Jos vihaisit työtäsi, irtisanoutuisitko ennen uuden työn löytymistä?
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vihaan työtäni, mutta yritän jatkaa lapseni ja mieheni vuoksi. Kohta saan perintöä ja harkitsen vakavasti töiden lopettamista.
Minä kuvittelin saavani perintöä, en nyt mitään huimaa summaa mutta tuntuvan, mutta paljastui että ei sitä rahaa niin paljoa ollut ja omaisuus (talo, mökki, maa) olivat menettäneet arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihaan työtäni, mutta yritän jatkaa lapseni ja mieheni vuoksi. Kohta saan perintöä ja harkitsen vakavasti töiden lopettamista.
Minä kuvittelin saavani perintöä, en nyt mitään huimaa summaa mutta tuntuvan, mutta paljastui että ei sitä rahaa niin paljoa ollut ja omaisuus (talo, mökki, maa) olivat menettäneet arvoa.
Harmi sulle. Toivottavasti sait edes arkeen "luksusta".
Oma perintö tulee rahana ja säästöä on itselläni jonkun verran.
Tekisi mieli jättää vakityö hyvällä paikalla ja vaihtaa osa-aikaiseen huonommin palkattuun mutta en uskalla. Toki sitten hakisin muuta työtä lisäksi.
Kuinka paljon säästössä teillä jotka noin vain lähdette?
Olen kerran kävellyt työpaikasta ulos samalla ilmoittaen, että tämä oli sitten tässä. Ei ollut uutta työtä odottamassa, en ollut edes hakenut.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon säästössä teillä jotka noin vain lähdette?
Ei ollut kummempia säästöjä, mutta oli sellainen ala sellaiseen aikaan, että käytännössä kotoa tultiin hakemaan.
Tällä hetkellä työmarkkina on sellainen, että 400-700 hakee samaa paikkaa.
Vihaan vielä enemmän nälissäni olemista ja kodittomaksi joutumista.
t. Töitä vain rahan takia
Vierailija kirjoitti:
Ei uusia töitä ole noin vain tarjolla
Eläkkeelle viisi vuotta, vihaan työtäni, mutta en irtisanoudu, koska tässä iässä ei vaihdeta työpaikkoja, jos ei ole johtavassa asemassa tai poliitikko ja yrittäjäksi en uskalla alkaa.
Ap:llä hyvä tilanne. Täällä sellainen että johdolta jatkuvaa kettuilua ja muutenkin työpaikka on aivan kamala. Eläikä parin vuoden päästä niin ei tarvitse edes harkita työpaikan vaihtoa.
Olen irtisanoutunut ennen uuden löytymistä.
En todellakaan. Oon 3 v hakenut töitä. Korona-aikana olin lomautettuna pitkään, hain paljon töitä. Pääsin takaisin vanhaan työhön ja n vuoden päästä aloin hakemaan uutta. Satoja hakemuksia, 0 haastattelua. Jokainen palkkapäivä on askel sitä päivää, jolloin asuntolaina on maksettu.
Olen itse sanoutunut irti työstäni eikä ollut tietoa uudesta työpaikasta. Silloin, kun tämän päätöksen tein oli 1990-luvun syvä lama mikä johti myös minun kohdallani vuosikausia kestävään työttömyyteen ja satunnaisiin pätkätöihin. Sinikkäällä yrittämisellä mm. osallistumalla erilaisiin koulutuksiin pidin itseäni työllistymiskykyisenä ja -kelpoisena ja sitten laman alkaessa häämöttää loppuaan työllistyinkin vielä yli 40-vuotiaana vakinaiseen työsuhteeseen. Yritys jossa työskentelin ja josta omatoimisesti irtisanouduin myös teki 1990-luvulla laman seurauksena konkurssin.
Vierailija kirjoitti:
Tekisi mieli jättää vakityö hyvällä paikalla ja vaihtaa osa-aikaiseen huonommin palkattuun mutta en uskalla. Toki sitten hakisin muuta työtä lisäksi.
En uskaltaisi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisi mieli jättää vakityö hyvällä paikalla ja vaihtaa osa-aikaiseen huonommin palkattuun mutta en uskalla. Toki sitten hakisin muuta työtä lisäksi.
En uskaltaisi
Ei missään nimessä kannata vaihtaa!
Joo, saa rahaa mutta entä jos on joka päivä moraalinen krapula kun kokee tekevänsä vääryyttä?
Olen minä senkin tehnyt. En tosin vihannut työtä, vaan firman omistajaa.
Vihaan työtäni, mutta yritän jatkaa lapseni ja mieheni vuoksi. Kohta saan perintöä ja harkitsen vakavasti töiden lopettamista.