Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä lähipiirissänne joku teitä huomattavasti tyhmempi?
23.07.2009 |
En todellakaan ole mikään aivokirurgi tai ydinfyyikko, muttamutta... Pidän itseni ajan tasalla eri asioista, luen lehtiä ja kirjoja päivittäin ja jos jotain kiinnostavia tutkimuksia joskus näin kotiäitinä saan jostain käsiini, niin hiphurraa.
Ongelmana on äitini ja kälyni, jotka oikeasti ovat tyhmiä. Tykkään heistä todella paljon ihmisinä, tunneälyä heillä riittää vaikka muille jakaa. Mutta he eivät oikeasti tunnu tietävän mistään ajankohtaisesta tai muustakaan "asia" asiasta yhtään mitään.
Lähes joka kerta tavatessamme tulee puhe jostain asiasta, joista heillä ei ole minkäänlaista tietoa, mutta mielipiteitä senkin verran. Esim. äitini on täysin vakuuttunut, että "neekereillä" on jo geeneissään AIDS ja että kaikki tummat ovat kovia juoksemaan. Arabit ovat luonnostaan väkivaltaista kansaa ja tytöt ovat aina helpompia lapsena kuin pojat ja vammaisuus on vanhempien aikaansaannosta. Kaikki raiskatut naiset ovat kerjänneet tulla raiskatuiksi, tavalla tai toisella.
Kälyni luulee, että imettäessä ei voi juoda yhtäkään lasia viiniä, miehet eivät voi vieteilleen mitään ja että kaikki ulkomaalaiset ovat epäilyttäviä, paitsi amerikkalaiset, koska ovat tv:stä tuttuja ja siksi mukavia. Ja AIDS tarttuu wc:stä, uimahallissa voi tulla raskaaksi ja että koirien karvat ainoastaan aiheuttavat allergiaa.
En oikein enää keksi mitään puhuttavaa, kun tuntuu, että olen kaikessa ihan eri linjoilla ja tiedän, että minulla on tiede mielipiteitteni tukena, ainakin useimmiten. Kuitenkin pitäisi tulla toimeen viikosta viikkoon ja vuodesta toiseen, sukua kun ollaan ja tavataankin usein.
Olen nyt ruvennut salailemaan tietojani ja nyökyttelen vaan näille kummille "faktoille",joita heidän suustaan pääsee jatkuvalla syötöllä. Tuntuu, että JOKA aiheesta heillä on jotain aivan ihmeellisiä luuloja, enkä halua asettua heidän yläpuolelleen "korjailemaan" heidän luulojaan ja mielipiteitään. : /
Ärsyttää ja harmittaa. Muita?
Kommentit (44)
Ja rasittavintahan on kun nämä yleistietämykseltään heikkolahjaiset väittävät kivenkovaa olevansa oikeassa. Vain yksi esimerkki kälyn miehen tietämättömyydestä: diabeetikko eli sokeritautinen on hänestä allerginen maidolle mutta hylamaito käy. Jne jne.
Exäni taas oli hyväntahtoinen tietämätön...ei edes kuvitellut tietävänsä paljoakaan. Heittäytyi ihan "lapseksi" - kysy tolta mun vaimolta/juttele sen kanssa näistä kun en mä kuitenkaan tiedä/ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siellä ihan todella opetetaan nuoria purjehtimaan. Ideana on purjehduksen ohella tutustua toisiin ihmisiin ja kansallisuuksiin. Joukkueessa täytyy suurin osa olla nuoria keltanokkia.
Kyllä siellä ihan todella opetetaan nuoria purjehtimaan. Ideana on purjehduksen ohella tutustua toisiin ihmisiin ja kansallisuuksiin. Joukkueessa täytyy suurin osa olla nuoria keltanokkia.
Anoppini on koulutettu ihminen, mutta ilmeisesti lähes koko elämän kotiäitiys on supistanut hänen kokemusmaailmansa ihan olemattomiin. Esimerkiksi väitti, että lapsellaan ole kariesta, koska on vain yksi reikä. Eli hänen lapsensa olisi pitänyt saada syödä samalla lusikalla vauvamme kanssa. Toisena esimerkkinä on mieheni lapsuuden aikaiset varusteet. Kaikkiin on kirjoitettu isolla "omat" erotuksena muilta lainatuista. Hyvinhän tuollaiset sitten vaikka puistossa tai kerhossa erotta omikseen, kun kerran tekstikin jo niin kertoo.
Siskoni on sitten toinen tapaus. On käynyt vain ammattikoulun ja amk:n eli yleissivistystä ei ole lukiosta hankkinut. Joidenkin asioiden ymmärtäminen tuntuu olevan hänelle vaikeaa. Elokuvia on hänen kanssaan mahdotonta katsoa, koska ei ymmärrä juonta tai esim. sitä, että joku elokuva perustuu historialliseen viitekehykseen, mutta itse juoni ei ole historiallista faktaa.
