G: Karmein treffikokemuksesi!

mutta minkäs minä sille voin jos minua kiinnostaa "nuoremmat" miehet. Sen takiahan minä hänenkin kanssaan tapaamiseen suostuin kuitenkin kun olisi voinut olla ihan hyvä tyyppi ja sellainen josta pitäisin, mutta lähtökohtaisesti etsin silloin kuitenkin suurinpiirtein itseni ikäistä miestä

T:17

Vai on sinusta 38-vuotias ikäloppu!

mutta sellainen oli joka ekoilla treffeillä lupas antaa mulle tuliopetusta kouluaineista. Olin kauppiksessa ja ei ollut ikinä lukenut mitään ko aineista.

Yks päätti musta tulee shakinpelaaja ja käytiin ekoilla treffeillä läpi shakin perussäännöt. Ja sitten hevonen voi mennä sinne ja tänne jne. Ok, olis voinut ollakin, mutta eihän tietty ollut edes shakkipeliä mukana, eli siellä pöydässä vastapäätä vaan selitti sotamiehiä on x kpl ja ne sijaitsee niissä paikoissa ja halusi muistaakseen aina valita mustat napit.

Yks netistä napattu, oli tosi, tosi kiva tyyppi. Mutta olin vain keräilykohde. Hän keräili mun kaimoja. Hänen ex-tyttöystävänsä, jonka kanssa oli vuosia kimpassa ja josta oli just eronnut, oli samanniminen ja myös seuraava oli myös kaima. Muisti kertoa.

Yhden löysin baarista ja mä olen todella sekainen ihminen, kämppä oli tosi, tosi sekaisin, en muutenkaan tuonut himaan miehiä baarista. Hänen kanssa lähdettiin ulos baarista yhtä matkaa ja sitten vonkasi ja vonkasi. Kieltäydyin ja hän sitten meni veneellensä yöksi. Seuraavana päivänä mentiin sitten treffeille ja oli ihan ok kunnes sitten päätettiin mun puolelta saatan hänet veneelle ja se oli sellainen soutuvene ja miehellä oli siellä pressu ja joku viltti kovalla alustalla. Kannattiko kehua ?

Ai joo, yhdellä oli hirveesti potenttia. Kun tavattiin, olin tosi jurrissa ja lähdin yhtäkkiä baarista ja en edes sanonut heippa. Sitten nähtiin uudestaan varmaan vuoden päästä. Sellainen mieletön fiilis, katse kohtaa ihmismassan läpi ja kumpikin kävelee toisen luo ja tuntui tässä on mun paikka. Mä olin mun ystävän kanssa, joka oli mun luona yötäkin, joten päätettiin nähdä seuraavana päivänä, iltana kun ystäväni kone oli lähtenyt. Hän vei mut treffeille, lätkäotteluun, vanhempiensa kanssa. Imartelevaa, mutta jälkikäteen tajusin ettei hänellä ole lainkaan ystäviä.

Pari viikkoa oltiin kimpassa, mulla oli 30 v synttärit ja hän toi mulle lahjaksi valkoviinipullon, jossa oli kierrekorkki. Siihen aikaan se oli se merkki että on halvinta mitä kaapissa löytyy ja mulla oli kunnon bileet.

Oli jännä tajuta, kun se alkulataus oli niin mieletön ja sitten yhtäkkiä tajusin ettei tämä mies olekaan mua varten. Pettymys oli suuri. Harmi, nämä mun jutut eivät ole edellisten tasoa.

Keskityin koko treffien ajan siihen, että en tuijottaisi jätkän sierainta. Yritin pyyhkiä omaa nenää servietillä, jos se olis tajunnut tai vaistomaisesti pyyhkäissyt nenäänsä.



Ehkä kyseinen tyyppi ei muutenkaan ollut mikään sielunkumppani, mutta - noloa tunnustaa - räkäpalleroon se kaatui. Alkoi vaan ällöttää niin kovasti, että en voinut kuvitellakaan toisia treffejä.



