Älyllisesti tyhmän ihmisen tunnusmerkkejä

Vierailija kirjoitti:

Ei ymmärrä huumoria, on aina kireä, hokee persuista ja inceleistä. On reilusti ylipainoinen ja keksii mitä milloinkin valheita miksi on niin lihava.

Mä oon ymmärtänyt inceleiden olevan kaikkein heikkolahjaisempia,sillä heidän mielestä naiset ovat syyllisiä kaikkeen. Naisten vika kun syrjäydyin, naisten vika kun en pääse töihin, naisten vika kun en saa naista. Itsessä ei voi koskaan olla vikaa eikä kykyä katsoa peiliin. Ainoa tapa saada käsitys naisesta on porno, jolle voi aivokapasiteettinsa luovuttaa. Kognitiivinen dissonanssi näkyy vahvasti inceleissä: pitäisi antaa pllua, mutta sitten nainen on pilalla, ja sitten taas pihtari kun ei anna, ja jälleen pilalla jos antaakin. 

Vierailija kirjoitti:

Kyvyttömyys tunnistaa analogista kelloa. Tämä on oikeasti todellisuutta, moni yläkouluikäinen ei osaa kertoa paljonko kello on, jos aikaa ilmaistaan analogisella kellotaululla. Monia muitakin asioita on hakusessa, mm. milloin Suomi itsenäistyi. Kun näinkin oleellisten asioiden oppiminen on korvattu pellemeininigillä, niin tässä on tulos. 

Idioluutio on totta. Ei ollut pitkä aika kun uutisissa kerrottiin nuorten heikosta lukutaidosta. Ai niin, sukupolvi z olikin niitä tulevia tietotekniikan neroja ja englannin taitajia pelaamisen ansiosta. Me muut olemme fossiileja, kun ei kasvattu digilaitteiden ja pelien äärellä. 

Vierailija kirjoitti:

Toisen ihmisen vähättely, esim. siivoojien tai lähihoitajien ylenkatsominen tai toisen ihmisen koulutuksen / sen puutteen morkkaaminen. Ei kerro sydämen sivistyksestä.

Kuten Riicca Purra. Riicca ei pidä edes siivoojan työtä oikeana työnä 

Huomaa, ettei Riiccaa ole kotona opetettu tekemään töitä, hänellä ei oikein ole käsitystä mitä tarkoittaa työnteko.

Vain persu voi möläyttää suustaan jotain noin pöyristyttävän tyhmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amis joka on aina vaan hiljaa

Ei siellä amiksessa täysin heikkolahjaiset pärjää kun jo siivoojaltakin vaaditaan koulutusta ja työnkuva entistä monimutkaisempi. Lakatkaa vitsailemasta amiksien tyhmyydellä. Tulevaisuudessa tarvitsemme jonkun isovanhempiamme hoitamaan ja kaupan kassoja sekä maataloustyöntekijöitä, jotta voimme ostaa ruokaa ja ruokaa tuotetaan edelleen.

Missä tahansa työssä voi tulla ongelmatilanne, vaikka siellä monien parjaamalla kaupan kassalla. Jo moni normijärkinen nuorikin on pulassa laskiessaan rahoja, koska peruskoulussa oppiminen on tehty hölmöilyksi ja opettajan pitäisi toimia vaan jonkun viihdyttäjän roolissa auktoriteetin sijasta. Kaupan kassa vastaa kassan lisäksi hyllyttämisestä ja erilaisten järjestelmien hallitsemisesta erilaisista kuriiripalveluista alkaen, mitä pienempiin paikkoihin mennään. Myös epäloogisesti käyttäytyvien asiakkaiden kanssa on pärjättävä. Jo erilaiset asentajatkin tarvitsevat teoriaa ohjeita lukiessa ja englantiakin on ymmärrettävä. Työ keittiöapulaisenakin voi olla vaikeaa, koska pitää osata seurata reseptiikkaa. Muuten käy niin, että puurot palaa pohjaan ja suolaakin laitetaan 2 desiä vaikka pitäisi olla 2 tl. Parhaiten heikkolahjainen pärjää työssä, missä työnkuva on samanlaisena toistuva ja selkeä. Joku muu hoitaa sitten ajattelun. Nykypäivänä ongelma on, ettei mitään hanslankareita enää ole, eikä lapiomiehiäkään tarvita kun ojaa voidaan kaivaa koneella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan. 

