Lue keskustelun säännöt.
Vasta ihastuminen sai tajuamaan, että älyllinen yhteys puolisoon puuttuu. Kokemuksia?
10.10.2026 |
Kokemuksia siitä, kun älyllinen yhteys jää puuttumaan pitkästä suhteesta?
Olen ollut vuosia suhteessa nykyisen naisen kanssa ja alkanut vasta hiljattain miettiä asiaa, jota en ole aiemmin osannut edes kaivata.
Olen tavannut toisen ihmisen, jonka kanssa keskusteleminen on jotain aivan muuta kuin mihin olen tottunut. Hän kyseenalaistaa ajatukseni, toisaalta muuttaa myös omia näkemyksiään, ja ylipäätään pystyy viemään keskustelun aivan uusille tasoille. Tämä syvällisyys on yhtä aikaa kiehtovaa ja hämmentävää.
Kotona keskustelut naiseni kanssa ovat erilaisia. Meillä on yhteinen historia ja paljon hyvää, mutta arkiset keskustelut ovat lähinnä pinnallisia ja muiden kuulumisten jaarittelua. Huomaan kaipaavani keskusteluja, joissa ajatuksia haastetaan syvällisesti ja älyllisesti.
Olen joutunut kysymään itseltäni epämukavan kysymyksen: onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? Voisiko tämä olla se yhteys, joka selittää miksi nykyisestä suhteesta puuttuu syvyyttä?
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Voi että, olet kuin minä 15v sitten. Jätin puolisoni ja lähdin uuden matkaan. Vuoden kesti ihanaa älyllistä stimulaatiota ja sitten olikin jo melko arkista eikä kauheasti uutta sanottavaa. Alkoi kyllästyttää, koska kävi ilmi että paremmasta älyllisestä yhteensopivuudesta huolimatta tämä uusi olikin kokonaisuutena epäsopivampi ja aloin haikailla "yksinkertaista" mutta aitoa ja ihanaa exää. Onneksi otti takaisin ja olemme onnellisia. Keskusteluja voi käydä myös kavereiden kanssa jos puolisoa ei satu samat asiat kiinnostaman.
En sano että näin käy sinulle, mutta mieti asiaa siltäkin kantilta, että uutuudenviehätystä vastaan on sen vanhan puolison ihan mahdotonta pärjätä. Ja se arki tulee aikanaan myös sen uuden kanssa.
Eihän se kaikilla mene niin että eksä on parempi, vaikka sinulla menikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikean pöydät eivät ole kestävää laatua.
😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin käy myös teille ennen pitkää, jos menette yhteen ja jätät naisesi.
Ei välttämättä mutta varmasti jokin muu tai sitten juuri tuo asia alkaa hiertää. Ei jaksakaan enä sitä että nainen haastaa eikä olekaan "helppo". Mutta ymmärrän älyllisyyden ja syvällisyyden kaipuun, tarvitsen sitä suhteessa ja yleensä nämä ovat keskimäärin ihmisessä luonteenpiirteenä ja siksi aika pysyviä asioita. Mutta eihän älykkyydestä viehättyminen vielä tarkoita että pitää parisuhteeseen alkaa? Sehän on aika tyhmä ajatus ihmiseltä joka tässä huhuilee älykkyyden perään?
Niinpä. Miksi mies ei voi olla ystävä naisen kanssa? Eihän sitä tarvitse vetää heti seksuaalisromanttiseen suuntaan, jos jonkun kanssa on hyviä älyllisiä keskusteluja.
Semmoinen täydellinen paketti -puoliso, jossa on ihan jokainen asia ja piirre just silleen, kun itse haluaa voi olla vaikea löytää.
Täähän se ois.
Mutta sopiiko se AP:n puolisolle? Että olisi tälläinen uusi naispuolinen ystävä, jonka kanssa käydään syvällisiä, antoisia keskusteluja paljon? Aidosti kysyn siis. Voi sopia tai olla sopimatta, mutta mielestäni reilua kertoa puolisolle/kysyä, onko ok. Jos asia paljastuu muuta kautta, saattaa vaikuttaa pettämiseltä, vaikkei siitä olisikaan kyse. Lisäksi eri ihmisille pettämisen raja kulkee eri kohdissa.
