Tulipa paha mieli eilisistä vieraista =(.
Kokoonnuimme opiskelukaveriporukalla meille. Kaikki tulivat lapsineen, emmekä olleet aikoihin tavanneet. Söimme ruuan ja joimme kahvit. Kukaan ei auttanut edes pöydän raivaamisessa, joten minun kaikki aika meni pöydän kattamiseen, raivaamiseen, kahvien laittamiseen, kattamiseen ja raivaamiseen. Kaikki lähtivät kotiin suoraan kahvipöydästä.
Lapsia oli yhteensä 7 ja koko asunto oli aivan mullinmallin. Kaikki lelut oli pitkin asuntoa. En ehtinyt juttelemaan itse vieraiden kanssa kuin syömisen ja kahvin ajan.
Olenko pahoittanut mieleni turhasta? Olisin toivonut, että he olisivat jääneet vielä kahvittelun jälkeen edes hetkeksi, kun en ehtinyt jutella heidän kanssaan. Kello ei ollut paljon eli kyse ei olut siitä, että lapset pitäisi saada kiireesti nukkumaan.
Aamusta jo aloin laittaa ruokaa ja ilta meni siivotessa. Jäi paha maku. Mies on työmatkalla, joten tapasimme naisporukalla ja hommat jäivät siksi yksin minulle. Itse yleensä tarjoan emännälle apua keittiössä ja aina kerään leluja vierailun päätteesi. Mitä mieltä?
Kommentit (81)
läheiset, joiden kanssa tapaan säännöllisesti. En lue opiskelukavereita ystäväpiiriin. Heitä en tapaa edes joka vuosi. Eikö ole aika tavallista, että ihmisellä on kiinteitä ystävyyssuhteita ja sitten kavereita, joita tavataan satunnaisemmin?
Eli muu ystäväpiiri ovat läheiset ihmiset, joiden kanssa minulla on vierailuista vähän toisenlaisia kokemuksia. Toisaalta etenkin juuri siksi, kun näen näitä opiskelukavereita harvoin, oletin, että kaikkia kiinnostaa kunnolla jutella pitkästä aikaa, eikä vain syödä ja häipyä.
Teille muille lienee arkipäivää, että on tuollainen porukka kylässä. Minä olen kai sitten laiska, kun koin tuollaisen vähän väsyttävänä ja myös hyvin epäkohteliaana. Selvisipä nyt sekin asia =/.
ap
Kun meille tulee vieraita, en koskaan oleta että he tekevät mitään. On mukava antaa ihmisille kerrankin aikaa istua vaan ja nauttia seurasta ja syömisestä. Ja lapset saavat leikkiä meillä ilman lelujen siivoamista.
Näin myös meillä. Ja itselläni on tapana valmistautua vieraisiin tekemällä niin paljon valmiiksi kuin mahdollista jo ennen vieraiden saapumista.
Itse myös kokisin hyvin tungettelevana, jos vieraat alkaisivat touhuta keittiössä kattamista, korjaamista yms. Kokisin, että olenko niin huono emäntä, että mun palvelu ei kelpaa.
Jos olet itse vieraasi kutsunut, itse heidät myös kestitset, ilolla. Jos taas yhdessä olette suunnitelleet kokoontumista ja paikkaa yhdessä siihen valinneet, silloin voisi mielestäni yhdessä myös miettiä, mitä tarjotaan, kuka ostaa mitäkin ja kuka tekee mitäkin. Mutta sellaisesta ei ilmeisesti ollut ollenkaan ap:n tapauksessa kyse?
...ehkä olisi kannattanut jatkaa opiskelijameiningillä ja sopia nyyttäreistä. Yksi olisi tuonut suolaista tarjottavaa, toinen makeaa, kolmas lapsille jotain, neljäs juomia jne jne. Ei olisi ap:lla ollut niin paljon tekemistä.
Minusta on itsestään selvää että hyvänä emäntänä en oleta vieraiden tekevän niitä juttuja joita minun kuuluu tehdä. Ja kun olen vieraana minun ei kuulu miettiä miten emäntä pystyy händläämään tilaisuuden.
ja sitä suuremmalla syyllä he eivät tee sinun kotonasi emännän hommia.
Jos minulla käy vieraat vain kerran vuodessa en todellakaan odota että he ovat pikkuapulaisina askareissani.
Karjalassa emäntä pistää pöydän koreaksi mukisematta ja vaivojaan valittamatta ja kaiken lisäksi ilolla.
Olisitte tavanneet jossain kahvilassa/rossossa ja kaikilla olisi ollut samanlainen mahdollisuus seurusteluun.
