ja virikkeellistä toimintaa e-ryhmässä on varmasti paljon enemmän, mutta lapselle merkkaa paljon myös kaverit.



Ja ennen kuin kukaan ehtii kivittää, niin kerrottakoon vielä, että lapsellani on erityislapsi ystävänä ja sukulaisena. Että ei se pk:n integroitu ryhmä nyt sentään ihan ainoa paikka maailmassa ole oppia suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää! :)

Että kolme empaattisuuden puolesta puhujaa haukkui minut täällä kun naureskelin "täydellisille" e-lapsille...että näin se empatia leviää ja toimii!

En suosittele...tosin, meidän lasten ryhmässä oli kolme erittäin agressiivista lasta. Heidän diagnoosiaan en tosiaankaan tiedä...



Kerran kun hain lapsiani päiväkodilta, olivat ulkona, lto oli yhden agressivisen lapsen kanssa sisällä. Tällä lapsella oli kädessään esine, käsi ojossa tarkoituksena heittää lto:ta sillä. Huomasin, että lto oli peloissaan. Ja sen lapsen silmiä en unohda koskaan, oli todella sairaan näköinen.



Mutta siis, meidän lapset olivat todella rauhttomia kotona, pitivät kummallista älinää jne. Myös työkaverini lapsi oli ollut pienryhmässä ja äiti kertoi, että hänen lapsensa taantui ryhmässä...



Kun annoin palautetta, niin henkilökunta myönsi, että oli ollut todella kovilla. Tähän ryhmään olisi ilman minun palautettani laitettu lisää haastavia lapsia. Vuoden jälkeen vaadin, että lapseni pääsevät toiseen ryhmään ja niin vaan palautuivat taas omiksi itsekseen. Tähän meidän lasten ryhmään oli tumpattu liian monta lasta joilla todella isoja ongelmia.