Lue keskustelun säännöt.
Oppiiko sitä lasten kanssa avuttomaksi, jos on aina apuvoimia käytössä?
14.06.2009 |
Meillä ei ole mitään tukijoukkoja suurperheellemme, joten lapset ovat aina ja kaikkialla mukana. Tutuissa on sellaisia, joilla on apuvoimia aina halutessaan, ja näitä apuvoimia tarvitaan aina jos pitää siivota, käydä kaupassa, kuljettaa lapsia harrastuksiin, jos toinen on työmatkalla ja milloin mihinkin, tarpeita on loputtomiin, eikä mistään tule mitään jos käytössä on vaikka vain kaksi aikuista. Hienoahan toki, että kaikkien ei tarvitse selvitä yksin, mutta tottuuko tuollaiseen tilanteeseen. Voisinko minäkin alkaa kokea vaikka siivoamisen lasten kanssa mahdottomaksi, jos ei niin tarvitsisi tehdä.
Kommentit (65)
Sillehän ei voi mitään jos on vanha eikä jaksa. Sen voi hyväksyä.
Siskon lapsia kun kuitenkin hoitavat vuosittain 2 - 3 kk, eli hoitavat lapsia monta kertaa vuodessa viikkokausia. Meidän lapsia jaksavat yksittäisiä päiviä silloin tällöin. Eikä ole lapsista kiinni, vaan ovat vain puolueellisia.
Sulla on täysi oikeus olla vihainen. Tuolle asialle ei voi edes tehdä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu pahalta lukea, etteivät joidenkin vanhemmat välitä lapsenlapsistaan - eivätkä ilmeisesti edes omista lapsistaan. Tosi ankeaa. Onkohan muuallakin maailmassa tällaista? Vai onko se vain tuo meidän sodanjälkeinen pula-ajan sukupolvi? Vai ovatko nuo kylmät isovanhemmat vain jotain poikkeusyksilöitä? Omassa lähipiirissäni lastenlasten hoidosta ja suosiosta pikemminkin kilpaillaan, ja samaa olen huomannut ystäväperheissäni. Joissakin tuttavaperheissämme isovanhemmat jopa valittavat, että äidit omivat lapsensa niin ettei mummoille riitä hoidettavaa...
Mulla siis äiti joka ei juuri halua hoitaa lapsiani tai tavatakaan meitä. Ei meidänkään tuttavapiirissä tämä mitään tavallista ole. Tuntuu kyllä että useimmilla on isovanhempia apuna. Esim. tyttäreni aloittaa nyt ekalla ja joutuu olemaan vielä tämän kuuun päiväkodissa/eskaririssa hoidossa. On siellä AINUT eskariryhmästä, muilla joko vanhempi kotona TAI sitten lapsi on isovanhempien hoidossa. Että silleen. Surullistahan tämä on.
Meillä ei sitten onneksi ole sitä että suosittaisiin muita lapsenlapsia. Tiedän, että veljenikin on ollut yhtä lailla pettynyt vanhempiini. Kyseli joskus vuosia sitten jos voisivat hoitaa veljen lapsia muutaman päivän, mutta ei se sopinut:(. Veljelläni oli silloin kökkö tilanne, että oli vain vähän kesälomaa, mutta lapsilla täydet 10 viikkoa. Onneksi veljen vaimon vanhemmat ottivat lapset luokseen, kuten aina tekevät.
Luepa tuota "Tahtoo viikoksi etelään" ketjua. Yhtä lasta kohden pitää olla lomalla väh. 4 aikuista hoitajaa.
että sukulaislapsia hoidetaan, jopa koiraa hoidetaan, mutta meidän lasta ei. Tai no hoidetaan neljä tuntia vuodessa ja siitä nostetaan suuri meteli niinkuin olisimme todella kiitollisuuden velassa. Puolueellista eikä asialle voi tehdä mitään. Siksi minusta tuli virikemamma kun sairastan paljon ja apua ei saa sukulaisiltä yhtään.
Ja toden totta "isovanhemmattomuus" aiheuttaa katkeruutta. Se nousee pintaan aina kun näitä juttuja lukee.
eivät syystä tai toisesta hoida ollenkaan lapsenlapsia, kuin että hoitavat jonkin verran, mutta serkkuja sitten hyvinkin paljon.