No eihän nykyään saa puhua ihmisten eroista muutenkaan. Ei saa puhua aivojen eroista sukupuolten välillä, ei saa puhua mustien älykkyysosamäärästä jne. Saako enää edes numeroina arvioida äo:ta? Olen kuullut puhuttavan, että psykologi voi lausunnossaan mainita hahmotuksen olevan tuota ja tätä, kielelliset taidot sitä ja tätä jne. Miten ulkomailla mitataan äo? Sanoin vai numeroin?

Otan tähän kantaa: psykologi ei missään puhu matalasta älykkyydestä, koska se on tabu. Sen sijaan puhutaan, kuinka henkilöllä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, nopea nimeäminen, hahmotus, kuviopäättely ym. tuota ja tätä tasoa, on heikkoa prosessointinopeutta jne. Tämän tyyppisiä lausuntoja lukiessa jopa ope itsekin tuntee olonsa hölmöksi, sillä mitä tästä pitäisi päätellä, että mikä on se syy oppilaan vaikeuksiin. Tullut vastaan samantyyppinen lausunto jopa oppilaasta, jolla oli epätasainen osaamisprofiili, oppi asioita, jotka kiinnostivat häntä, oppi lähes natiivin tasoisesti englantia (enkun opelta sama palaute) ja muutenkin osaamisprofiili oli vaihteleva, muisti joitain asioita ja joitain taas ei, oppimisvaikeuksia, tarvitsi selkeitä ohjeita, muuten rauhallinen ja opetukseen hyvin keskittynyt, ei häiriötekijöitä tms. Sellainen sekalainen setti, josta olisi voinut karkesti arvioida mistä on kyse, muttei täysin heikosta voinut puhua, sillä hyvin heikoille jo pelkkä tehtävänanto on vaikeaa ymmärrettäväksi. Myös peruskoulun projektit ja ryhmätyöt edellyttävät vahvaa toiminnanohjausta ja kokonaisuuksien hallintaa, puhumattakaan koulun köksästä eli peruskoulu näille terveille heikoille on suoraan sanoen aikamoinen suo tarvottavaksi. 

Parasta näissä tapauksissa on se, että huoltajat sokeasti voivat lapsensa olevan 'vain' lukihäiriöinen. Se olikin lukihäiriö, joka selittää vaikeudet. Unohdetaan kokonaan matala äo. Ei lukivaikeus itsessään älyä alenna mutta fakta on se, että iso osa näistä oppilaista, joilla on oppimisvaikeuksia ovat matalaälyisiä. 

Tukea vängätään, jotta todistuksessa seisoisi se normaali seiska tai kasi. Vaikka ope hyvää hyvyyttään antaisi sen normi kasin, se ei poista sitä tosiasiaa ettei nuori tule pärjäämään sähkärikoulutuksen matikassa. Myöhemmin aikuisuudessa ilmeneekin, ettei ollutkaan lukihäiriö vaan vaikeuksia on ratkaista minkäänlaisia ongelmia, puutteita on ajattelukyvyssä ja itsensä huolehtimisessa. 

Ihminen, jolla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, ei ole hyvä "vaikkapa matematiikassa". Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat peitenimi matalalle älykkyydelle. Tällaisen ihmisen elämä on keskivertoihmiseen tai huippuun verrattuna monimutkaisempi.

Sopii täydellisestä vassariin.

Tekoälyn käyttäjät. Näitä tekoälyllä tehtyjä koulutöitä tulee vastaan. Yhdessä yössä on huonokin oppija oppinut sanoja, joita tulee vasta yliopistossa vastaan. 

Tuossa nyt on totuus jopa tämän palstan älyköille: 

"ÄO-jakauman pääkohdat

Keskiarvo: Suomessa keskiarvo on 100, ja suurin osa väestöstä sijoittuu keskihajonnan 15 mukaisesti välille 85–115

Normaalialue (90–110): Noin 50 % väestöstä sijoittuu tähän keskivertohaarukkaan.Korkea ÄO (yli 130): Poikkeuksellisen korkean ÄO:n (yli 130) saavuttaa noin 2–3 % väestöstä"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan. 

