Onko kotihoito vaikea työpaikka pienemmillä paikkakunnilla?

Helsingin kotihoidossa oli ihan hullua meininkiä. Varoisin olla tekemisissä asiakkaana tai työntekijänä. Oikeasti. Hullua! 

Vierailija kirjoitti:

Kun luen ketjua, niin en enää ihmettele valitusta vanhustenhoidosta. Puuro lautaselle ja vaippa suunnilleen päälle, joku kotitakki niskaan ja lääkkeet suuhun. Heippa ja kivaa päivää! Todella lyhytnäköistä eikä todellakaan tue yhdenkään ihmisen kotona pärjäämistä, säilömistä korkeintaan. En myöskään ihmettele jos joku ei jaksa tai halua tehdä tuota työtä. Eettinen kuorma täytyy olla valtava, kun työtä ei saa tehdä kunnolla. 

Kaupungissa on usein samassa kerrostalossa useita kotihoidon asukkaita. Aamukäynnit on esim. Maire klo 7-7.15, Helvi klo 7.15-7.30, Erkki klo 7.30-7.45 ja Aarne klo 7.45 -8.00. Sitten 5 minuuttia siirtymäaikaa ja seuraava talo, jossa jo odottavat aamukäyntiä Lahja, Pirkko, Yrjö ja Adolf. Kun aamukäynnit on tehty klo 9.10 suunta kohti toimistoa, jossa oma kahvi- ja vessatauko ja seuraavaksi päiväkäynnnit, yleensä näille samoille porukoille klo 10-12, ja sen jälkeen oma ruokatauko. Lopuksi vielä iltapäivällä joko 2 suihkutusta ja 4 tavallista vartin käyntiä tai 8 tavallista vartin käyntiä. Yhteensä 22 - 24 käyntiä. Mutta joskus jos joutuu ottamaan kollegankin asiakkaita (jos kollegalla on vaikka exitus), niin voi tulla enemmän, minulla on suurin ollut 31 käyntiä samana päivänä, siinä oli yksi haavahoito mutta ei suihkuja. Sijaistahan näihin töihin ei kesken päivää saa mistään,mutta työt pitää tehdä. 

Useimmiten, jos olen vaikka Mairen aamupuurolautasen ääreen jättänyt niin päiväkäynnillä itse sen lautasen korjaan pöydästä tiskiin ja näen kyllä, onko syöty. Tämän paremmin tätä ei näillä resursseilla voi tehdä, ja siivoushommista tosiaan kieltäydyn jyrkästi ihan oman jaksamisenkin takia. Mutta sanoisin, että ei ole läheskään niin paha rasti kuin hoivakodeissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kotihoidossa miten paljon ns, teknistä osaamista vaativia juttuja, kuten katetrointia, haavan hoitoa jne? Saako niihin perehdytyksen (ei paljoa päihdepuolella tarvinnut tehdä ja koulun opit on jo unohtuneet)? Minkälaisia ne käynnit yleensä on?

ap

Katetrointia voi olla jollakin asikkaalla monta kertaa päivässä, mutta jos teidän kunnassa ei ole ketään sellaista, niin sitten yleensä tosi harvoin, ja se on yleensä aina kertakatetrointia ja helppoa. Älä ole huolissasi siitä, varmasti opit. 

Samoin haavanhoito keskittyy usein samoille tietyille henkilöille. Ihan varmasti opit. 

Käynneillekään ei ole yhtä ainoaa kaavaa, vaan riippuu asiakkaan tuen tarpeesta. Jollekin riittää pelkkä kauppatilauksen teko, ja kauppias tuo ruokakassin kotiin, mutta jollekin toiselle pitää keittää aamulla puuro tai lämmittää päivällä ruoka ja katsoa että syö. Lääkkeet annetaan tietysti myös. Aika monia täytyy käyttää vessassa, koska tarvitsevat siihen apua. Moni tarvitsee apua myös suihkussa, esimerkiksi jos ei näe shampoo- ja hoitoainepulloja ilman silmälaseja tai jos kädet ei enää nouse hiusten pesuun. Pukemisessa jotkut tarvitsevat apua, jos siis ovat vielä liikkuvia. Etenkin sukat ovat monelle vaikeita pukea. Osa voi olla sängyssäkin. 

Sitten voi  olla kaikenlaista, verenpaineen mittausta, verensokerien mittausta, insuliinin antamista. Etenkin parempikuntoisten kanssa olisi hyvä ehtiä myös vähän ulkoilla ja seurustella. 

