Vasta ihastuminen sai tajuamaan, että älyllinen yhteys puolisoon puuttuu. Kokemuksia?

Monestiko meinaat ihastua ennenkuin tajuat, että älyllinen yhteys edellyttää älyä, jota sulla ei ole, ihmiskyrpä?

Sinä menet muna edellä ilman aivoja. 

Mitä ap sitten teet, jos alatkin olemaan tuon uuden naisen kanssa ja jossain kohtaa hän ei enää jaa älyllisiä keskusteluita sinun kanssa, vaan jonkun toisen? Eli sinulle jaetaan enää vain ne arkiset asiat, niin kuin nykyisessäkin suhteessa. Ihastus ja alun innokkuus kestää vain hetken ajan, oli sitten kyseessä romanttinen- tai kaverisuhde. Saatat olla hänellekin nyt jotain uutta ja viehättävää, kunnes tulee uusi ja mielenkiintoisempi keskustelukumppani eteen.

Joku tälläinen keskustelun älyllisyyskokemuskin saattaa olla vain hetkellistä ja kadota kuin pierusaharaan. Ihmiset muuttuu ja suhteet on vaikeita, muista että rakkaus on sokea, kukaan ei ole täydellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samoin käy myös teille ennen pitkää, jos menette yhteen ja jätät naisesi. 

Ei välttämättä mutta varmasti jokin muu tai sitten juuri tuo asia alkaa hiertää. Ei jaksakaan enä sitä että nainen haastaa eikä olekaan "helppo". Mutta ymmärrän älyllisyyden ja syvällisyyden kaipuun, tarvitsen sitä suhteessa ja yleensä nämä ovat keskimäärin ihmisessä luonteenpiirteenä ja siksi aika pysyviä asioita. Mutta eihän älykkyydestä viehättyminen vielä tarkoita että pitää parisuhteeseen alkaa? Sehän on aika tyhmä ajatus ihmiseltä joka tässä huhuilee älykkyyden perään?

En nyt ota tähän tapaukseen kantaa, mutta kyllä minulla ainakin älykkyydestä viehättyminen on ehdoton edellytys sille, että suhde ylipäätään voi syntyä. 

Sapioseksuaali

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille keskustelut = ollaan just samaa miltä asioista, jos joku haastaa, siitä tulee samantien vihollinen jota vastaan hyökätään kaikin keinoin,.ulkonäkö yms.

 

Tuon näkee palstalla helposti.

 

Oikeasti älykäs nainen osaa keskustella,perustella, muuttaa mielipidettä,oppia...

Monessa asiassa on vain yksi totuus ja mielipide: Palestiina, translaki, pride, trump jne. Jos olet erimieltä sinut lynkataan

Näistäkö haluat keskustella puolisosi kanssa? Ja haluat, että hän on kanssasi samaa mieltä? Miksi? Miten nämä aiheet vaikuttavat omaan arkeesi?

Up

Vai oletko itse muuttunut ihmisenä henkisesti siitä mitä aiemmin kenties olit? Silo olit eri ihminen kun aloit olemaan nykyisessä suhteessa. Nyt puoliso on jääny tasolle jossa pinnalliset asiat ja ego määrää. Sinä taas olet kasvanut siitä ulos ja haluat syvempää yhteyttä sielun tasolla. Usein voi käydä niin että kuilu tulee tässä vastaan kun elämän tavoitteet tulee ristiriitaan toisen kanssa. Toinen jää vanhaan kuvioon jauhaa samaa "jargonia" mitä ennen ja aina. Sitten toinen puoliso kehittyy henkisesti. Haluaa syvyyttä. Itse koin sitä että jossai vaiheessa pitkää suhdetta en ollu henkisesti samalla tasolla vuosii.. Ja lopulta ero tuli. Se oli helpotus. Sain elää itselleni ja kissoilleni. Ilman jatkuvaa pahaa oloa. 

up

Vierailija kirjoitti:

Samoin käy myös teille ennen pitkää, jos menette yhteen ja jätät naisesi. 