Missään ei kuulemma ollut käynyt Visa-kortti. Kun me lähdimme reissuun, eivät meinanneet uskoa millään, että emme tarvitse käteistä mukaan. Heidän mielestään Saksa on ilmeisesti joku kehitysmaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi tyhmän pidän sellaista yksoikoista ja musta-valkoista ajattelua. Ei huomioida yhtään taustoja jollekin asialle. Pamautetaan vain mielipide ja siinä sinnikkäästi pysytään. Joustavuudesta ja erilaisten näkökulmien puntaroinnista ei olla kuultukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan näistä ihmisistä ei tiedä mitään erään maan kulttuurista saati naisten oikeuksista siellä joita minä harrastuksena "opiskelen", silti ollaan niin polleena hra/rva Kulttuuriasiantuntijaa ja jokaisesta kansasta lausutaan jotain faktaa jos tulee puheeksi joku maa. Mutta sitten kun minä, nuori ja sivistymätön juntti, kerron jotain pientä tutkimani maan kulttuurista, tuhahdellaan ja väheksytään...
Miehelleni tuottaa ongelmia sen todistaminen että on oikeasti normaaliälyinen (jollain mittapuulla jopa sen yli). Oikea menee sekaisin vasemman kanssa, virastoihin lähdetään kesken sunnuntaita, arviointikyky nollan luokkaa, ei osaa varautua mihinkään, suuttuu helposti ja mököttää loppuviikon jne. On todella väsyttävää yrittää keskustella ihmisen kanssa joka kokee "ettei häntä kiinnosta" mikään muu paitsi omat harrastuksensa..! Sanoin että olisi paras kiinnostaa esim. uutiset sillä mitä hän tekisi jos olisi kahdestaan lapsemme kanssa kotona ja tapahtuisi jotain vakavaa mistä oli tiedotettu uutisissa (joita hän ei ole katsonut/kuunnellut vuosiin)? Hän ei varmastikaan osaisi käyttäytyä oikein tuollaisessa tilanteessa mutta kuulemma "luottaa siihen ettei tässä maassa mitään tapahdu". Turha kai sanoa että rakkauselämämme ei kukoista..? Olen joutunut äidin rooliin omalle miehelleni.
Äitini on kovin kirjaviisas tapaus. Tietää paljon, hyllyt pursuilevat kirjoja- arkielämän "neuvot" ja toteutus ovat sitten ihan toista luokkaa. Saattaa avoimesti neuvoa jotain mistä ei ole itsekään varma ja puuttuu mielellään muiden lastenkasvatukseen. Noloa...
miltä se tuntuu kun on niin fiksu ja sivistynyt? Tuntuuko hienolta olla oikeasti muita parempi ja virheetön? Ajatteletteko aina iltaisin, että voi kuinka minä olen hyvä ja miten "Matti" voikin olla niin tyhmä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mua silleen haittaa jos joku ei tiedä jotain juttuja, mutta mua vituttaa kun yleensä tommoset ihmiset vänkää ihan vitusti noita omia ääliömielipiteitään.
Njoo, mun ex-poikaystävä oli vähän tyhmä, siis yleissivistys puuttu kokonaan. Törmättiin Jyrki Kataiseen, sanoin asiasta niin "aik, kukas vittu se on".. hooh.. Ei myöskään koskaan ollut kuullut pulp fictionista.. saatika nähny. Väitti kuitenkin että se on joku paska ja turhanpäivänen elokuva
Että on jollakin tapaa perillä asioista, joita maailmalla tapahtuu. Toisaalta taas ymmärtää lukemansa ja myös sen, jos jotain ei ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka ikinen ystäväni tuntuu pikkuisen tyhmältä :/
Muuten kanssani samalla aaltopituudella, huumoria löytyy ja kyllä he tavallisia asioita tajuavat.
Mutta heti kun siirtyy keskustelemaan vaikka politiikasta, yhdellä ei ole hajuakaan kuka on Matti Vanhanen, toinen sekoittaa väliin urheilua ja kolmas kieltäytyy edes keskustelemasta.
Äidilläni on myös näitä omituisia uskomuksia, hyvin vahvat mielipiteet, jotka perustuvat vain omiin luuloihin.
Enkä todellakaan itse ole mikään nero, mutta keskustelu olisi joskus mukavaa niin että toinenkin olisi kärryillä.
Hauskinta on se, että katsoo kyllä uutisia ja lukee lehtiä ihan ajatuksella, mutta silti ymmärtää kaiken vähänkin "monimutkaisen" niissä väärin. Yleissivistys on olematonta ja joskus huomaa sen ilmeestä, ettei ymmärrä mistä puhun, vaikka väittää muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä sivistystä ja älykkyyttä kai kukaan itse sen kummemmin mieti tai huomaa, ennenkuin törmää sellaiseen, jolla sitä sivistystä ei ole.