Todettakoon myös, että tällaisen ystävyyden riski AP:n parisuhteelle on merkittävä, koska usein miehen ja naisen väliseen hyvään ystävyyteen ja toimivaan henkiseen yhteyteen tulee tunteita mukaan ajan kanssa/yhdessä vietetyn ajan myötä. Vähintään jommallekummalle osapuolelle. Tätä ei käy kiistäminen, vaikka kuinka on olemassa platonisia ystävyyssuhteita miesten ja naisten välillä.
Itse olen vain todennut, että joskus tuttu ja turvallinen on parempi kuin ottaa riski. Olen ollut 10 vuotta mieheni kanssa. Minulla on ystävä, jonka kanssa pystyn puhumaan aivan kaikesta. Pystyn puolisonikin kanssa. Mutta jossain kohtaa tajusin, että en viehäty romanttisesti puolisostani, mutta viehätyn tästä ystävästä aivan todella paljon, tavalla, jolla en ole puolisoani kohtaan tuntenut edes aivan suhteen alkuhuumassa. Tämä ystäväni tuoksuu huumaavan hyvältä. Siis ei mikään parfyymi tms, vaan voisin haistella hänen hikisiä työvaatteitaan loputtomiin ja nukkua hänen salipaitansa kanssa. En osaa sanoa, mikä siinä on. Hän on jotekin biologisesti todella yhteensopiva minuun nähden, kai.
Kuitenkin, koska olemme olleet ystäviä pitkään, näen hänessä myös ne hänen huonot puolensa: hän on esimerkiksi todella impulsiivinen päätöksentekijä ja huono kommunikoimaan päätöksiään ennen kuin tekee ne. Se on ajanut hänen nykyisen avioliittonsakin monta kertaa riitoihin, eikä hän tunnu oppivan mitään niistä. On mm. kerran lopettanut työssään ja aloittanut yrittäjänä, ja kertoi puolisolle vasta jälkeenpäin, kun irtisanomisaikakin oli jo loppunut. Vaikka tunne sanoo, että hän olisi minulle oikeampi ihminen kuin nykyinen puolisoni, järki sanoo kyllä, että tämän tapauksen kanssa arki ei toimisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin käy myös teille ennen pitkää, jos menette yhteen ja jätät naisesi.
Miksi kävisi, jos on tavannut itselleen oikeamman ja sopivamman ihmisen?
Niin.
Suora leikkaus 2-4 vuotta eteenpäin.
Ja. Taas. ”Uusi sopivampi”. Rakkausihminen..
Mikä onkaan yhdistävä tekijä?
Kerrot tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä vai?
Mikä teitä joitakin pelottaa siinä erossa? Jos ei ole tyytyväinen suhteeseen niin siitä voi lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi että, olet kuin minä 15v sitten. Jätin puolisoni ja lähdin uuden matkaan. Vuoden kesti ihanaa älyllistä stimulaatiota ja sitten olikin jo melko arkista eikä kauheasti uutta sanottavaa. Alkoi kyllästyttää, koska kävi ilmi että paremmasta älyllisestä yhteensopivuudesta huolimatta tämä uusi olikin kokonaisuutena epäsopivampi ja aloin haikailla "yksinkertaista" mutta aitoa ja ihanaa exää. Onneksi otti takaisin ja olemme onnellisia. Keskusteluja voi käydä myös kavereiden kanssa jos puolisoa ei satu samat asiat kiinnostaman.
En sano että näin käy sinulle, mutta mieti asiaa siltäkin kantilta, että uutuudenviehätystä vastaan on sen vanhan puolison ihan mahdotonta pärjätä. Ja se arki tulee aikanaan myös sen uuden kanssa.
Eihän se kaikilla mene niin että eksä on parempi, vaikka sinulla menikin.
Noissa olosuhteissa usein käy juuri noin.
Suosittelisin sinulle itsereflektiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP kertoo, että nykyisen puolison kanssa: """ arkiset keskustelut ovat lähinnä pinnallisia ja muiden kuulumisten jaarittelua. """
LPHaloo, tällaiseen tarvitaan kaksi osapuolta! Ei mene niin, että vain toinen on se tylsimys.