Jakki tämä max 15 minuutin käynnin aikana?

Meillä lounaskäynnit ja päivlliskäynnit voi olla 15min. Aamu+ ilta on kyllä pidempi, osalla menee lähemmäs tunti.

: O 

Tuollaiseen luksukseen ei kyllä meillä ole varaa, että saataisi käyttää tunti. Aamu- ja iltakäynnit on yleensä ihan tavallisia vartin käyntejä. Nopeasti vain huomenet, puurohiutaleet lautaselle, vettä päälle ja mikroon. Sillä aikaa autetaan ylös sängystä jos ei ole jo, otetaan puurolautanen mikrosta vähän jähtymään, käytetään vessassa ja katsotaan mitä vaatteita on saanut päälleen ja voidaan antaa esim. mekko tai aamutakki lisäksi, mitataan verensokerit jos on tarve, annetaan inskat ja lääkkeet ja jätetään asiakas keittiöön syömään puuroa. Kyllä sen just vartissa tekee ja voi siinä samalla seurustella kun tekee. 

Apua! Vartissa en kyllä useimmalle saa tehtyä aamukäyntiä. Tukisukat vuoteessa, vessaan, pikkupesut, vaipanvaihto, autetaan vaatteet päälle, pedin petaaminen joko hoitaja tai yhdessä asiakkaan kanssa, aamupala tarjolle, kahvit pulloon, asiakas tekee itse leivät ja mitä pystyy. Lääkkeet, mittaukset. Tiskit koneeseen/pikkutiski käsin.  Keittiö omilta jäljiltä siistiksi, kirjaa ja vie roskat mennessä. 

Tiedän, että ollaan hyvässä asemassa, Toki jos yhdelle asiakkaalle ajaa 20-30min niin vartin käynnissä ei mitään järkeä.

 

Toki jos on esim pelkkä insuliini tai silmätipat niin voi olla 5min käynti

 

On niitä asiakkaita, jotka täytyy saattaa takaisin vuoteeseen ja silloin voi mennä suunnitellusti 40-50min

Me ei saada viedä roskia, kun siihen roskakatoksella käyntiin kuluu aikaa, eikä se ole asiakkaan hoitamista vaan kodinhoitoa. Eikä keitetä kahvia tai laiteta sitä pulloon. Tiskiäkään ei käytännössä tule aamukäynnillä, koska puuro tehdään mikrossa lautaselle ja asiakas jää syömään sitä. Seuraava käynti nostaa lautasen sitten pöydästä tiskikoneeseen, ellei asiakas ole itse pessyt sitä. Tukisukkien laitosta saa 5 minuuttia lisäaikaa. 

Pakko kysyä, mitä te sitten oikein siellä käynnillä työksenne teette? Kyllä aamiaisen laitto sisältyy normaaleihin töihin, oli se sitten se kahvi, voileipää tai puuroa. Samalla sen kahvin laittaa pulloonkin kun muutenkin keitetään. Kaikilla asiakkailla ei ole tiskikonetta, osalla ei edes mikroakaan.

Jos asiakas on tilannut vain 15 minuutin käynnin, niin tehdään ihan kaikki ne työt mitä siinä 15 minuutissa ehtii. Jos tarvitsee enemmän, siihen pitää olla perusteet ja pitää tilata pidempi käynti. Sehän maksaa enemmän, eikä kaikki halua. Esimerkiksi puuro tehdään tai annetaan viili tai jugurtti jääkaapista, miten on sovittu aamupalat, mutta eihän kahvi mikään pakollinen ole kenellekään, eikä sitä kaikki juo. Mutta kyllä se siis voidaan keittää, jos siihen on varattu aikaa. Tiskit nyt joka tapuksessa jää seuraavan vuoron huoleksi, koska ei me jäädä odottamaan asiakkaan viereen ja katselemaan kun hän syö. 

Meillä ainakin on paljon kotona asuvia muistisairaita, joiden syöminen on valvottava, muuten ruoka jää lautaselle jos vain lyödään lautanen eteen ja jätetään yksin syömään.. Toki käyntiaika on sitten myös sen ruokailun vaatiman ajan mukainen. Siinä ruokailua valvoessa ehtii esim. tiskata, keittää kahvin pulloon, tehdä voileipiä valmiiksi jääkaappiin, laittaa pyykit pesuun tai kuivumaan (pyykinpesu edellyttää että asiakkaalla on oma pesukone) ja pestä vessan.

