Jos vihaisit työtäsi, irtisanoutuisitko ennen uuden työn löytymistä?
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinnittele jotenkin rahan takia.
Oi-joi-joi-joi, elämä on julmaa
Mun on pakko twerkkaa, että saisin fyrkkaa
Oi-joi-joi-joi, elämä on julmaa
Mun on pakko twerkkaa, että saisin fyrkkaa
Joten ylös ja duuniin rahan takii
Taas mennään rahan takii
Kello on melkein 7.45
Oi-joi-joi-joi, elämä on julmaa
Mun on pakko twerkkaa, että saisin fyrkkaa
Pakko tarttua tuohon 7:45. Muistelen joskus kaiholla niitä aikoja kun töihin lähteminen ennen kahdeksaa tuntui aivan kauhealta ja epäinhimilliseltä. Nykyään olen ollut tuohon aikaan jo melkein kaksi tuntia töissä 😖 Ja kyllä, se se vasta epäinhimillistä onkin. Onneksi tämäkin määräaikaisuus päättyy syksyllä. Sen jälkeen ei ole enää pelkoa työllistymisestä tässä iässä.
Käytännössä en voisi. Koska menettäisin toimeentuloni. Säästöilläni ei pitkään perhettä elätetä, joten pitäisi vaan ottaa one for the team ja yrittää kehittyä ihmisenä sen verran että voisi saada jonkun uuden ja paremman työn. Ei olisi helppoa se.
Vierailija kirjoitti:
Sinnittele jotenkin rahan takia.
Miten?
Jos olisin tuossa tilanteessa niin sinnittelisin nykyisessä kunnes löytäisin uuden työpaikan ja kunnes työsopimus olisi allekirjoitettu. Työllisyystilanne on niin surkea että huonostakin työpaikasta on pidettävä kiinni.
Hyödyllinen kirja sinnittelijöille on tämä "Työpaikan kusipäät - selviytyjän opas"
https://docendo.fi/kirjat/tyopaikan-kusipaat/
Löytyy myös kirjastoista.
M60+
Kestäisin vanhaa työtä kunnes uusi työsopimus on löytynyt ja nimi on paperissa. Yhden palkansaajan taloutena (elätän itseni lisäksi kaksi lukioikäistä) tulojen säännöllisyys on äärimmäisen tärkeää.
Kannattaa irtisanoutua työstä jota vihaa. Viha on jäytävä kaiken nielevä tunne. Tilalle joku joka siitä työstä tykkää ja itsellesi avautuu uusi ovi parempaan elämään. Kun sitten ne ketkä sitä omaa työtään vihaa, tavallaan estää siitä nauttivia näyttämästä että tykkää siitä työstä voi tulla kateutta. Olen ollut ko tilanteessa ja en uskaltanut sanoa että tykkään työstäkin kun työtä vihaava sanoi, että vihaahan muutkin tätä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa irtisanoutua työstä jota vihaa. Viha on jäytävä kaiken nielevä tunne. Tilalle joku joka siitä työstä tykkää ja itsellesi avautuu uusi ovi parempaan elämään. Kun sitten ne ketkä sitä omaa työtään vihaa, tavallaan estää siitä nauttivia näyttämästä että tykkää siitä työstä voi tulla kateutta. Olen ollut ko tilanteessa ja en uskaltanut sanoa että tykkään työstäkin kun työtä vihaava sanoi, että vihaahan muutkin tätä työtä.
Tällä hetkellä ei kannata irtisanoutua mistään työstä jos siihen ei ole äärimmäistä pakkoa tai on jo varmuus uudesta työpaikasta. Se että vihaa työtänsä on vielä siedettävissä oleva tilanne mikäli palkka kuitenkin juoksee eikä muuta työtä ole saatavissa.
Työttömyyttään oppii vihaamaan hyvin nopeasti viimeistään siinä vaiheessa, kun rahat ovat lopussa, laskut lankeavat eikä uudesta työpaikasta ole toivoakaan.
Vihatusta työpaikasta pääsee tarvittaessa ilmoitusasiana eroon nopeasti mutta vihatusta työttömyydestä ei pääse oikein millään eroon.
M60+
Uusi tulee kyllä tilalle, mutta uuden työn löytäminen voi olla hankalaa... riippuu tietenkin alasta, iästä ja kokemuksesta.
Minäkin suosittelen asennemuutosta. Työn vihaaminen tekee työssäkäynnin pelkästään hankalammaksi. On parempi pyrkiä näkemään työn hyvät puolet ja hyväksyä huonot puolet siten, että samalla pyrkii vähentämään niiden vaikutusta. Toki uutta työtä voi hakea samalla.
Oon tehnyt näin pari vuotta sitten. No big deal.
En uskalla vaikka vihaan joka sekuntia.
Vierailija kirjoitti:
Saikuttaisin ja etsisin uutta työtä. Olen nuorempana irtisanoutunut tyhjän päälle mutta silloin sain heti uusia töitä kun vain halusin. Nyt en enää uskaltaisi.
Sama täällä, näillä ikävuosilla ja tässä työmarkkina tilanteessa en uskaltaisi
Vierailija kirjoitti:
Olen tekemässä niin, mutta olen lähellä eläkeikää, enkä usko enää työllistyväni.
Nuorempana, sanotaan vaikka 40-vuotiaana, en olisi uskaltanut niin tehdä, koska vuosikymmenten mahdollinen työttömyys ei houkuttanut.
Näinhän se on, eli liittyy olennaisesti ikään.
Olen irtisanoutunut aikaisemmin tyhjän päälle. Nykytilanne on varmasti kaikilla eri kun työllisyystilanne on heikko.
Inhoon työpaikkaani 10/10, lähinnä esimiestäni. Ja oikeestaan tän esimiehen takia olen alkanut inhoamaan työpaikkaani.
Mulla on 3 vuotta jäljellä eläkkeeseen. Ja kyllä meinaan sinnitellä loppuun asti, kun ei ole muutakaan vaihtoehtoa taloudellisesti näin yksinelävänä. Pahoina hetkinä suunnittelen viikonlopun tekemisiäni, haaveilen ajasta jolloin olen vapaa töistä. Yritän ajatella mukavia juttuja enkä jumita tässä työtilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen irtisanoutunut aikaisemmin tyhjän päälle. Nykytilanne on varmasti kaikilla eri kun työllisyystilanne on heikko.
Inhoon työpaikkaani 10/10, lähinnä esimiestäni. Ja oikeestaan tän esimiehen takia olen alkanut inhoamaan työpaikkaani.
Mulla on 3 vuotta jäljellä eläkkeeseen. Ja kyllä meinaan sinnitellä loppuun asti, kun ei ole muutakaan vaihtoehtoa taloudellisesti näin yksinelävänä. Pahoina hetkinä suunnittelen viikonlopun tekemisiäni, haaveilen ajasta jolloin olen vapaa töistä. Yritän ajatella mukavia juttuja enkä jumita tässä työtilanteessa.
Minulla 5 vuotta eläkeikään ja aion lähteä tänä vuonna... Takan vuosikymmenten työura.
Onneksi on viikonloppu! Thank god it's Friday!
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on viikonloppu! Thank god it's Friday!
Ja taas huomenna palattava haukuttavaksi 😭
Olen tehnyt niin joskus vuosia sitten, jolloin alallani oli hyvä työtilanne. En epäillyt hetkeäkään, ettenkö löytäisi pian uutta työpaikkaa. Se löytyikin välittömästi. Nykyisin tuollainen menettely olisi ajattelematonta.