Kyllä sä oot avuton tapaus ei voi muuta sanoa, toivotaan että vieraasi lukee palstaa ja ymmärtävät kieltäytyä kyläilykutsusta jatkossa.
on isolla porukalla tavattaessa pitää nyyttärit ja syödä kertisastioista. Ei tarvii kenenkään yksi paiskia hommia.
juuri siksi heidän olisi luullut vähän olean kiinnostuneita myös seurustelemaan ap:n kanssa. Minusta vieras joka vain syö ja lähtee, on täysi moukka.
ja sitä suuremmalla syyllä he eivät tee sinun kotonasi emännän hommia. Jos minulla käy vieraat vain kerran vuodessa en todellakaan odota että he ovat pikkuapulaisina askareissani. Karjalassa emäntä pistää pöydän koreaksi mukisematta ja vaivojaan valittamatta ja kaiken lisäksi ilolla. Olisitte tavanneet jossain kahvilassa/rossossa ja kaikilla olisi ollut samanlainen mahdollisuus seurusteluun. Kyllä sä oot avuton tapaus ei voi muuta sanoa, toivotaan että vieraasi lukee palstaa ja ymmärtävät kieltäytyä kyläilykutsusta jatkossa.
Meilä ainakin parhaimmat "tyttöjen" (niin, eihän me olla kuin 35-40v) tapaamiset ovat sellaisia joissa istutaan useampi tunti pöydän ääressä ja jutellaan samalla kun syödään...hitaasti. ;) Eikä siinä tosiaankaan alkoholia tarvita. Mikä nyt olisi tylsempää kuin nopeasti syödä ja sitten pönöttää olohuoneessa ringissä.
Ketjussa on jo esitetty hyviä arvauksia. Juuri tuo, että jos emäntä alkaa tyhjentää kahvipöydältä astioita, on helppo tulkita kehotukseksi, että vieraiden pitää poistua. Silloin tapahtuu usein domino-ilmiö: yksi lähtee ja muutkin alkavat tehdä lähtöä. Varsinkin jos emännällä on ollut vähän äkäinen marttyyri-ilme naamallaan, niin helposti tulee sellainen olo että täältä pitää varmaan nyt häipyä äkkiä.
Tai onko ap sellainen ihminen, joka mielellään istuu muiden luona kylässä, mutta emännöi itse vain harvoin? Minunkin kavereissani on ihmisiä, jotka ovat melko huonoja kokkaamaan tai leipomaan. Ovat mielellään porukan mukana muualla kylässä ja tykkäävät syödä herkkuja, mutta vastaavan tarjoilun järjestäminen olisi heille hermoromahduksen paikka, kun eivät vaan osaa.
Tuskin tuota kannattaa jäädä loppuiäkseen suremaan, seuraavan kerran kun kutsuu ihmisiä niin kannattaa järjestää helpompi tarjoilu, antaa kahviastiaston seistä pöydässä ja komentaa vieraiden lapsia yhtä reippaasti kuin omiakin, jos lasten meno villiintyy. Rennompi ote ja kaikilla on hauskempaa!
ees tajuisi tarjota apuani=)Lapset kyklä käsken laittaa tavarat millä leikkivät paikoilleen,mutta ite en alkais astioita korjaamaan..=)Mihinkä aikaan vieraat lähti,meillä esim.lapset menevät 20aikaan nukkumaan,ja pyrin aina olemaan 19aikaan viimestään kotona..ja 2tuntia vieraissa lasten kanssa on meille ihan sopiva aika=)
sellaista, että keskustelee rauhassa siinä ruuan ja kahvin välissä. Silloin ns. pakottaa vieraat olemaan tietyn ajan läsnä
s astiat viedään tiskipöydälle/tiskikoneeseen
jopa mieluummin lelut lattialla, kun tiskipöydällä
Ketjussa on jo esitetty hyviä arvauksia. Juuri tuo, että jos emäntä alkaa tyhjentää kahvipöydältä astioita, on helppo tulkita kehotukseksi, että vieraiden pitää poistua. Silloin tapahtuu usein domino-ilmiö: yksi lähtee ja muutkin alkavat tehdä lähtöä. Varsinkin jos emännällä on ollut vähän äkäinen marttyyri-ilme naamallaan, niin helposti tulee sellainen olo että täältä pitää varmaan nyt häipyä äkkiä. Tai onko ap sellainen ihminen, joka mielellään istuu muiden luona kylässä, mutta emännöi itse vain harvoin? Minunkin kavereissani on ihmisiä, jotka ovat melko huonoja kokkaamaan tai leipomaan. Ovat mielellään porukan mukana muualla kylässä ja tykkäävät syödä herkkuja, mutta vastaavan tarjoilun järjestäminen olisi heille hermoromahduksen paikka, kun eivät vaan osaa. Tuskin tuota kannattaa jäädä loppuiäkseen suremaan, seuraavan kerran kun kutsuu ihmisiä niin kannattaa järjestää helpompi tarjoilu, antaa kahviastiaston seistä pöydässä ja komentaa vieraiden lapsia yhtä reippaasti kuin omiakin, jos lasten meno villiintyy. Rennompi ote ja kaikilla on hauskempaa!