Vaihda vaan uuteen jännittävään naiseen, niin menee hetki ja hän toteaa sinusta täsmälleen samoin: ""arkiset keskustelut ovat lähinnä pinnallisia ja muiden kuulumisten jaarittelua. Huomaan kaipaavani keskusteluja, joissa ajatuksia haastetaan syvällisesti ja älyllisesti. ""
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin käy myös teille ennen pitkää, jos menette yhteen ja jätät naisesi.
Miksi kävisi, jos on tavannut itselleen oikeamman ja sopivamman ihmisen?
Niin.
Suora leikkaus 2-4 vuotta eteenpäin.
Ja. Taas. ”Uusi sopivampi”. Rakkausihminen..
Mikä onkaan yhdistävä tekijä?Kerrot tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä vai?
Mikä teitä joitakin pelottaa siinä erossa? Jos ei ole tyytyväinen suhteeseen niin siitä voi lähteä.
Jotkut tekee niin. Mutta heistä näkee kilometrien päähän että eroilu on pakoa. Itseltään.
Eikä se piirre poistu vaikka olisi nyt oikein hoivaaja puolisona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskollinen ja parisuhteeseensa sitoutunut ihminen suojelee suhdettaan eli pidättäytyy houkutuksista, vaikkei se houkutus olisi ensisijaisesti super fyysinen/romanttinen. Eli juuresta poikki. Ei anneta sijaa millekään, mistä voisi kehkeytyä sivusuhde/uusi suhde.
Surullinen tosiasia on kuitenkin se, että usein seuraavaan kumppaniin tutustutaan ja ihastutaan edellisen suhteen voimassa ollessa. No niinhän se tietekin menee jos tulee jättää kumppaninsa toisen takia.
Pitkässä suhteessa houkutuksia tulee väkisinkin vastaan, kyse on siitä, oletko sitoutunut kumppaniisi vai et/katseletko jo muualle. Jos katselet, on reilua lopettaa suhde jo ihan sen takia, ettet ole sitoutunut toiseen enää, et "tahdo" enää.
Taisitte mennä nykyisesi kanssa yhteen tosi nuorina tai vähän kokemusta omaavina, jos et hoksannut kaivata keskustelua tai henkistä yhteyttä, vaan taisit kiinnittää enemmä huomiota kumppanin ulkonäköön tai siihen, että seksiä sai helposti. Monet nuoret miehet menevät pelkkä fyysinen vetovoima edellä ja ottavat esim. niin yksinkertaisen kumppanin, että eivät sitten enää kypsyttyään jaksa tätä kuunnella. Ilmainen neuvo miehille: yrittäkää tehdä lapset mahdollisimman älykkään naisen kanssa. Älykkyys periytyy äidiltä lapselle isää todennäköisemmn ja äidin korkea koulutustaso liittyy isää enemmän lasten korkeaan koulutustsoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskollinen ja parisuhteeseensa sitoutunut ihminen suojelee suhdettaan eli pidättäytyy houkutuksista, vaikkei se houkutus olisi ensisijaisesti super fyysinen/romanttinen. Eli juuresta poikki. Ei anneta sijaa millekään, mistä voisi kehkeytyä sivusuhde/uusi suhde.
Surullinen tosiasia on kuitenkin se, että usein seuraavaan kumppaniin tutustutaan ja ihastutaan edellisen suhteen voimassa ollessa. No niinhän se tietekin menee jos tulee jättää kumppaninsa toisen takia.
Pitkässä suhteessa houkutuksia tulee väkisinkin vastaan, kyse on siitä, oletko sitoutunut kumppaniisi vai et/katseletko jo muualle. Jos katselet, on reilua lopettaa suhde jo ihan sen takia, ettet ole sitoutunut toiseen enää, et "tahdo" enää.
Pohjasakkaa olevia ihmisiä valitettavasti on.
Mutta siksi on hyvä että nykyään sellaisista puhutaan enemmän ja kovemmalla äänellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kokeilla panemista ensin. Sitten jos hyvää niin vaihda vaan lennosta.
Ketään ei voi omistaa ja meillä on vain yksi elämä joka on matka.Jep, jep. Meillä on vain yksi elämänmatka jota ei voi omistaa niin kannattaa vaan panna. Elämänkoulu.
Täh?
