Mitä haluaisit sanoa työkaverillesi, pomollesi tai asiakkaallesi, mutta se ei olisi ok?

Kollegoille ja esihenkilöllenikin sanoisin että lopettakaa se jokapäiväinen omista henkilökohtaisista asioista puhuminen työpaikalla. Ettekö te tollot tajua että ketään ei kiinnosta ne ainaiset samat jutut lapsenlapsesta, puolison yksityiskohtaiset ällöttävät sairaskertomukset. Yksi kehuu vähän väliä aikuisten lastensa harrastuksilla ja sit päästäänki hänen omaan nuoruusvuosien harrastukseen kun hänellä on muka "urheilutausta" - no joo.... ehkä joskus 10-19 vuotiaana pelas jotain joukkuelajia harrastusmielessä joka muokkautuikin hänen omassa päässä urheilutaustaksi ja sit on ne lasten yliopisto-opinnot jotka pitää tuoda jatkuvasti esille ja unohtamatta kuka sukulainen omistaa mitäkin, kenet hän tuntee nyt tai tunsi nuorena ym ym. Mä en niin jaksa tätä enkä haluais olla missään tekemisissä muutakuin sen mitä avokonttorilla työasioissa on pakko.

Ihminen jolla on tatuointeja naamassa kuuluu joko vankilaan tai mielisairaalaan eikä asiakaspalvelutyöhön.

Vierailija kirjoitti:

Voi fack että mä inhoan tätä työelämän yleistä ongelmaa siitä että joku xx henkilö käyttäytyy huonosti tai epäkollegiaalisesti joko hetkittäin tai pitkiäkin aikoja ja kun henkilö yy sitten reagoi siihen asettamalla stopin, sanoo napakasti vastaan, käskee lopettaa ja/tai vie aiaa eteenpäin organisaatiossa tai työsuojeluun, niin hän onkin yhtäkkiä se syyllinen ylireagointiin (esim muka ylimitoitetusti tai jopa asiattomasti). Eli kun pinna palaa vaikka jatkuvaan kollegan vähättelyyn, pyytämättä neuvomiseen, erinäisiin kiukunpuuskiin, kateellisiin naljaileviin vihjailuihin yms, siitä ei saa sanoa kipakasti takaisin vaan pitäisi pyytää keskustelu ja oikein mukavaan äänensävyyn kysyä mikä nyt on ja miten voisimme toimia yhdessä jatkossa paremmin. Eli yritetään bain ymmärtää sitä ilkeilevää osapuolta hyvin silkkihansikkain. 

Tämähän johtaa siihen "koulukiusaamissyndroomaan" että kiusaaja saa kiusata mutta takaisin ei saa antaa tai itse olet kohta syytettynä ja jostain merkillisestä syystä se kiusaaja voittaa aina.

Minulla on muutoin sama kokemus, mutta kokemukseni mukaan edes se mukava äänensävy ja rakentava keskustelunavaus eivät auta, jos vastapuolena on herkästi loukkaantuva tyyppi. Juuri hiljattain otin puheeksi erään ongelma, jotta se ei kasvaisi suuremmaksi. Noh, se kasvoi suureksi, koska otin sen puheeksi. Yhtäkkiä minä olin se, joka oli toiminut joka ikisessä käänteessä väärin. Kollega ei nähnyt itsellään muuta kuin uhrin roolin, vaikka hän oli se, jonka piikittelyä ja niskojen nakkelua olin alusta alkaen kuunnellut ja seurannut. 

Kollegallani ei nähtävästi ole minkäänlaista itsereflektiokykyä, koska hän syytti minua asioista, joita hän oli itse tehnyt.

Lisäksi hän pahoittaa mielensä milloin mistäkin ja milloin kenenkin sanomisista. Hän on koko ajan oikomassa muiden puheita ja tekemisiä sekä puhumatta ja tekemättä jättämisiä. Mutta sen kerran, kun joku sanoo hänelle vastaan, hän loukkaantuu sydänjuuriaan myöten.

Samainen kollega kehuu itseään joka ikisessä käänteessä. Hän teki sitä ja hän teki tuota. Hän saa käännettyä minkä tahansa keskustelun itseensä (ja myös itseään vastaan).

Sanoisin sinulle, kollegani, että olet yksi oksettavimmista ihmisistä, joita tunnen. Ja minä olen sentään elämäni aikana nähnyt paljon.

Useammalle kollegalleni olen halunnut sanoa "anna mä nuolen sua ja panen sitten joka reikään". Oon vain yhelle sanonu ja se tykkäs saaha.

Ota vastuu johtamasi tiimin työstä, opettele työtehtävät ja kysy ennen kuin teet. Lopeta mikrojohtaminen ja kuuntele alaisiasi, jotka ovat olleet sinua pidempään talossa. Ei kiinnosta kuulla sun aikuisten lasten edesottamuksista ihan kuin ne olisi taaperoita vielä.

Mä haluaisin sanoa sille nyt johtajaroolissa olevalle henkilölle (n) joka minut rekrytoi monen kymmenen hakijan joukosta, että sun olisi pitänyt ymmärtää että niin paljon vaativimmissa työtehtävissä ja isommassa globaalifirmassa työskennelleenä minä en ehkä ole kovin motivoitunut tällaiseen "bulkki" tehtävään jossa on vastuuta mut ei juuri mitään oikeaa päätösvaltaa isommissa linjoissa. Eihän täällä edes saa sanoa mitään mielipiteitä eikä kehitysideoita ilman että joku loukkaantuu ja vetää herneen nenään. Sekä että varsinkin nykyinen roolini on aivan liian operatiivinen eikä minua ole koskaan kiinnostanut tällainen diiba daaban pyörittely näissä asiakkuuksissa mitä nyt joudun hoitelemaan. Mut ei se mitään liksa on ok ja pitkät lomat.