Hmm. Oletteko kokeilleet? Noin meilläkin ennen luultiin. Mutta nykyään on huomattu, että muistisairas kyllä syö, kun kerran aloittaa. Syömiskyky säilyy kuitenkin tosi pitkään. 

Ai teillä luultiin ennen näin, mutta olette huomanneet olevanne väärässä? Miksi olette ikinä hoitaneet muistisairaita samalla tavalla? Ja nytkö jatkatte edelleen niin, mutta olette vaihtaneet tapaa? Nämä asiat pitäisi suunnitella palvelun tarpeen arviossa hoidon alussa ja jokaisella käynnillä arvioida miten toteutuu ja seurata asiakkaan voinnin muutoksia. Osa vaatii seuraa, että syö, osaa se voi haitata. He joilla menee sitten aika puhumiseen, tai jotain voi vaikka haitata, kun hoitajalla ei ole syötävää, ja aika menee sen tarjoamiseen.

Ja niissä "äkkiäkös sitä samalla, maalaisjärjellä" tehtäviä vessan pesuja ja pihatien kolaamisissa, mitkä ovat olleet kiellettyjä jo aikaa sitten, tulee myös hygieniaohjeet jo vastaan. Kannattaa noudattaa niitä annettuja ohjeita. Niihin on syynsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta voi olla oppia ottamaan verinäyte käsivarresta suonesta, jos et ole sitä harjoitellut. Mutta alkuun pääsee vaikka ei osaa. Yleensä vuorossa on kuitenkin muitakin työntekijöitä, ja kyllä senkin oppii. 

Ei meillä kotihoidossa lähihoitajat ota verinäytteitä.

Meillä taas suurin osa ottaa. Kaikki jotka haluavat, koulutetaan.

Niin kuin kaikissa työpaikoissa, myös kotihoidossa on tosi isoja eroja paikkojen välillä. Ihan jo siinä, että ollaanko maaseudulla vai kaupungissa, mutta myös hyvinvointialueiden tai jos yksityisellä, niin firmojen, välillä. Mitä tehdään, paljonko varattu aikaa asiakkaille, minkä kuntoisia asiakkaat ovat.... Ei kannata tyytyä ensimmäiseen paikkaan, vaan etsiä se hyvä työnantaja ja tiimi.

Kotihoidossa työskentely vaatii mun mielestä laajempaa osaamista kuin laitoksessa tehtävä työ. Olen ollut molemmissa. Kotihoidossa työ on vaihtelevaa ja päätöksiä joutuu tekemään yksin, vaikka tietysti tiiminvetäjälle tai lääkärille voi aina soittaa konsultaatiopuhelun. Oman kokemukseni mukaan myös ilmapiiri on parempi kotihoidossa kuin laitospaikkojen yksiköissä, joissa usein on aivan karsee meininki, ei uskoisi että on aikuisia ihmisiä töissä. Kotihoitoon hakeutuvat jotenkin... ammattimaisemmat ja selväjärkisemmät tyypit, ja varmaan vaikuttaa sekin, että nähdään vaan tauoilla ja palavereissa, ei tarvi olla koko ajan yhdessä. Itselleni osunut aina tosi kiva työporukka kotihoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun luen ketjua, niin en enää ihmettele valitusta vanhustenhoidosta. Puuro lautaselle ja vaippa suunnilleen päälle, joku kotitakki niskaan ja lääkkeet suuhun. Heippa ja kivaa päivää! Todella lyhytnäköistä eikä todellakaan tue yhdenkään ihmisen kotona pärjäämistä, säilömistä korkeintaan. En myöskään ihmettele jos joku ei jaksa tai halua tehdä tuota työtä. Eettinen kuorma täytyy olla valtava, kun työtä ei saa tehdä kunnolla. 

Kaupungissa on usein samassa kerrostalossa useita kotihoidon asukkaita. Aamukäynnit on esim. Maire klo 7-7.15, Helvi klo 7.15-7.30, Erkki klo 7.30-7.45 ja Aarne klo 7.45 -8.00. Sitten 5 minuuttia siirtymäaikaa ja seuraava talo, jossa jo odottavat aamukäyntiä Lahja, Pirkko, Yrjö ja Adolf. Kun aamukäynnit on tehty klo 9.10 suunta kohti toimistoa, jossa oma kahvi- ja vessatauko ja seuraavaksi päiväkäynnnit, yleensä näille samoille porukoille klo 10-12, ja sen jälkeen oma ruokatauko. Lopuksi vielä iltapäivällä joko 2 suihkutusta ja 4 tavallista vartin käyntiä tai 8 tavallista vartin käyntiä. Yhteensä 22 - 24 käyntiä. Mutta joskus jos joutuu ottamaan kollegankin asiakkaita (jos kollegalla on vaikka exitus), niin voi tulla enemmän, minulla on suurin ollut 31 käyntiä samana päivänä, siinä oli yksi haavahoito mutta ei suihkuja. Sijaistahan näihin töihin ei kesken päivää saa mistään,mutta työt pitää tehdä. 