En mieti peilin edessä omaa upeaa älyäni, vaan yritän vain jutella eri asioista ihmisten kanssa. Siinä jutellessa vaan sitten tulee esille, että toisella ei ole esim. mitään käsitystä ajankohtaisista asioista tai puhuu kummaa puutaheinää vaikkapa EU:sta. Kaverini on esim. täysin vakuuttunut ja kertoo faktana kaikille, että EU perustaa oman, naisillekin pakollisen armeijan, jos emme eroa EU:sta äkkiä. Possuflunssaan myös kuolee 30% sairastuneista (fakta!)ja että kaikki pikkutytöt ovat luonnostaan parempia kotitöissä kuin pikkupojat. Ja näitä esimerkkejä todella riittää.
Minua ärsyttää "tyhmyydessä" eniten se, että mitään ei kyseenalaisteta KOSKAAN. Kun se oma mielipide on sinne pääkoppaan jämähtänyt, sitä ei millään tieteellisillä todisteilla enää muuteta.
mutta anoppini, joka on kyllä todella mukava ja ystävällinen ja käy työssäkin edelleen, on jollakin lailla hieman rajoittunut. Siksi hänen kanssaan ei aina tee mieli aloittaa keskustelua juuri mistään uusista asioista, kun niistä seuraa sellainen pitkäkestoinen ihmettely ja pällistely. Hyvä esimerkki oli, kun oli sovittu että tekisin anoppilassa ruokaa ja anoppi kävi puolestani kaupassa hakemassa joitakin aineita. (Tämäkin lienee osoitus siitä että välit on ok.) Mutta hän sitten kertoi, että olipa kiva käydä siellä kaupassa ja löysi ihan uusia tuntemattomia aineita ja kukaan ei ollut hoputtamassa poiskaan!
Ihmettelen vaan, eikö sitä ihan normaaleilla kauppareissuilla voi tutkailla, mitä kaikkea muuta kuin niitä omia vakio-ostoksia kaupasta löytyy. Johan sekin laajentaisi maailmankuvaa.
Eli jos menee mainitsemaan että "laitoinpa ruokaan inkivääriä" niin siitä tulee semmonen ooh aah huokailu perään, että tuntee kuin olisi vähintään kuussa käynyt, kun on jotain näin erikoista tehnyt.
nyt pieneen, tietämättömään mieleeni :-( Mekin olemme (ellei jo osa ole) jonkun anoppeja tulevaisuudessa. Niitä tyhmiä, yksikertaisia ja hiukan ylipainoisia typeryksiä, jotka pistää pitkän nokkansa joka paikkaan.
on aina joku sinua viisaampi tai tyhmempi, sinua rikkaampi tai kauniimpi, sehän vain tekee elämästämme rikkaamman.
Köyhemmäksi teet elämäsi vain, jos et hyväksy näitä sinua "tyhmempiä", miten voit silloin olettaa, että sinua "viisaammat" hyväksyisivät sinut?
Fiksusta ja lukeneesta äidistäni on vanhoilla päivillään tullut myös vähän rajoittunut. Hänellä on myös nykyään tuollaisia "pällistelyjä" jonkin "uuden ja ihmeellisen" edessä. Esim. käytän ruuanlaitossa punasipulia sipulin sijasta. Tai käydään ex tempore piknikillä. Joskus saa sellaisia hepuleita että alkaa vaikka selittää jollekin vieraalle, kuinka "hänen tyttärensä on tehnyt salaattia", ihan kuin se olisi jokin suuri saavutus 30-vuotiaalta.
mutta anoppini, joka on kyllä todella mukava ja ystävällinen ja käy työssäkin edelleen, on jollakin lailla hieman rajoittunut. Siksi hänen kanssaan ei aina tee mieli aloittaa keskustelua juuri mistään uusista asioista, kun niistä seuraa sellainen pitkäkestoinen ihmettely ja pällistely. Hyvä esimerkki oli, kun oli sovittu että tekisin anoppilassa ruokaa ja anoppi kävi puolestani kaupassa hakemassa joitakin aineita. (Tämäkin lienee osoitus siitä että välit on ok.) Mutta hän sitten kertoi, että olipa kiva käydä siellä kaupassa ja löysi ihan uusia tuntemattomia aineita ja kukaan ei ollut hoputtamassa poiskaan!
Ihmettelen vaan, eikö sitä ihan normaaleilla kauppareissuilla voi tutkailla, mitä kaikkea muuta kuin niitä omia vakio-ostoksia kaupasta löytyy. Johan sekin laajentaisi maailmankuvaa.
Eli jos menee mainitsemaan että "laitoinpa ruokaan inkivääriä" niin siitä tulee semmonen ooh aah huokailu perään, että tuntee kuin olisi vähintään kuussa käynyt, kun on jotain näin erikoista tehnyt.
ja kysyi että saako sitä äänestää useampaa kerralla. Sitten kerran väitti mulle että tulostin toimii ilman piuhaa koneen ja tulostimen väliin (uudet ehkä, mutta tuskin 10v vanha tulostin). Ja muitakin sarjassamme yleissivistykseen kuuluvia asioita olen joutunut hänelle opettamaan. Huoh, ystäväni on muuten ihan fiksu ja tosi tunneälyinen ihminen, jolla on sydämensivistystä.