Mies soitteli muutaman kerran, ja kun sitten sain kakisteltua jotain, ettei enää tavattais, niin mies totesi viileästi, että totta puhuen häntä ei olisikaan kiinnostanut. Hyvä niin.

Mies kutsui mut syömään kanssaan. Ihan hyvä, mutta vei ketjuravintolaan, joka tarjoaa patonkeja suoraan tiskistä.



"Illallisen" jälkeen istuttiin puistossa ja juteltiin vartti, jonka jälkeen mies ilmoitti, että hänellä on kaveri tulossa kylään ja kysyi, lähtisinkö seuraksi. Jostain kumman syystä menin, ja miehen kotona sitten istuin sohvan nurkassa pari tuntia tyhjyyteen tuijottaen, kun mies katsoi ystävänsä kanssa leffaa nimeltä "Toxic Avenger". Leffa oli juuri niin hyvä, kuin nimestä saattaa kuvitella.



No, leffan jälkeen ilta parani, kun paikalle tuli vielä pari muuta kaveria ja aloimme pelata lautapelejä. Nykyään olen naimisissa ko. miehen kanssa ja kolme lastakin löytyy.



ps. Terkut tutuille ;-)

kuvaili itseään pitkäksi ja laihaksi. Kuvassa näkyi ylävartalo. Mies ehdotti treffejä kotiinsa, perusteena se että hänellä on jalka paketissa eikä voi tulla minnekään kahvilaan. Yleensä en ikinä sopinut muualle kuin kahviloihin yms. julkiselle paikalle, mutta nyt tein poikkeuksen (ajattelin kai että lähden heti ovelta karkuun jos mies onkin joku moottorisahamurhaaja).



No murhaajasta ei ollut kyse, mutta muut asiat olivat kyllä vialla. Mies oli kyllä pitkä ja laiha, mutta hänellä oli helvetinmoinen pallomaha, just sellainen kaljamaha joka saa miehen näyttämään kuin olisi raskaana. Miehellä oli telkkari päällä, josta tuli jotain kaameaa sub-nelonen-luokan tositv-saariohjelmaa. Mies kysyi haluanko juotavaa, avasi minulle kaljapullon ja istui sohvalle. Istuttiin siinä sohvalla juomassa kaljaa ja katsottiin mitään puhumatta tätä turhaakin turhempaa ohjelmaa. Alkoi melkein naurattaa: tällainen tilanne on ehkä ok 30 vuoden parisuhteen jälkeen mutta ei ensitreffeillä. :D Lisäksi mies puhui ärsyttävän sössöttävällä ja kimeällä äänellä ja puhui lisäksi exästään useaan otteeseen.



Muistaakseni kaljan jälkeen kiitin kohteliaasti ja poistuin paikalta, en nähnyt uudestaan.

Nimittäin haisuli se oli munkin pahin treffikokemus tähän mennessä. Hemmetin pitkälle koulutettu, hyvässä asemassa oleva mies, joka ilmestyi treffeille (kävelysellaisille, tosin) haisevissa ikivanhoissa verkkareissa ja kellastuneessa lippiksessä... ja voi jestas mille jätkä muutenkin haisi; hengitys, vaatteet, olemus yhdessä piti meikäläisen kahden metrin päässä, vaikka ulkona oltiinkin!



Lisäksi tämä haisuli jaksoi vouhottaa katkerasti exästään, joka oli lähtenyt toisen miehen vuoksi. Kaksi villiä pikkupoikaa heille oli syntynyt - mietin, miten kukaan nainen on voinut olla petipuuhissa sen löyhkä-Lassen kanssa...



