Lue keskustelun säännöt.
Helv.... Isä tilittää....
13.07.2009 |
Vaimo kotona kesälomalla lasten kanssa, minä töissä koko kesän. Joka päivä ihana vaimoni on muuttunut päivän aikana hirvittäväksi huutajaksi, joka on valmis postittamaan lapset pahvilaatikossa maailmalle. Hänellä ei kuulema ole omaa aikaa ollenkaan? Mitämitämitä? Miehen logiikalla: kun ollaan kotona lasten kanssa, eletään lasten kanssa ja lasten ehdoilla. Pari viikkoa ja hän joutuu takaisin töihin ja lapset menevät taas hoitoon ja yhteinen aika rajoittuu muutamaan tuntiin illassa.
Jos menen sanomaan tuon hänelle, niin varmasti tulee valtava räjähdys. Mikä tässä on niin helevetin vaikeaa hänelle tajuta? Miksi omaa aikaa kaivataan silloin kun ollaan lasten kanssa? Minä hoidan lapsia illat pitkät. Prkele. Elä näiden kanssa sitten.
Kommentit (157)
Kyllähän se työ tietyssä mielessä on kuin "omaa aikaa", ainakin jos siitä tykkää. Eli nyt kun hän on 24/7 lasten kanssa niin hän ehkä kaipaa sitä vapaampaa elämää kun lapset eivät roiku lahkeessa kiinni? Kunhan sitten vain osaa arvostaa sitä töissäkäymistä arkena kun se kerran vaikutta olevan helpompaa kuin kotona olo?
No, joistakin ihmisistä ei vain ole vanhemmiksi. Meilläkin on sellainen kotona....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päivät pitkät? Edes ennen kuin lapset menivät päivähoitoon? Vai onko oma kokemuksesi heistä se, että olet pari tuntia illassa yhdessä?
Jos lapset ovat tottuneet päivähoitoon, he vaativat sitä tekemistä päivän mittaan ja kaveritkin voivat olla poissa kesälomilla.
Ja turha sanoa, että mä teen puolet. Usein miehet ei edes tajua miten paljon kotitöitä oikeasti on. Lisäksi meillä naisilla on todella paha tapa laittaa koti kuntoon kun on lomalla, joten oikeasti ei lomaile yhtään. Nyt istuta vaimo keittiönpöydän ääreen illalla ja kysy, josko haluaisi tehdä vaikka pikkumatkan kavereidensa kanssa tms. Olen itse syyllistynyt tähän, etten pystynyt jäämään "henkisesti" lomalle, vaan lomallakin suoritin kokoajan kotiaisoita. Vaimosi on väsynyt, mutta olet varmasti sinäkin.
jaksa edes omia lapsiaan :O
kyllä mullakin välillä pinna palaa, mutten voisi kuvitella näkeväni taaperoani vain muutamaa tuntia illalla. toinen lapsi on tulossa ja lapset menee hoitoon vasta kun toinen on sen 3v. kyllä lapsille paras paikka on kotona. kotiäitiys on ihanaa, mutta välillä niin hermoja raastavaa :D
- olen ollut kotona lasten kanssa vuoden. Vaimo oli töissä. Minä viihdyin hyvin
- olen alkanut miettimään samaa: onko vaimostani vanhemmaksi?
- vituttaa aina olla se, joka joutuu erikseen pitämään lasten puolta
- edelleen vaan ihmettelen, että 2-3 viikkoa lasten kanssa on liikaa????????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kerran on niinkuin sanot, että sinä hoidat lapsia illat, niin vaimollahan on ihan runsain mitoin "omaa aikaa". Mitä hän oikein odotti?
En pidä mitenkään "miehen logiikkana" vaan täysin järkipuheena tuota lasten mukaan elämistä.
Onkohan vaimokullalla nyt jotain sanomatta ääneen...?
oletko koskaan ollut viikkokaupalla lasten kanssa koko päiviä kotona, oletko pitänyt hoitovapaata tms. jolloin oikeasti olisit ollut vastuussa lapsista yksin koko päivän ja useita päiviä-viikkoja-kuukausia putkeen? Useimmat naiset ovat, useimmat miehet taas eivät. Pari päivää on vielä helppo nakki, pari viikkoa alkaa näyttää sen, mitä se arki oikeasti on.