Useimmiten, jos olen vaikka Mairen aamupuurolautasen ääreen jättänyt niin päiväkäynnillä itse sen lautasen korjaan pöydästä tiskiin ja näen kyllä, onko syöty. Tämän paremmin tätä ei näillä resursseilla voi tehdä, ja siivoushommista tosiaan kieltäydyn jyrkästi ihan oman jaksamisenkin takia. Mutta sanoisin, että ei ole läheskään niin paha rasti kuin hoivakodeissa. 

Hienoa jos teillä käyntiaikataulu pitää noin hyvin ja pääset tauollesi jo yhdeksän jälkeen. Viimeksi juhannusaattona sain aamutyöt tehtyä n. klo 12.30, työt mm. puheluiden, hälytysten ja muiden viivästysten myötä reilun tunnin myöhässä aikataulusta, joka muuten ei huomioi matka-aikoja ollenkaan silloin jos optimointi joutuu jakamaan ja siirtelemään käyntejä käsin, ohjelma hukkaa siinä kohtaa käyntien väliset matka-ajat. Meillä myöskin on työnantajan vaihdoksen jälkeen vain yksi tauko 30 min., aiemmin oli 20 min + 10 min.

Meillä suihkukäyntien pituus suurimmalla osalla asiakkaista on 60 min. Ilmeisesti teillä on hyväkuntoisia ja omatoimisia asiakkaita kun vartin aamukäynnitkin vaikuttavat riittävän varsin monelle.

Sijaisena kotihoidossa vasta mukavaa onkin. On asioita jotka pitäisi vaan tietää ja niitä ei lue missään, tyyliin pirkolle annetaan anjojen lisäksi aamuisin aina joku lääke mutta tätä ei ole kirjattu mihinkään. Tai haavanhoidon ohjeena lukee että hoida haava. Tai parhaita ovat nämä kun lukee että on sähkölukko mutta kas, alaoven sähkölukko ei ole toiminut vuosiin.. olisi pitänyt tietää ja ottaa avain.

Pienellä paikkakunnalla ei usein ole pysäköinnin valvontaa, joka voi kyllä helpottaa työtä merkittävästi. Auton voi tyrkätä parkkiin melkein mihin vain maastoparkkiin, kun ei tule sakkoa.

Vierailija kirjoitti:

Sijaisena kotihoidossa vasta mukavaa onkin. On asioita jotka pitäisi vaan tietää ja niitä ei lue missään, tyyliin pirkolle annetaan anjojen lisäksi aamuisin aina joku lääke mutta tätä ei ole kirjattu mihinkään. Tai haavanhoidon ohjeena lukee että hoida haava. Tai parhaita ovat nämä kun lukee että on sähkölukko mutta kas, alaoven sähkölukko ei ole toiminut vuosiin.. olisi pitänyt tietää ja ottaa avain.

Fiksu sijainen katsoo työohjeet läpi ja osaa kysyä ennen kierrokselle lähtöä jos ohjeissa on jotain tukinnanvaraista tai epäselvää. Lisäksi työohjeiden määrää rajoittaa ohjekentän merkkimäärä, ja jos ohjeeseen koitetaan mahduttaa kaikki mahdollinen, saattaa jokin varsin tärkeä tai olennainen seikka hukkua kaiken muun vähemmän olennaisen liipalaapan sekaan. HIljaista tietoa on paljon, mutta sitä ei vain aina pysty sisällyttämään ohjeisiin, mm. em. syistä johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisena kotihoidossa vasta mukavaa onkin. On asioita jotka pitäisi vaan tietää ja niitä ei lue missään, tyyliin pirkolle annetaan anjojen lisäksi aamuisin aina joku lääke mutta tätä ei ole kirjattu mihinkään. Tai haavanhoidon ohjeena lukee että hoida haava. Tai parhaita ovat nämä kun lukee että on sähkölukko mutta kas, alaoven sähkölukko ei ole toiminut vuosiin.. olisi pitänyt tietää ja ottaa avain.