No eihän nykyään saa puhua ihmisten eroista muutenkaan. Ei saa puhua aivojen eroista sukupuolten välillä, ei saa puhua mustien älykkyysosamäärästä jne. Saako enää edes numeroina arvioida äo:ta? Olen kuullut puhuttavan, että psykologi voi lausunnossaan mainita hahmotuksen olevan tuota ja tätä, kielelliset taidot sitä ja tätä jne. Miten ulkomailla mitataan äo? Sanoin vai numeroin?

Otan tähän kantaa: psykologi ei missään puhu matalasta älykkyydestä, koska se on tabu. Sen sijaan puhutaan, kuinka henkilöllä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, nopea nimeäminen, hahmotus, kuviopäättely ym. tuota ja tätä tasoa, on heikkoa prosessointinopeutta jne. Tämän tyyppisiä lausuntoja lukiessa jopa ope itsekin tuntee olonsa hölmöksi, sillä mitä tästä pitäisi päätellä, että mikä on se syy oppilaan vaikeuksiin. Tullut vastaan samantyyppinen lausunto jopa oppilaasta, jolla oli epätasainen osaamisprofiili, oppi asioita, jotka kiinnostivat häntä, oppi lähes natiivin tasoisesti englantia (enkun opelta sama palaute) ja muutenkin osaamisprofiili oli vaihteleva, muisti joitain asioita ja joitain taas ei, oppimisvaikeuksia, tarvitsi selkeitä ohjeita, muuten rauhallinen ja opetukseen hyvin keskittynyt, ei häiriötekijöitä tms. Sellainen sekalainen setti, josta olisi voinut karkesti arvioida mistä on kyse, muttei täysin heikosta voinut puhua, sillä hyvin heikoille jo pelkkä tehtävänanto on vaikeaa ymmärrettäväksi. Myös peruskoulun projektit ja ryhmätyöt edellyttävät vahvaa toiminnanohjausta ja kokonaisuuksien hallintaa, puhumattakaan koulun köksästä eli peruskoulu näille terveille heikoille on suoraan sanoen aikamoinen suo tarvottavaksi. 

Parasta näissä tapauksissa on se, että huoltajat sokeasti voivat lapsensa olevan 'vain' lukihäiriöinen. Se olikin lukihäiriö, joka selittää vaikeudet. Unohdetaan kokonaan matala äo. Ei lukivaikeus itsessään älyä alenna mutta fakta on se, että iso osa näistä oppilaista, joilla on oppimisvaikeuksia ovat matalaälyisiä. 

 

Tukea vängätään, jotta todistuksessa seisoisi se normaali seiska tai kasi. Vaikka ope hyvää hyvyyttään antaisi sen normi kasin, se ei poista sitä tosiasiaa ettei nuori tule pärjäämään sähkärikoulutuksen matikassa. Myöhemmin aikuisuudessa ilmeneekin, ettei ollutkaan lukihäiriö vaan vaikeuksia on ratkaista minkäänlaisia ongelmia, puutteita on ajattelukyvyssä ja itsensä huolehtimisessa. 

 

Ihminen, jolla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, ei ole hyvä "vaikkapa matematiikassa". Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat peitenimi matalalle älykkyydelle. Tällaisen ihmisen elämä on keskivertoihmiseen tai huippuun verrattuna monimutkaisempi.

Ongelma tulee lopulta siinä että älykkäät palkitaan helpolla elämällä hyvillä työpaikoilla ja isoilla palkoilla.

Tyhmät joutuu sittenn elämään köyhänä sen takia että eivät olleet älykkäitä. 

Älykästä palkitaan ylimääräisesti. Eikö se eriitä että syntyi älykkääksi? 

Kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan. 