Hän vain halusi sanoa nätisti, että olet vähän hönö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taisitte mennä nykyisesi kanssa yhteen tosi nuorina tai vähän kokemusta omaavina, jos et hoksannut kaivata keskustelua tai henkistä yhteyttä, vaan taisit kiinnittää enemmä huomiota kumppanin ulkonäköön tai siihen, että seksiä sai helposti. Monet nuoret miehet menevät pelkkä fyysinen vetovoima edellä ja ottavat esim. niin yksinkertaisen kumppanin, että eivät sitten enää kypsyttyään jaksa tätä kuunnella. Ilmainen neuvo miehille: yrittäkää tehdä lapset mahdollisimman älykkään naisen kanssa. Älykkyys periytyy äidiltä lapselle isää todennäköisemmn ja äidin korkea koulutustaso liittyy isää enemmän lasten korkeaan koulutustsoon.
Nyt näkee harvinaisen viisaan kommentin tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin käy myös teille ennen pitkää, jos menette yhteen ja jätät naisesi.
Ei välttämättä mutta varmasti jokin muu tai sitten juuri tuo asia alkaa hiertää. Ei jaksakaan enä sitä että nainen haastaa eikä olekaan "helppo". Mutta ymmärrän älyllisyyden ja syvällisyyden kaipuun, tarvitsen sitä suhteessa ja yleensä nämä ovat keskimäärin ihmisessä luonteenpiirteenä ja siksi aika pysyviä asioita. Mutta eihän älykkyydestä viehättyminen vielä tarkoita että pitää parisuhteeseen alkaa? Sehän on aika tyhmä ajatus ihmiseltä joka tässä huhuilee älykkyyden perään?
Niin miksi pitäisi alkaa parisuhteeseen, miksi ei vain ystävyys?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kokemusta, en voisi ikinä seurustella tyypin kanssa jonka kanssa älyllinen yhteys puuttuu.
Ap:ta se ei ole haitannut moneen vuosikymmeneen. Hän alkoi kaivata älyllistä yhteyttä vasta viime viikolla, kun työpaikan uusi, nuori ja kaunis Mirkku ei lämmennyt ap:n vitseille.
Naisille keskustelut = ollaan just samaa miltä asioista, jos joku haastaa, siitä tulee samantien vihollinen jota vastaan hyökätään kaikin keinoin,.ulkonäkö yms.
Tuon näkee palstalla helposti.
Oikeasti älykäs nainen osaa keskustella,perustella, muuttaa mielipidettä,oppia...
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi on käytännöllinen ja toimiva ihminen, ihastuksesi sen sijaan pohtiva ja ajatuksilla palloileva ihminen. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.
Mitä ihmettä? Ei älykkyys ole mikään mielenterveysdiagnoosi. Se, että nainen osaa ajatella, ei todellakaan tarkoita, ettei pärjää arjessa. Vastaavasti se, että kykenee juttelemaan vain muiden kuulumisista, ei ollenkaan tarkoita sitä, että on hyvä missään kotiasioissa. Kyllä se älyllinen laiskuu näkyy ihan kaikkialla elämässä sitten muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Voi että, olet kuin minä 15v sitten. Jätin puolisoni ja lähdin uuden matkaan. Vuoden kesti ihanaa älyllistä stimulaatiota ja sitten olikin jo melko arkista eikä kauheasti uutta sanottavaa. Alkoi kyllästyttää, koska kävi ilmi että paremmasta älyllisestä yhteensopivuudesta huolimatta tämä uusi olikin kokonaisuutena epäsopivampi ja aloin haikailla "yksinkertaista" mutta aitoa ja ihanaa exää. Onneksi otti takaisin ja olemme onnellisia. Keskusteluja voi käydä myös kavereiden kanssa jos puolisoa ei satu samat asiat kiinnostaman.
En sano että näin käy sinulle, mutta mieti asiaa siltäkin kantilta, että uutuudenviehätystä vastaan on sen vanhan puolison ihan mahdotonta pärjätä. Ja se arki tulee aikanaan myös sen uuden kanssa.
Kiinnostavaa, miten mutkattomasti ihmiset ajattelee kumppaneidensa olevan lähinnä käyttötavaroita, joista valitaan se siihen hetkeen sopivin lelu
Yksi tarve tyydytetty, nyt halutaan toista.