Ja ne illat: onko vaimollasi oikeasti mahdollisuutta tehdä jotain omaa edes parina iltana viikossa vai onko vaimon "oma aika" sitä, että iskä katsoo lasten kanssa telkkaria tai lukee sohvalla lehteä kun äiti laittaa ruokaa, siivoaa keittiötä, siivoaa kotia, valmistelee seuraavan päivän vaatteita ja ruokaa, laittaa pari laastaria, selvittää pari tappelua, vaihtaa parit vaipat, kun iskä "hoitaa lapsia"?
Melballa edellä oli hyviä vinkkejä, ota onkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja hän tarvitsee omaa aikaa. Jos kerran sinulla ei ole ongelmaa olla lasten kanssa, vie lapset ulos, menkää kirjastoon, uimaan, minne vaan ja anna vaimolle vähän omaa aikaa.
Ei niihin miestenkään metkuihin aina syytä tarvita, mutta varmaan tärkeintä on että kaikilla on hyvä olla.
Tiedän yhden tarinan 70 luvulta, jossa nainen sanoi koko ajan miehelle hän tarvitsee omaa aikaa, naapureille, ystäville sanoi kohta päässä halkeaa, mutta eihän kukaan tälläistä silloin ottanut tosissaan.
Vaimo sitten tappoi lapsen ja sai omaa aikaa. Joutui hullujen huoneeseen ja viaton lapsi kuoli sen takia kun kukaan ei tajunnut hädän suuruutta. Tuskin tässä on siitä kyse, mutta anna hänelle vapaailta, tuskin omien lasten kanssa yhdessä oleminen on sinulle niin hankalaa.
samalla kun kirjoitin. Sinulla on siis kokemusta lasten kanssa olosta, myönnetään. Ennakkoasenteeni osoittautui aiheettomaksi, ainakin osittain... Silti kehoitan lukemaan ajatuksella edelliset viestit. Onko siis vaimollasi omaa aikaa vai vaan perhe/kodinhoitoaikaa, kun sinä olet kotona?
nr9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä voi muutamssakin viikossa kyllästyä kotona olemiseen lasten ehdoilla. Ihmiset ovat erilaisia. Yleensä ne ovat isät, jotka ei jaksa vaan kaipaavat omaa aikaa, onko se jotenkin outoa että tällä kertaa se on äiti?
todella mahtavalle isälle. uskaltaisitko sanoa vaimollesi asiasta ihan suoraan. sait katkerilta äideiltä aika kurjia vastauksia mutta minä ainakin ymmärrän sinua ja kun kerran tiedät mitä koti-isänä oleminen on, niin tiedät mistä puhut.
minä nautin siitä että saan olla lasten kanssa kotona, näen lasten kehityksen ja saan olla se joka lapsille asioita opettaa, näen kuinka lapset kaipaa töissä olevaa isää ja mielestäni on tärkeää että pienen lapsen kanssa on edes toinen vanhempi päivät. enkä suoraan sanottuna ymmärrä miksei vaimosi nauti ajasta lasten kanssa kun se on noin rajoitettua normaalisti.
hyvä isä olet :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muiden hoidettavaks? miski tehdä lapsia jos ei siedä edes omia lapsiaan? ihmettelen vaan..
Kyllä sitä voi muutamssakin viikossa kyllästyä kotona olemiseen lasten ehdoilla. Ihmiset ovat erilaisia. Yleensä ne ovat isät, jotka ei jaksa vaan kaipaavat omaa aikaa, onko se jotenkin outoa että tällä kertaa se on äiti?
Kyllä sitä voi muutamssakin viikossa kyllästyä kotona olemiseen lasten ehdoilla.
Mutta jos on juuri ottanut parin viikon vuoron vastaan vuoden kotona olleelta ja sitten on aivan hirviönä iltaisin (jolloin lastenhoitovuoro siirtyy isälle) niin mun mielestäni huutamisen sijaan aikuisen naisen kuuluu kertoa mikä h-tti nyt on vialla kun ei tunnu kelpaavan oikein mikään.
Ja en ole ap, enkä mies, oudolta vaan vaikuttaa vaimon käytös. Palaamassa töihin ihan pian ja illat vapaata (ilmeisesti?) mutta raivoaa ja haluaa lapsista eroon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuukausitolkulla. Ihmeellistä "kyllä nainen tietää" -martyrologiaa täynnä koko ketju taas. Jos ihminen ei ole tyytyväinen itseensä, ei hän ole tyytyväinen missään tilanteessa. Tästä on mielestäni kyse.
lapset menee päivähoitoon. Ensinnäkin yhä eletään illuusiossa, että " minä olen koko ajan lasten kanssa" -siis ihan oikeasti valitetaan tällaista mulle, joka olen oikeasti kotona lasten kanssa, kun nää tyypit parhaimmillaan loisii päivät työttöminä ( ei, eivät hae aktiivisesti töitä, kuten eivät ole tehneet aiemminkaan)kotona.