Naisen älyllinen kipinä säilyy varmemmin kuin seksuaalinen kipinä.

Ymmärrän täysin viehtymyksen älykkyydestä, koska mikä on siistimpää kuin se, että on antoisa keskustelu ja tuntuu että sitä voisi jatkaa loputtomiin.

Mutta miksi mietit että haluaisit vaihtaa kumppania tuon takia? Tai kuulostaa siltä että tässä uudessa ihmisessä on ehkä jotain muitakin puolia, jotka saavat sinut ajattelemaan että ruoho olisi vihreämpää?

Kyllä totta! Itse en edes tajunnut että olen ihastunut mutta oli aina ihana nähdä ja keskustella kaikesta maan ja taivaan välillä. Kun erosin niin sovimme treffit ja sen jälkeen olemme olleet yhdessä 35 vuotta. Pelkkä rakkaus ei riitä vaan pitää olla arvostus ja kunnioitus toista kohtaa...sellainen henkinen WAU!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se. Kunnes se ihastus oppii sinut tuntemaan, ja huomaat olevasi ihan vain oma itsesi, joka ei muuksi muutu. 

Sellaisia me kaikki ollaan, toiset vaan uskottelevat muuta, ja aloittavat alusta tasaisin väliajoin. Eikä sekään muilta ole pois, pois lukien asianomaisten perheet.

Mutta siitä kyse ja näin se suhdekuvio pyörii, aina vain.

Aikamoista itsepetosta ajatella, että syvällisiä pohdiskeleva ihminen muuttuisi suhteen arkipäiväistyessä sellaiseksi, jota kiinnostaa vain arjen asiat. Toisinaan toivoisin, että asia olisi niin, mutta ei tätä päätä voi vaihtaa toiseen. 

 

Tietysti se keskustelu typistyy, jos toinen ei enää anna siihen oikein mitään, mutta ei se pohdiskelun tarve mihinkään katoa. Toiset syntyy sellaisiksi, että kiinnostaa kaikki mahdolliset olemassaolon koukerot, toisia ei. Mitenkään huippuälykäs ei tarvitse olla, mutta se niin sanottu älyllinen uteliaisuus, se merkitsee. Ja ne, joille ei merkitse, ovat oikein onnellisia keskenään, ja hyvä niin.

 

Tietysti niinkin, että sen keskustelun voi hoitaa myös esim ystävien kanssa. Mutta kokemuksesta voin sanoa kuten jo useampi täällä; kyllä sitä ilolla ihmettelee, miten kivaa voi olla arki ihmisen kanssa, jonka ajatuksia on loputtoman mielenkiintoista kuunnella. 

Olen täysin samaa mieltä. Sitä en kuitenkaan usko, että syvällisiä pohtiva ihminen voisi tyytyä tilanteeseen, jossa hyviä keskusteluja käydään vain ystävien ym kanssa. Silloinhan suuri osa "laatuajasta" olisi aikaa muiden kuin puolisen seurassa. Se ei kanna kovin pitkälle. 

Varmaan tärkein kysymys tässä on se että onko älyllistä yhteyttä joskus ollut? Jos on, niin tee jotain pelastaaksesi suhteesi. Tietysti uuden kanssa on aina jännemmät jutut. 

AP:  "Huomaan kaipaavani keskusteluja, joissa ajatuksia haastetaan syvällisesti ja älyllisesti."

Oletko AP itse tehnyt mitään asian suhteen kotona? Entäpä, jos kumppanisikin kaipaa syvällistä...?

No totahan se on, kun mennään nuorena naimisiin vaan "jonkun" kanssa, eikä vielä tunneta itseä kunnolla. Sitten kun aikuistuu ja se oma persoona löytyy, niin on vasta mahdolliauus löytää sielunkumppani. Siksi monet eroaa siinä 30-40 kohdalla