Toinen vähän vähemmän kaamea treffikokemus oli sinänsä ihan ok miehen kanssa, mutta ilmeisesti tyyppi oli perhanan ujo ja arka, ja minä tunsin itseni toooodella pelottavaksi, kun en jännittänyt. Miesparka ei uskaltanut katsoa kunnolla minuun päin, ei paljoa jutellut, oli selvästi melkein "paniikissa" :/



Onhan näitä ja mitähän vielä on edessä...?!!



terveisin iki-uusiosinkku...

olin tavanut kivannäköisen ja mukavan oloisen miehen baarissa ja sovittiin siellä sitten että tavataan toistekin.. hän tuli kohteliaasti sitten minua autollaan hakemaan "ruokatreffeille" joka paljastuikin sitten mäkkärin autokaistatreffeiksi..



no ei siinä nyt sinänsä vielä mitään, mutta kun nälkäisenä sitten söin hamppariateriaani niin mies ääneen ihmetteli että miten näin pieni nainen voi syödä noin paljon (söin ihan perus big mac aterian).. siitä juttu sitten siirtyikin hänen ex-tyttöystäväänsä joka oli kasvissyöjä ja harrasti joogaa ja ties sun mitä.. mies uteli vielä minulta tarkasti liikuntaharrastuksiani.. ei nähty enäää ei =)

olin tavanut kivannäköisen ja mukavan oloisen miehen baarissa ja sovittiin siellä sitten että tavataan toistekin.. hän tuli kohteliaasti sitten minua autollaan hakemaan "ruokatreffeille" joka paljastuikin sitten mäkkärin autokaistatreffeiksi..

no ei siinä nyt sinänsä vielä mitään, mutta kun nälkäisenä sitten söin hamppariateriaani niin mies ääneen ihmetteli että miten näin pieni nainen voi syödä noin paljon (söin ihan perus big mac aterian).. siitä juttu sitten siirtyikin hänen ex-tyttöystäväänsä joka oli kasvissyöjä ja harrasti joogaa ja ties sun mitä.. mies uteli vielä minulta tarkasti liikuntaharrastuksiani.. ei nähty enäää ei =)

Tais ihan tarkotuksella viedä sut mäkkäriin että näkee otatko salaatin vai kunnon aterian, et vissiin läpässy testiä..;/ Onneks meillä on vakka kantensa valinnu, molemmat vedetään roskaruokaa vähän liikaakin!:D

Kerran lupaavilla ensitreffeillä paljastui vähitellen, että käytännössä mies edelleen asuu exänsä kanssa. Se siitä sitten, kiitos. Toinen vuodatti päivällisellä koko tarinan siitä, miten hänet on jätetty ja kuinka aukko pitäisi nyt täyttää. Työpaikankin oli katsonut mulle jo valmiiksi, siitä naapurista kun muutan hänen taloonsa asumaan. Tai sitten en.

Mulla oli kanssa miesystava, jonka ex oli joku supernainen. Joogaa, kasvisruokailua, tai chita (miten toikin kirjoitetaan), kivilla parantamista, hihhuli sita ja hihhuli tata. Porkkanatkin piti pilkkoa makrobioottisesti ettei tule huonoja energioita. Ex harrasti elokuvia, film noir, mita lie. Oli alykas keskustelija ja kaikinpuolin upea tapaus.



Itse olen sekaravinnonnauttija ja muutenkin nautiskelen elamasta vahan vahemman totisesti. Alkoi jurppia alituinen kerronta tasta ihmenaisesta. Houkutteli huonoimmat puolet itsestani esiin. Ryyppasin ja tupakoin, resusin ja meuhasin ja vetelin maksamakkaraa ja nakkeja suoraan paketista.



Onneksi ajan oloon mies unohti ihmenaisen ja luulen, etta itse saan tata nykya olla tamaa upea ex, joka uskalsi elaa ja ottaa haasteita vastaan, possytella sikaria ja kiskoa viskia kuin miehet ja kiskaista raaan pihvin kyytipojaksi.

ja meinin leffatreffeille miehen kanssa joka oli muutaman vuoden vanhempi. illan paatteeksi han saatoi minut junalle ja olin antamassa pusun kun han kaappasi minut syleilyynsa ja imutti kunnolla ja teki samalla kammottavia panoliikkeita lantiollaan. hyi helv....