Minä en nauraisi tunneälykkyydelle. Se on älykkyyden laji, jota elämässä tarvitaan hyvinvoinnin tuottamiseen ja työssä menestymiseen keskimäärin huomattavasti enemmän kuin kuviopäättelytyyppistä älyä. Miten voi menestyä ja tuottaa hyvinvointia elämässä, jollei ole kykyä esimerkiksi empatiaan tai ei osaa tulkita muiden motiiveja. Näin tulee aina höynäytetyksi tai vastineeksi tuottaa vahinkoa muille. . Samoin joku tekee kymmeniä, satoja miljoonia rahaa menestymällä urheilussa. Mihin tällainen henkilö tarvitsee erinomaisia tuloksia kuviopäättelyssä, tosin ne eivät toisiaan sulje poiskaan. Toinen elättää itsensä musikaalisuudella. Toki älykkyys ja tunneäly voivat asua samassa päässä ja useimmiten asuvatkin tutkimusten mukaan (poislukien neurologiset poikkeavuudet). Useimmiten älykkäät ovat monilahjakkaita ja tunneälykkäitä. Älykkyys tukee lahjakkuutta ja auttaa kehittymään siinä mihin ryhtyy. Älykkyys on voima lahjakkuuden taustalla. Älykkyys ja herkkyys kulkevat useimmiten käsi kädessä. Älykäs myös ymmärtää, että äly on pitkälle geneettistä. Siksi hän ei naureskele muille. Kyky käyttää älykkyyttä ja lahjakkuutta on mahdollista vain työnteon kautta. Hyöty älykkyydestä yksilölle ja yhteiskunnalle saadaan vain työnteon ja tunneälyn yhdistelmänä.

"Tunneälyä" kutsuttiin ennen huomaavaisuudeksi ja käytöstavoiksi. Kaikkia ei vain kiinnosta ajatella toisten tunnemaailmaa, se ei ole tyhmyyttä.

Äläs nyt, kaikkihan omalla tavallaan älykkäitä, jotta jokaisella olisi hyvä mieli. Pitää olla nk. kevytälykkyyttä, jota voi olla vaikkapa kehitysvammaisella ihmisellä ollessaan hyvä tanssija tai musikaalisesti taitava. Jokainenhan voi myös oman sukupuolensa tuntea mikskä vaan, niin miksei ei voisi itseään luulla älykkäämmäksi.

 

Onhan meillä näitä uussuomalaisiakin, joista tulee heti lääkäreitä päästyään peruskoulusta sillä heille jo peruskoulun läpäiseminen on jo menestymisen merkki, vaikka todistus olisi täynnä vitosia. He ihan tosissaan kysyvät, että voiko amiksesta valmistua 2-3 vuodessa eläinlääkäriksi, lääkäriksi tai juristiksi. Heidän lukutaidottomat vanhemmatkin uskovat, että heidän jälkikasvunsa on tulevia lääkäreitä. Eivät ymmärrä, että sinne lääkikseen tai oikikseen pääsemiseksi edellytyksenä on lukio (ja harvinaisemmissa tapauksissa amistausta) ja pääsykokeista läpipääseminen. 

Mutta niidenhän piti olla insinöörejä ja aivokirurgeja! Todistukset jäivät Somaliaan. Eräs sanoi näin. Ettet vain ole rasisti...

Tyhmä ihminen ei ole oppinut koulussa mitään eikä sivistänyt itseään koulun jälkeen ja kuvittelee tietoisesti tai tiedostamattaan ettei kukaan muukaan. Ei osaa perustella mitään mutta luulee silti olevansa oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan. 

No eihän nykyään saa puhua ihmisten eroista muutenkaan. Ei saa puhua aivojen eroista sukupuolten välillä, ei saa puhua mustien älykkyysosamäärästä jne. Saako enää edes numeroina arvioida äo:ta? Olen kuullut puhuttavan, että psykologi voi lausunnossaan mainita hahmotuksen olevan tuota ja tätä, kielelliset taidot sitä ja tätä jne. Miten ulkomailla mitataan äo? Sanoin vai numeroin?