En korjannut kahviastiota ennen vieriaden lähtöä. En myöskään ollut marttyyri-ilme naamalla. Kiva keksiä tuollaista juttua. On vähän karannut aihe taas käsistä... Minuun liitetään jo keksittyjä ominaisuuksia. Emännöin usein, tosin en näille ihmisille, koska tapaan heitä harvoin. Olen rento ihminen, mutta myös hyvin avulias kyläillessäni.
ap
KAVERIT eika mikaan virallinen illallinen, niin kylla vahan ihmettelen. Ainakin mun mielesta siina vaiheessa kun emanta rupeaa touhuamaan syotavaa poytaan niin ihan itsestaan selvasti kysyisin etta hei miten me muut voidaan auttaa.
että kyseessä ei ollut kovin läheiset ystävät, vaan opiskeluajan kaverit, joita tavattiin pitkän ajan jälkeen. Ainakin mulla on läheisten ystävien kanssa ihan toinen meininki ja on luontevampaa "tunkeutua" toisen keittiöön.
Olisi apua tietysti voinut tarjota, mutta ei nyt mun mielestä ollut kovin iso moka, ettei niin tehty. Ap olisi tosiaan myös voinut pyytää apua, jos hommaa jostain syystä oli ihan hirveästi vieraiden siinä ollessa.
KAVERIT eika mikaan virallinen illallinen, niin kylla vahan ihmettelen. Ainakin mun mielesta siina vaiheessa kun emanta rupeaa touhuamaan syotavaa poytaan niin ihan itsestaan selvasti kysyisin etta hei miten me muut voidaan auttaa.
Kyllä mä ymmärrän ap:tä. Hän taisi pettyä muutenkin vieraiden käytökseen. Olen minäkin järjestänyt kerran kaveritapaamisen (myös entisiä opiskelukavereita) ja jotenkin noin se meni. Tulee siinä vähän hyväksikäytetty olo, vaikka jälkikäteen tajuaakin tehneensä itse asiasta (illanvietosta) liian ison numeron.
Mut kaikesta, oppii. ;) Seuraavalla kerralla ap todennäköisesti sopii tapaamisen kahvilaan. Tai ainakin minä tapaan näitä opiskelukavereitani vaan kahvilassa. Tajusin tuon illanvieton jälkeen, että eivät he edes ole minulle tärkeitä. Tavataan vaan kun ei ole muutakaan tekemistä.
Jos nyt ap joskus vielä kutsut heidät kotiisi, niin laita hommat nyyttärimeiningillä, helpottaa kovasti. Ja kun nakitat jokaiselle tarkasti, mitä pitää tuoda, voit itse tehdä jonkun vähemmän töisevän ruuan. Ei mitään kattauksia, ja kahvi mukista. Eiväthän he sun luo tule syömään vaan tapaamaan toisiaan.
lähinnä sen takia koska olen opiskellut vähän pidempään ruuanlaittoa ja leivontaakin eli vastavierailuja ei tule niin paljoa kuin kuvittelis.
Kun meille tulee ruokavieraita kylään, mä olen kattanut pöydän jo valmiiksi ja yleensä teen kaikille risottoa. Leipä leikattu, vesi kannussa, kun tulevat, alan tekemään ja vartin päästä on ruoka pöydässä. Ruuan jälkeen kerään astian tiskipöydälle ja kun tulee kahvihetki, mulla on kupit valmiina jo tiskipöydällä, eli laittamiseen ei kauaa mene ja tarjoan yleensä vain kaupan keksejä ja olen tehnyt kakun.
Kun kahvit on juotu, sitten laitan nekin tiskipöydälle, tilaa riittää ja kun vieraat ovat lähteneet, astiat koneeseen ja kone päälle.
Lasten huoneessa ei niin paljoa leluja ole ettei lelujen keräämiseen kauaa mene keneltäkään aikaa.
