Lue keskustelun säännöt.
Tuleva tytön äiti pohdiskelee...
16.07.2009 |
Kun olin pieni, äitini oli paljon poissa työnsä takia. Äiti on fiksu, ihana ihminen, mutta ei niinkään sellainen perinteisen äidin roolin omaava. Koskaan ei leivottu pullaa tai laitettu hiuksia nätisti. Itseasiassa kaikki, mikä liittyi jotenkin naiselliseen koristautumiseen oli äidin mielestä paha juttu. Tämä näkyi myös kotimme sisustuksessa, joka oli todella karu.
Siinä sitten kasvoin aikuiseksi aika hukassa oman naiseuteni kanssa. Nykyäänkään en osaa jotenkin olla naisten kanssa luontevasti, vaan tulen paremmin toimeen miehisessä ympäristössä.
Minkälaisen roolimallin pystyn omalle tyttärelleni antamaan, kun en itsekään osaa olla nainen?
Kommentit (2)
minulla on ollut pullantuoksuinen äiti joka on pitänyt kurissa ja herrannuhteessa, myöskin ilman niitä hörhelöitä.
Ennemminkin koen että naiseuteni on tullut isän hyväksynnän kautta eli se että olen vahva itsenäinen mutta kuitenkin nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mullakaan mitään roolimalleja ollut. Äiti oli sellainen kotona nyhjöttävä marttyyriäiti, josta en halunnut oppia ottaa, vaan tein kaiken omalla tavallani. Tytär ottaa oppia minusta tai sitten tekee omalla tavallaan. Oli millainen vaan, niin rakastan häntä ehdoitta :)