Mistä tietää, että puoliso rakastaa
Sinä joka olet naimisissa/parisuhteessa, mistä kumppanisi arkisista teoista ja käyttäytymisestä tiedät, että hän välittää sinusta?
Jos olet eronnut tai eroamassa mitä merkkejä on mahdollisesti ollut päinvastaisesta?
Kysyn siksi koska olen alkanut kyseenalaistamaan sen, välittääkö oma mieheni minusta todellisuudessa juurikaan… Hän ei halua erota, mutta hän on usein hyvin välinpitämätön minua kohtaan, varsinkin silloin kun eniten tarvitsisin hänen tukeaan. Ehkäpä hän ei vain lasten takia haluaisi erota..
Kommentit (47)
Ei välitä. Sinuna jättäisin ja alkaisin lipittää viiniä.
Antaa anteeksi ja pyrkii ymmärtämään. Pysyttelee puolellasi ja yrittää ratkaista asiat eduksesi.
Toisinpäin ensin, rakastatko itse puolisoasi? Miten kohtelet häntä?
Vierailija kirjoitti:
Toisinpäin ensin, rakastatko itse puolisoasi? Miten kohtelet häntä?
Kyselen hänen kuulumisia päivittäin ja olen oikeasti kiinnostunut. Minulla on aito halu ilahduttaa häntä. Myötäelän hänen surussa (silloin kun sellaisia päiviä on).
Rakastava puoliso haluaa asettaa sinut etusijalle, kysyy mielipidettäsi valinnoissa ja haluaa viettää aikaa kanssasi.
Itse olen eronnut. Olin aina yksin avioliiton viimeiset vuodet. Ex ei osannut tai halunnut joustaa eikä tulla missään asioissa vastaan. Sain aina vastaukseksi pyyntöihin ja toiveisiini "ei". Kysyin sitten rakastaako hän minua. Ei voinut vastata.
Nykyinen suhteeni on ihan toisenlainen. Tunnen oloni tärkeäksi vielä 10 vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
A4 esiin ja alat tenttaamaan
Kiitos kun vaivauduit vastaamaan näinkin mukahauskan ja turhan vastauksen!
Ei ole 40 vuoden jälkeenkään mikään tunteista puhuja, mutta tekee kaikkia sellaisia asioita, joiden tietää olevan toisen elämää ilahduttavia, kuten tekee hyvää ruokaa, suorittaa kodin askareita sun muuta.
Vierailija kirjoitti:
Rakastava puoliso haluaa asettaa sinut etusijalle, kysyy mielipidettäsi valinnoissa ja haluaa viettää aikaa kanssasi.
Itse olen eronnut. Olin aina yksin avioliiton viimeiset vuodet. Ex ei osannut tai halunnut joustaa eikä tulla missään asioissa vastaan. Sain aina vastaukseksi pyyntöihin ja toiveisiini "ei". Kysyin sitten rakastaako hän minua. Ei voinut vastata.
Nykyinen suhteeni on ihan toisenlainen. Tunnen oloni tärkeäksi vielä 10 vuoden jälkeen.
Onnittelut että päädyit lopulta parempaan, onnelliseen suhteeseen!
Ap
Mies ei kurista...tai kuristaa vain vähän. Vaimo ei vertaa kullia mustaan suurmulkkuun.
Antaa anteeksi. Anteeksianto kuuluu niin vahvasti rakkauteen.
Vauva.fi forumin parisuhde ohjeet.
1. Jätä se renttu.
2. Jos edes ajattelet mitään muuta vaihtoehtoa niin lue sääntö numero yksi.
Kaikki parisuhde ongelmat katoaa kun ei ole parisuhdetta. Toimii 100%sti parisuhde ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vauva.fi forumin parisuhde ohjeet.
1. Jätä se renttu.
2. Jos edes ajattelet mitään muuta vaihtoehtoa niin lue sääntö numero yksi.
Kaikki parisuhde ongelmat katoaa kun ei ole parisuhdetta. Toimii 100%sti parisuhde ongelmiin.
Katoaa niin parisuhdeongelmat kuin parisuhteen edutkin…
Vierailija kirjoitti:
Mies ei kurista...tai kuristaa vain vähän. Vaimo ei vertaa kullia mustaan suurmulkkuun.
Taidat olla sinkku
Vierailija kirjoitti:
Vauva.fi forumin parisuhde ohjeet.
1. Jätä se renttu.
2. Jos edes ajattelet mitään muuta vaihtoehtoa niin lue sääntö numero yksi.
Kaikki parisuhde ongelmat katoaa kun ei ole parisuhdetta. Toimii 100%sti parisuhde ongelmiin.
Jos on yhteisiä lapsia ne kaikki ongelmat ei silti välttämättä katoa…
Luulen että kyllä sen vaan huomaa.
Itse luulen että omalla kohdalla ei rakasta enää.
Tekee kotitöitä muttei omaksi ilokseni vaan velvollisuudentunnosta.
On ennemmin harrastuksissa poissa kotoa. Ei vietä aikaa kanssani laisinkaan.
Tekee ruokaa itselleen ja lapsille, ennen teki kaikille.
Katselee urheilua kokoajan vaikka muut eivät halua sitä katsoa.
Ei kysele yhtään mitään minun päivästäni tai elämästäni yleensäkään. Ei keskustella olleenkaan mistään. Kuollut on. Odotan että lapset kasvaa.
Jatkuva kritisointi ON huono merkki!!
Vierailija kirjoitti:
Luulen että kyllä sen vaan huomaa.
Itse luulen että omalla kohdalla ei rakasta enää.
Tekee kotitöitä muttei omaksi ilokseni vaan velvollisuudentunnosta.
On ennemmin harrastuksissa poissa kotoa. Ei vietä aikaa kanssani laisinkaan.
Tekee ruokaa itselleen ja lapsille, ennen teki kaikille.
Katselee urheilua kokoajan vaikka muut eivät halua sitä katsoa.
Ei kysele yhtään mitään minun päivästäni tai elämästäni yleensäkään. Ei keskustella olleenkaan mistään. Kuollut on. Odotan että lapset kasvaa.
Siis tekee ruokaa perheelle, muttei sulle!!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että kyllä sen vaan huomaa.
Itse luulen että omalla kohdalla ei rakasta enää.
Tekee kotitöitä muttei omaksi ilokseni vaan velvollisuudentunnosta.
On ennemmin harrastuksissa poissa kotoa. Ei vietä aikaa kanssani laisinkaan.
Tekee ruokaa itselleen ja lapsille, ennen teki kaikille.
Katselee urheilua kokoajan vaikka muut eivät halua sitä katsoa.
Ei kysele yhtään mitään minun päivästäni tai elämästäni yleensäkään. Ei keskustella olleenkaan mistään. Kuollut on. Odotan että lapset kasvaa.
Siis tekee ruokaa perheelle, muttei sulle!!?
Kyllä, en satu syömään mm lasten makaronilaatikkoa eikä hän sitä itsekään kyllä syö.
Onko esim. lähes päivittäinen kritisointi mahdollisesti vain luonteenpiirre tai stressistä johtuvaa vai onko siinä taustalla yleensä jonkinlaista toisen ihmisen halveksuntaa?