Ja jos joskus on sellainen päivä, että lapsi/lapset on kotona, se on ihan yhtä helvettiä alusta loppuun, kun ei osata enää elää normaalia arkea hetkeäkään. Kaiken huippu on yksi tapaus, joka n. kolmantena-neljäntenä päivänä viimeistään pumppaa mukulan täyteen lääkkeitä ja vie päiväkotiin, kun ei vaan kato jaksa.
Ja nämä lapset ovat jo suht isoja, 3-6 vuotiaita, ja samat ihmiset kyllä hoitivat näitä lapsia ihan ok kotona usemman vuoden.
Minkäikäisiä lapset olivat kun heitä hoidit? On meinaan eroa olla pienten kanssa kotona kuin vähän isompien...
toivoen että kerrankin saisi hengähtää. Unelma ja todellisuus eivät oikein kohdanneet ja siksi hän riehuu. Vaimosi voi myös olla masentunut ja jaksaminen siksi heikonlaista. Jollakin tavallahan tuo tilanne on saatava purettua, en usko että pelkkä töiden alkaminen sitä pelastaa. Yritä edes jollakin keinoin saada vaimosi puhumaan. Kaikki ei nyt ole ihan kunnossa.
Että se on pyhimys, joka jaksaa ja viihtyy omien lastensa kanssa edes muutaman viikon? Ja se on se normaali ihminen, joka siihen ei pysty?
EIköhän se nyt ole niin, että jos ei omia lapsiaan kestä edes paria viikkoa putkeen, silloin on syytä seistä hyvä tovi peilin edessä miettimässä mikä meni pieleen, ja miksi syyttömät ( lapset) on niitä jotka siitä hintaa maksaa. ja sen jälkeen tehdä pieni toimintasuunnitelma, miten asiat saisi rullaamaan paremmin, ja lapset saiis ansaitsemansa kodin ja vanhemmat, jotka ei koe lapsiaan hirveinä taakkoina, joiden ois parempi pysyä vaan poissa silmistä päivät pitkät, vaikka raukat olisivat vasta vaipoistaan päässeet.
KAsvakaa nyt saatanat aikuisiksi ja ymmärtäkää se perheenarvo silloin kun se perhe siinä on! Sitten kun lapset on aikuisia ja sitä yht´äkkiä tajuaa, että perkele, noihan on aika mainioita tyyppejä, on ihan turha itkeä perään, jos on itse ollut se joka ei ole omaa perhettään kestänyt.
tilanteessa missä usein äidit ovat ;-)
Tiedän että on olemassa hyviä isiä ja että joskus vaimo on se joka ei halua olla lastensa kanssa. Valitettavasti uskon että vaatii jotain tosi mieleenpainuvaa ennen kuin tuo vaimosi asenne tuosta muuttuu - jos silloinkaan...
Tsemppiä!
olikohan 3:n
Puhumista ja kompromissia suosittelen. Ehkä vaimo on väsynyt ja ei jaksa minnekään lähteä, mutta jos sinä hoidat lapsia iltaisin kotosala, niin se rumba jatkuu. Mitä jos otat vaikka nyt pari iltaa niin, että käytte lasten kanssa jossain, esim. kirjastossa tai uimassa ja vaimo saa jäädä kotin lepäämään. Jos joka tapauksessa hoidat iltaisin lapsia, niin tuo ei tuo sulle muutosta, mutta kenties parit oman hetken ajat vois vaimolle tehdä terää. Samoin voit kysyä, että haluaako illalla vaimo lähteä jossain käymään.
Kokeile positiivisen kautta - aloita vaikka siitä, että viet tänään kotiin suklaalevyn ja sen ääressä pohditte yhteistä hyvää ratkaisua.
Vaikka sua v*tuttaa, niin voin sanoa, että pahaan ei yleensä kannata vastata pahalla - koita vastata hyvällä ja katso mihin se johtaa. Huutaminen ja huono ilmapiiri ei varmasti ole kellekään hyväksi.