Epailen olevani ex ihmenainen muuten siita syysta, etta n. vuoden seurustelun jalkeen mies totesi saaneensa kyllakseen viherpipertajista. Olin saanyt hanet ymmrtamaan sekaravinnon hyvat puolet... Kuten punaviini ja kunnon pihvi + konjakki jalkkkariksi. Aamun aloitus yhdessa vallyjen valissa eika yksinaan koleassa ulkoilmassa tekemassa jotain meditatiivisia liikkeita...

itse en ole monilla treffeillä käynyt, mutta mahtuu sinnekin yksi aika huvittava tapaus. Kundi puhui aika paljon siitä,kuinka hyvin tienasi rahaa. Ajoi hienolla autolla, käytti pukuja ja oli sellanen ihan tyylikäs mies. Suostuin sitten treffeille kun oltiin vähän pidemmän aikaa tunnettu. Odotin treffeiltä aikas paljon kun mies niin aina selitti kuinka on rahaa laittaa tärkeisiin ihmisiin. Noh...minä en vissiin ollut kauhean tärkeä kun mentiin sitten huoltoasemalle juomaan kahvit ja syömään munkit :) no ei siinä mitään muuten, mutta kun syömään menemisestä oltiin puhuttu, niin jäi vähän ehkä nälkä :) Lisäksi miehen rahojen hehkuttaminen alkoi viimeistään niillä treffeillä ärsyttämään suunnattomasti. Heitti mut himaan ja vonkas vielä pusua kun nousin autosta. Ei saanut! Eikä toisia treffejä.





Sitten voin morkata myös hieman itseäni! Seurustelin ja kuulin erään äärettömän hyvän näköisen kundin olevan kiinnostunut minusta. No ei mitään tietenkään kun seurustelin. Sitten joitakin kuukausia myöhemmin erosin ja pyyinkin heti tuota kundia kanssani treffeille. Hän lähti kyllä mielellään. Treffit oli jotenkin tosi jäykät. Jännitin kauheasti (vaikka normaalisti en ollenkaan) ja HIKOILIN kuin pieni sika. Minulla oli lainassa kaverin paita johon jäi aivan kauheat hikiläiskät kainaloihin ja yritin niitä sitten peitellä koko treffejen ajan. haisinkin vissiin aivan hielle :( tosi noloa. No ei tullut uusia treffejä ja kaiken huipuksi tuo komistus pakoili minua kaupoissa jos satuimme samaan paikkaan samaan aikaan. Oli pakko laittaa hänelle tekstiviesti, että "kyllä mua voi moikata...en mä sua syö" Pelkäsiköhän se, että haisen taas aivan kauhealle :D



Toi on vielä niin hyvä juttu kun en normaalisti hikoa ollenkaan ja en ainakaan ikinä haise hielle. No eipä toi enää harmita...vieläkin tuo komistus pyörii sinkkuna kotikaupungissani ja vaikuttaa jopa hieman epätoivoiselta. Moikkaa jopa nykyään :)

Yksi tietoliikenteeseen littyvan alan AMk-opiskelija, hyvannakoinen ja urheilullinen vaikutti tosi kivalta kun baarissa tavattiin, mutta sitten kun menin hanen kotiinsa katsomaan elokuvaa:



Pysaytti yhtakkia elokuvan ja ohjasi minut tietokoneensa aareen ja halusi testata minun alykkyyteni jollain ohjelmalla!

Jotenkin sita hairitsi etta mina opiskelin yliopistolla ja han yritti koko ajan vakuutella etta han tulee silti tienaamaan enemman rahaa ja blaablaa...

En sitten suostunut ruveta tekemaan yli tunnin kestavaa testia (!) treffien aikana, kaveri yritti vangata, mutta en suostunut, halusin katsoa vaan leffan loppuun ja sitten lahdin kotiin...