Mä ihan oikeesti INHOAN sitä että muut kantelevat astioita. Ihan sen takia kun meidä lautaset ovat häälahjoja ja mua ottais ihan hirveesti päähän, jos joku päättäis kantaa astioita keittiöön ja ne menis rikki. Jos itse rikon, mä olen itse rikkonut ja voin elää sen asian kanssa, mutta joku jos vähän laittaa pulla ja ruokalautasia miten päin vaan ( mikä ei ole mitenkään harvinaista ) voi koko kasa tippua, kaikki menee rikki tai vielä pahempaa, lapsi voi olla alla.
Joten ei kiitos meidän huushollissa apua astioitten korjaamisessa.
Annan sulle vinkin, tee helpompaa ruokaa, ettei siihen mene aamusta alkaen ja laita kaikki valmiiksi, että vaan nostelet kaikki pöydälle.
on eri asia kyläillä lapsiperheessä ja ison porukan kanssa kuin vaikka opiskelijasinkun luona kahdestaan. Joo, emäntä hoitaa, mutta jos on tiedossa, että emännällä on paljon työtä (omat lapset ja paljon vieraita), niin on kohteliasta ainakin tarjota apua!
Jos joku sanoo, ettei esim.kymmenen hengen ruuat ja kahvit ole juuri mitään, eikä mihinkään mene kuin "pari minuuttia", niin ei kyllä itse ole sellaista porukkaa emännöinyt. Ja ilman muuta toisen koti ei ole lapsille puuhamaa, jonka saa sotkea mihin tahansa kuntoon.
Jos mä kutsun tuvan täyteen porukkaa, niin kyllä silloin mun on tarkoitus hoitaa tarjoilut jne. Emännöinti on vähän sompaamista, mutta itsehän siihen olen lähtenyt. Yleensä myöskin laadin ruokalistan siihen nähden, että ehdin myös jutella vieraiden kanssa, sekä teen ruuat etukäteen. En ala siivoamaan vieraiden aikana, vaan siirrän astiat tiskipöydälle ja laitan jämät kylmään, jos ollaan ihan lämmintä ruokaa syöty. Kahvittelun kanssahan ei ole mitään sen suurempaa hommaa, vie vaan tavarat pöytään ja sillä selvä!
Ihan naurettavaa vetää tuollaisesta herne nenään, jos on itse vieraita kutsunut. :(
joista itse kuulun tähän emäntä emännöi ja vieraat ei siivoa -koulukuntaan. Mikään ei ole mun mielestä rasittavampaa, kuin se, että ruokaa ja tarjoiluja laittaessa joku vieraista kulkee perässä hokemassa "sano jos voin auttaa" ja "mitä tekisin seuraavaksi".... ja vierailun lopuksi, kun tenavat alkaa jo olla väsyksissä puolin ja toisin, aletaan kerätä leluja ja siivota jälkiä - ja yleensä kaikki lelut menee vääriin paikkoihin (meillä esim. autot yhdessä laatikossa, elukat ja ukkelit yhdessä, astiat yhdessä, leikkiruuat yhdessä, pehmolelut yhdessä jne.) ja vierailun jälkeen saakin sitten järjestellä kaikki uudelleen, kun kaikki on kasattu kiireessä mihin sattuu.
On eri, jos kyseessä on esim. oma sisar, joka tuntee paikat ja systeemit, joka tietää komeroiden sisällöt eikä haittaa vaikka jonkun sotkun tai epäjärjestyksen näkeekin mutta sellaiselle pari-kolme kertaa vuodessa nähtävälle vieraalle en todellakaan halua esitellä joka komeroa ja selitellä, että tuolla on sitten salaatti ja tuosta laatikosta löydät kakkulapion ja tuolta sitten keksit ja tuolta takaa servetit. Paljon nopeammin ja siistimmin menee, kun saan rauhassa laittaa pöydän valmiiksi ja kutsun vieraat valmiiseen pöytään. Se toki helpottaa, jos vieraat pöydän laittamisen aikana vähän katsovat myös meidän lasten perään.
Varmaan sitten osa tuttavista pitää meitä sitten töykeinä mustalaisina, jotka istuvat olohuoneessa lasten kanssa leikkimässä kun isäntäväki raataa keittiössä ja joka väsyneiden lasten kanssa lähtee, kun aika on täysi, ei jäädä siivoamaan lastenhuoneen lattiaa, keräilemään barbeja tai muovilusikoita. Eikä laiteta astioita astianpesukoneeseen eikä viedä roskia mennessämme.
Nyt ilmeisesti katoit ruokapöydän vasta kun vieraat tulivat. Pöydän siivoaminen ei kauan vie aikaa. Ja kun varaat kahvikupit yms. jo tasolle valmiiksi niin niiden kattamiseen ei mene kauan aikaa.