Otan tähän kantaa: psykologi ei missään puhu matalasta älykkyydestä, koska se on tabu. Sen sijaan puhutaan, kuinka henkilöllä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, nopea nimeäminen, hahmotus, kuviopäättely ym. tuota ja tätä tasoa, on heikkoa prosessointinopeutta jne. Tämän tyyppisiä lausuntoja lukiessa jopa ope itsekin tuntee olonsa hölmöksi, sillä mitä tästä pitäisi päätellä, että mikä on se syy oppilaan vaikeuksiin. Tullut vastaan samantyyppinen lausunto jopa oppilaasta, jolla oli epätasainen osaamisprofiili, oppi asioita, jotka kiinnostivat häntä, oppi lähes natiivin tasoisesti englantia (enkun opelta sama palaute) ja muutenkin osaamisprofiili oli vaihteleva, muisti joitain asioita ja joitain taas ei, oppimisvaikeuksia, tarvitsi selkeitä ohjeita, muuten rauhallinen ja opetukseen hyvin keskittynyt, ei häiriötekijöitä tms. Sellainen sekalainen setti, josta olisi voinut karkesti arvioida mistä on kyse, muttei täysin heikosta voinut puhua, sillä hyvin heikoille jo pelkkä tehtävänanto on vaikeaa ymmärrettäväksi. Myös peruskoulun projektit ja ryhmätyöt edellyttävät vahvaa toiminnanohjausta ja kokonaisuuksien hallintaa, puhumattakaan koulun köksästä eli peruskoulu näille terveille heikoille on suoraan sanoen aikamoinen suo tarvottavaksi. 

Parasta näissä tapauksissa on se, että huoltajat sokeasti voivat lapsensa olevan 'vain' lukihäiriöinen. Se olikin lukihäiriö, joka selittää vaikeudet. Unohdetaan kokonaan matala äo. Ei lukivaikeus itsessään älyä alenna mutta fakta on se, että iso osa näistä oppilaista, joilla on oppimisvaikeuksia ovat matalaälyisiä. 

 

Tukea vängätään, jotta todistuksessa seisoisi se normaali seiska tai kasi. Vaikka ope hyvää hyvyyttään antaisi sen normi kasin, se ei poista sitä tosiasiaa ettei nuori tule pärjäämään sähkärikoulutuksen matikassa. Myöhemmin aikuisuudessa ilmeneekin, ettei ollutkaan lukihäiriö vaan vaikeuksia on ratkaista minkäänlaisia ongelmia, puutteita on ajattelukyvyssä ja itsensä huolehtimisessa. 

 

Ihminen, jolla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, ei ole hyvä "vaikkapa matematiikassa". Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat peitenimi matalalle älykkyydelle. Tällaisen ihmisen elämä on keskivertoihmiseen tai huippuun verrattuna monimutkaisempi.

Ongelma tulee lopulta siinä että älykkäät palkitaan helpolla elämällä hyvillä työpaikoilla ja isoilla palkoilla.

Tyhmät joutuu sittenn elämään köyhänä sen takia että eivät olleet älykkäitä. 

 

Älykästä palkitaan ylimääräisesti. Eikö se eriitä että syntyi älykkääksi? 

Kyllä.

Voi kyynel... 

Pitäisikö meidän elää kuin jossain Neuvostoliitossa? Teoriassa niin hienoa kuin oli erojen häivyttäminen, mutta todellisuudessa ei. 

Ettet vain ajattele, että kukaan ei saa olla älykkäämpi. En itsekään suutu, jos joku on mua pidempi. En suutu 7:n ja 8:n oppilaana siitäkään, jos joku on 10:n oppilas. Olen hyvä kädentaitoja ja luovuutta edellyttävissä asioissa sekä ihmissuhteissa, ja näiden pohjalta itse olin miettinyt ammattiani.

Ei se ihmistä palvele mitenkään, että kielletään erot älykkyydessä. Yliopiston pitäisi kieliä siitä, että henkilöllä on älyä ja luontaista älykkyyttä. Toki ahkeruudella ja motivaatiollakin on osansa, mutta ei silti ole mitään tyhjää taulua, johon piirtämällä jokaisesta voi tulla mitä vain kun tekee kovasti töitä. 

Nykyisin toki halutaan tehdä väestöstä korkeakoulutettuja näyttääksemme maailman silmissä hyvältä. Gaussin käyrää se ei poista, vaikka 100 % korkeakoulutettaisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rasvamaksa.

Miksi alapeukut? Konsensus olemassa, että ihmisen omaa syytä. Siis tyhmyyttään hankittu.