Fiksu sijainen katsoo työohjeet läpi ja osaa kysyä ennen kierrokselle lähtöä jos ohjeissa on jotain tukinnanvaraista tai epäselvää. Lisäksi työohjeiden määrää rajoittaa ohjekentän merkkimäärä, ja jos ohjeeseen koitetaan mahduttaa kaikki mahdollinen, saattaa jokin varsin tärkeä tai olennainen seikka hukkua kaiken muun vähemmän olennaisen liipalaapan sekaan. HIljaista tietoa on paljon, mutta sitä ei vain aina pysty sisällyttämään ohjeisiin, mm. em. syistä johtuen.

Fiksu sijainen aina kysyy tietysti, mutta kun vastaus on että siellä lukee ohjeet niin mitäpä siihen sitten?

Vierailija kirjoitti:

Pienellä paikkakunnalla ei usein ole pysäköinnin valvontaa, joka voi kyllä helpottaa työtä merkittävästi. Auton voi tyrkätä parkkiin melkein mihin vain maastoparkkiin, kun ei tule sakkoa.

Eipä täällä maalla niitä vierasparkkipaikkoja taloyhtiöiden pihoissa ole yhtään sen paremmin, lisäksi on aina niitä naapurikyttääjiä jotka näkevät vaivaa mitä ihmeellisimmistä asioista, pysäköinti ei suinkaan ole heille ainoa häiriötekijä mitä kotihoito käydessään saa aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Sijaisena kotihoidossa vasta mukavaa onkin. On asioita jotka pitäisi vaan tietää ja niitä ei lue missään, tyyliin pirkolle annetaan anjojen lisäksi aamuisin aina joku lääke mutta tätä ei ole kirjattu mihinkään. Tai haavanhoidon ohjeena lukee että hoida haava. Tai parhaita ovat nämä kun lukee että on sähkölukko mutta kas, alaoven sähkölukko ei ole toiminut vuosiin.. olisi pitänyt tietää ja ottaa avain.

Tiimien saikut tekevät meillä muutoksia työohjeisiin, heille ilmoitus ohjemuutoksen tarpeesta. Valitettavasti jos työt on jo julkaistu niin muutos ohjeessa näkyy vasta seuraavasta julkaisemattomasta käynnistä alkaen, ellei sh tee/ole tehnyt poikkeusohjetta joka näkyy kohdistettuna tiettyyn käyntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienellä paikkakunnalla ei usein ole pysäköinnin valvontaa, joka voi kyllä helpottaa työtä merkittävästi. Auton voi tyrkätä parkkiin melkein mihin vain maastoparkkiin, kun ei tule sakkoa.

Eipä täällä maalla niitä vierasparkkipaikkoja taloyhtiöiden pihoissa ole yhtään sen paremmin, lisäksi on aina niitä naapurikyttääjiä jotka näkevät vaivaa mitä ihmeellisimmistä asioista, pysäköinti ei suinkaan ole heille ainoa häiriötekijä mitä kotihoito käydessään saa aikaan.

Toki tuo epävirallinen valitusketju on paljon hitaampi, ja paljon riippuu esimiehistä.

Jos esimiehet on rentoja ja vaikka parkkeeraushommat ei kiinnosta heitä, niin naapurikyttääjä on aika heikoilla.

Vierailija kirjoitti:

Sijaisena kotihoidossa vasta mukavaa onkin. On asioita jotka pitäisi vaan tietää ja niitä ei lue missään, tyyliin pirkolle annetaan anjojen lisäksi aamuisin aina joku lääke mutta tätä ei ole kirjattu mihinkään. Tai haavanhoidon ohjeena lukee että hoida haava. Tai parhaita ovat nämä kun lukee että on sähkölukko mutta kas, alaoven sähkölukko ei ole toiminut vuosiin.. olisi pitänyt tietää ja ottaa avain.

Näitä kyllä varmaan riittää. Olen vakituinen, mutta kierrän paljon, ja aina jotain mitä ei ole päivitetty. Lääkityksen pystyy tarkistamaan listalta, ja se on voi voi jos se ei ole kunnossa. Kirjaan, että lääkkeet annettu lääkelistan mukaan. Mutta ovien koodeja yms ei kyllä saa muuta kuin soittamalla jollekin. Haavanhoito-ohjeetkin pitäisi olla, että hoito jatkuu suunnitelman mukaan, siinä sitten koittaa selvittää edellisten kirjausten mukaan, jos ne näkyy. Usein jos ei ole ohjeita niin ei ole tuotteitakaan kotona. Ja asiakkaat maksaa. Yleensä mitä pienempi paikkakunta, sitä enemmän sisäpiiritietoa.