Toinen tyyppi vaikutti muuten mukavalta, mutta sitten selvisi etta han oli intohimoinen metsastyksen harrastaja. Alkoi lahettelemaan mulle jatkuvasti ylpeana kuvia erilaisista kuolleista elaimista, mita oli saaliikseen saanut, ja joskus seisoi niissa itse vakavana vieressa ase kadessaan! Olisi halunnut opettaa minuakin metsastyksen saloihin ja treffata metassa. No thanks...

Tapasin nuorena tyttösenä netissä mukavan pojan, kirjoittelimme ja soittelimme n. 4kk ennen tapaamista, olimme todella rakastuneita ennen tapaamista.



Kun tapasimme, kaikki oli kivasti, poika oli juuri niin ihana kuin olinkin ajatellut. Lähdimme tämän pojan kotiin viikonlopuksi koska näin olimme sopineet (hän asui vielä vanhempiensa kanssa kuten minäkin).



Pojan äitimuori oli laittanut meille upean iltapalan, söin hyvällä halulla munia, pekonia, voileipiä, salaattia, mitä kaikkea olikaan tarjolla.



Olimme sopineet, että hiivin yöllä tämän pojan huoneeseen ja näin teinkin, harrastimme seksiä moneen kertaan, kaikki oli hyvin edelleenkin kun kipusin aamuyöstä omaan sänkyyni.



Aamulla heräsin siihen, että paskansin alleni täyttä ripulia, sänkyyn. Pelästyin, juoksin rappusia alas paskan edelleenkin valuessa pitkin jalkojani :D Pääsin kylpyhuoneeseen ja sinne lattialle päästin oikein hurjat paskat. Olin aivan paniikissa, vieraassa paikassa ja paskantanut "puoli" kämppää :D



Tuolloin EI naurattanut tippaakaan, sen sijaan itkin ja vaikeiroin ja häpesin. Pojan äiti tuli katsomaan, että mitä on tapahtunut. Lohdutti minua ja sanoi, että kaikille sattuu aina kaikkea, ei tarvitse hävetä. Siivosimme yhdessä jälkemme ja kävin suihkussa.



Onnekseni tämä poika heräsi vasta tämän kaiken tapahtuneen jälkeen! Pojan sisko tokaisi vaan illalla, että mitä ihmettä on tapahtunut kun vintin matto on ihan paskassa saunaosastolla :D



Että näin meillä! Nolompaa ei ole varmaan minulle sattunut, tai...;)

Hänellä on ollut vähän riitaa tyttöystävänsä kanssa ja hän vähän katselee että josko palaisivat yhteen. Sanoi ottavansa sitten yhteyttä jos he tekevätkin bänät. Sanoin että Ei kiitos ja ei tarvi soitella.

jostain malleista joita oli tapaillut. kiviäkin kiinnosti...

Olin vähän päälle kaksikymppinen yliopisto-opiskelija, pari vuotta opiskellut alaa, jonne oli aika vaikea päästä opiskelemaan. Lisäksi olin juuri ostanut itse tienaamillani kesätyörahoilla oman asunnon, pienen kaksion, joka oli siinä elämäntilanteessa ja opiskelukavereihini verrattuna hyvin. Olen myös ihan normaalin näköinen, normaalipainoinen ja harrastin tuolloin liikuntaa päivittäin, mutten koskaan ole ollut mikään huippu-urheilija kuitenkaan. Olin siis mielestäni pärjännyt elämässä ihan hyvin ja tyytyväinen tilanteeseeni.