Esimerkiksi ylensyömiseen ja alkoholismiin, joista rasvamaksa usein johtuu, voi johtaa moni syy, ei pelkästään "älyllinen tyhmyys". Ei jokainen ylipainoinen tai alkoholisti ole tyhmä – todellakaan! Moni on fiksu ja herkkä ihminen, jolle paineet ovat liikaa.

Jep, esim. tämä nykyinen valtakunnansovittelija on vakavasti ylipainoinen, tuskin kuitenkaan tähän hommaan on valittu jotain puupäätä? 

Eipä tietenkään, miksi olisi?

Totuus on kuin siirtolohkare, sinä seisot toisella puolen katsellen kaunista  vihreän sammaleen peittävää kalliota, minun puoleltani joku on riipinyt sammaleet  paskonut ison läjän  lohkareen koloon ja levittänyt vessapaperia lohkareen juurelle. Molempien näkemys lohkareesta on totuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ymmärrä huumoria, on aina kireä, hokee persuista ja inceleistä. On reilusti ylipainoinen ja keksii mitä milloinkin valheita miksi on niin lihava.

Mä oon ymmärtänyt inceleiden olevan kaikkein heikkolahjaisempia,sillä heidän mielestä naiset ovat syyllisiä kaikkeen. Naisten vika kun syrjäydyin, naisten vika kun en pääse töihin, naisten vika kun en saa naista. Itsessä ei voi koskaan olla vikaa eikä kykyä katsoa peiliin. Ainoa tapa saada käsitys naisesta on porno, jolle voi aivokapasiteettinsa luovuttaa. Kognitiivinen dissonanssi näkyy vahvasti inceleissä: pitäisi antaa pllua, mutta sitten nainen on pilalla, ja sitten taas pihtari kun ei anna, ja jälleen pilalla jos antaakin. 

Miksi sinä pyörit pelkästään inceleiden parissa? Itsekin samaa porukkaa?

Peruskoulun käynyt ihminen,jolla keskeytyneitä ammattiopintoja kun ei kiinnostanut kuluttaa koulun penkkiä. Teki sitten lastenhoitajan ja myyjän töitä kunnes kokeili koodausta ja sai siitä ammatin. Ei paha tuolla taustalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ymmärrä huumoria, on aina kireä, hokee persuista ja inceleistä. On reilusti ylipainoinen ja keksii mitä milloinkin valheita miksi on niin lihava.

Mä oon ymmärtänyt inceleiden olevan kaikkein heikkolahjaisempia,sillä heidän mielestä naiset ovat syyllisiä kaikkeen. Naisten vika kun syrjäydyin, naisten vika kun en pääse töihin, naisten vika kun en saa naista. Itsessä ei voi koskaan olla vikaa eikä kykyä katsoa peiliin. Ainoa tapa saada käsitys naisesta on porno, jolle voi aivokapasiteettinsa luovuttaa. Kognitiivinen dissonanssi näkyy vahvasti inceleissä: pitäisi antaa pllua, mutta sitten nainen on pilalla, ja sitten taas pihtari kun ei anna, ja jälleen pilalla jos antaakin. 

Miksi sinä pyörit pelkästään inceleiden parissa? Itsekin samaa porukkaa?

Suomessa on paljon inceleitä,yksinäisiä runkkareita. Eivät osaa edes kasvokkain ketään kohdata. Ei ihme ettei avioliittoja ja perheitä nykyään muodostu. Nykyään nuorilla paljonkin vaikeuksia muodostaa ihmissuhteita, jo pelkkä kaupan kassan kohtaaminen voi ahdistaa ilman sopivaa lääkitystä. Asutaan siellä omassa runkkuyksiössä katsomassa animea ja pelataan videopelejä ja tilataan woltilla ruokaa kun ahdistaa mennä ihmisten ilmoille. Tulee vain läski ja flegmaattinen sukupolvi. 

- eri

Jakaa someen aivan kaiken. Sekä tekoälyllä tehtyjä typeriä kuvia. 

Ilkeä. Pilkkaa, väheksyy, alistaa.

Ei osaa muuta kuin persu persu persu...