Tapasin ravintolassa pitkän, urheilullisen ja ihan ok näköisen miehen ja päädyimme miehen hotellihuoneeseen yöksi. Mies oli ihan duunariammatissa, mutta aika hyväpalkkaisessa ilmeisesti, asui käsittääkseni edelleen vanhempiensa luona. Ei arvostanut minun yliopisto-opiskeluani. Seuraavana aamuna hotelliaamiaisella mies paheksui sitä, että en syönyt puuroa, kun se on niin terveellistä. Lisäksi kyseli kovasti urheiluharrastuksista, joita ei ilmeisesti ollut hänen mielestään tarpeeksi. Seuraavaksi ajoimme miehen mersulla asunnolleni, jota mies tutki kuin halpaa makkaraa: pieni ja surkea. Eipä siitä sitten sen kummempaa keskustelua tullut: selväksi kävi, etten ollut hänen arvoisensa.



Noin viisi vuotta tapahtuman jälkeen näin sattumalta miestä uudestaan, eikä ollut edelleenkään löytänyt unelmiensa prinsessaa, minua ei harmittanut.

Yhden illan ravintolatuttavuus, jonka kanssa sovittiin treffit seuraavaksi viikonlopuksi. Aika vähän oli ensitapaamisella keskusteltu. Asuimme eri paikkakunnilla ja sovimme menevämme hänen vanhempiensa mökille seuraavaksi viikonlopuksi ja tapasimme hänen kotikaupungissaan.



Menin treffeille ja heti alusta tuntui, että kaveri ei ole ihan minun tyyppiäni. Hänen kämppänsä oli aika kulahtanut ja huonolla alueella. Siinä sitten tavaroita pakatessaan hän muisti mainita joka asusteestaan - alushousuja myöten - kuinka ne olivat ex-tyttöystävän hankkimia. Ja oikeastaanhan hän tarvitsisi jo uusia (pikku vinkkinä?). Kävimme ruokakaupassa, jossa makumme eivät oikein käyneet yksiin ja annoin hänen ostaa mitä osti. ALKO:ssa minua alkoi kauhistuttaa, koska en voinut kuvitellakaan ryhtyväni ryyppäämään kyseisen tyypin kanssa. Sitten siellä mökillä iski hirveä ahdistus, kun tajusin että oikeasti pitäisi ko tyypin kanssa viettää aikaa.



Noloista nolointa olivat vesisukset, joilla en ollut koskaain aiemmin hiihtänyt ja hän halusi opettaa minulle vesihiihtoa. Ilmeisesti ex-tyttöystävä oli ollut hyttysen kokoinen, koska minä (normaalipainoisena, mutta aika pitkänä) upposin niillä suksilla polvia myöten veteen - tai sitten en vain osannut mennä oikeaan asentoon. Joka tapauksessa, sen jälkeen tyyppi rupesi vihjailemaan, että minun pitäisi ruveta laihdutuskuurille ja rupesi säännöstelemään ruokiani.



Nukuimme yhden yön vierekkäin,minä tiukasti peittoon kietoutuneena ja mahdollisimman kaukana hänestä ja seuraavana aamuna pyysin häntä viemään itseni rautatieasemalle. Vieläkin kammoan miehiä joilla on sama nimi kuin hänellä.

Tapasin huomionkipeänä erään ukon jonka tiesin olevan a.) ihastunut minuun, b.) epätoivoinen ja c.) itsetuhoon vaipuva. VIRHE. Treffit olivat tälläiset:



Tapasimme julkisella paikalla jossa mies yritti suudella, minä väistin. Kävelimme siellä sun täällä, miehen suu kävi niin kamalasti että edes minä, rva Moottoriturpa, en saanut puheenvuoroa. Lopuksi menimme kahville (kumpikin osti omat), kuuntelin epäuskoinen virne naamallani ukon juttuja, kertoi mm. kuinka hänen kaverinsa surevat ettei noin mukava mies ole löytänyt vielä ketään. Käytös oli maanisen yli-innostunutta, ylituttavallista ja muutenkin...noh, jotenkin pimeää. Itsetuhoisuus jos tuli puheeksi välillä, mies hymyili senkin aiheen läpi ja naureskeli.

Kun lähdimme kahvilta eri suuntiin, mies kumarsi minulle näyttävästi ja jäi vilkuttamaan perääni.



;D