Mitä haluaisit sanoa työkaverillesi, pomollesi tai asiakkaallesi, mutta se ei olisi ok?

Työkollegalle sanoisin et ymmärrän erittäin hyvin miksi lähdet. Olen jo ajat sitten ajatellut että miten hemmetillä sä jaksat ja saapa nähdä milloin lähdet. Olemme huomanneet hiljaisuutesi ja välinpitämättömyytedi, sen kuinka sarvi kasvoi otsassasi. Niin täältä on muutkin häipyneet jotka on joskus olleet muualla töissä ja jatkoa seuraa... mä veikkaan jo seuraavaa...

Olipahan eilinen kokoontuminen TAAS niin tyhjänpäiväinen ja turha aikasyöppö. Meillä kaikilla (tai suurimmalla osalla) ois pe iltapäivästä ollu muutakin työasioita tehtävänä, ku kuunnella pitkällistä, hidasta, samojen asioiden kertausjaaritusta. Tuon kaiken olisi voinut tiivistää puoleen nyt käytetystä ajasta jos ne ketkä esittää asiaa osaisivat kiteyttää viestinsä ja olla napakoita, puhua lyhyesti ja olla toistamatta moneen kertaan jo nähtyä ja kuultua.

Kollega 1. Kun joskus puhut palaverissa (yleensä sulla ei oo mitään sanottavaa), vaikka joku olisi teams linjoilla, älä korota ääntäsi, me emme ole kuuroja eikä kovaäänisesti puhuminen tuo yhtään vaikuttavuutta sanomisiisi, eteenkään kun sanomisesi on yleensä ihan jotain diibadaabaa. Samoin puhelimeenkaan  ei tarvitse huutaa.

Kollega 2. Oleko huomannut että alat ehkä jopa dementoitumaan ja vanhanaikaiset autoritääriset piirteesi pukkaa kokoajan enemmän ja enemmän esille kun suodatin pettää. Edelleenkään et taida tajuta että sä et ole meidän muiden minkäänlainen pomo. Äläkä puutu joka helv..n asiaan. 

Kollega 3. Se että joku on ollut koko pitkän työikänsä samalla työnantajalla ei tarkoita sitä että olisit mitenkään pätevä ko tehtävään. 

Ylimmälle johtajalle: Teit todella ison virheen eräässä rekryssä. Siihen rooliin olisi tarvittu ihan eri persoonainen ja eri osaamista omaava henkilö.

Eräälle johtoasemassa olevalle sanoisin, että kukaan ei pidä sinusta, kaikki tietävät että et osaa hoitaa tehtäviäsi ja toimittamasi dokumentit ovat pelkkää siansaksaa- et oikeasti ymmärrä mistään mitään ja luulet itsestäsi liikoja kun vaan laitat sivistyssanoja pötköön. Et ilmeisesti tajua että se ei mene läpi kenellekään, koska et selvästi ymmärrä edes itse sanomaasi.

Toiselle työkaverille sanoisin, että samalla tavalla kun sinäkään et selvästi kyllästy tuijottamasta syvälle silmiini- minäkin voisin katsoa sinun silmiäsi loputtomiin. On ihanaa miten huomioit minut pienillä eleillä, joitamuut eivät huomaa. Meillä molemmilla on kuitenkin ilmeisesti periaate, että vaikka kuinka ihastuttaa niin työpaikkaromanssi olisi nounou?

Ihan kaikille, organisaatiotasosta riippumatta, haluaisin sanoa 

*älkää kyselkö muiden henkilökohtaisia asioita. Jokainen kertokoot itse sen mitä haluaa ja niille jotka jakaa kaikki henkilökohtaiset asiansa voi sitten esittää jatkokysymyksiä jos olette jo entuudestaan tottuneet siihen että joku tykkää jutustella omista asioista. 

Älä kysele onko jollain lapsia, mitä helvettiä kenenkään lapset tai lapsettomuus sulle kuuluu. Älä kysele tarkempi asuinaluetietoja, voi kysyä esim että adutko tässä kaupunkialueella, älä kysy adutko kerrostalossa vai omakotitalossa, älä ikinä kydy onko sulla omistusasunto tms. Asetat toisen todella kiusalliseen tilanteeseena utelullasi. 

* opetelkaa lukemaan ihmisiä ja ymmärtämään tilannetajua. Kun tiimiin tulee uusi työntekijä hän joko kertoo itsestään tai ei ja jos ei kerro niin älä utele. Pomolle EI kuulu se onko lapsia vai ei, eikö ole sanomattakin selvää että jos 50v nainen ei puhu koskaan sanallakaan lapsistaan tai lapsenlapsistaan niin hänellä todennäköisesti ei ole ollenkaan lapsia tai elossa olevaa jälkikasvua. Joten älä utele, älä ole moukka.

* jotkut kokevat jopa harmittomat lomasuunnitelmien tiedustelun tungetteluna. Itselläni on 4 alaista enkä koskaan kysy mitä aikovat lomalla tai loman jälkeen miten loma meni. Ainoa mitä saatan sanoa on toivotan hyvää ja rentouttavaa lomaa ja seuraavan kerran toivotan tervetuloa takaisin arkeen ja ehkä voin kommentoida jotain lomasäästä tms en edes kysy oliko kiva loma tai olitteko reissussa tms. Jos he jatkavat juttua itse, voin esittää jotain diiba daaba kysymystä esim lomasäistä tai jos ovat olleet ulkomailla voin kysyä siihen paikkaan liittyvää jotain mut en mitää henkilökohtaista. Alaisistani 1 ei puhu koskaan mitään itsestään tai omasta elämästä, 2 sanoo joskus jotain hyvin lyhyesti, 1 kertoo jotain yleistä pääpiirteittäin ja jotain yksityiskohtaisestikin, mutta ei liikaa. Kukaan heistä ei kysy minulta koskaan mitään henkilökohtaista ja se on aivan ihanaa. 

Voi pomohyvä, me kaikki niiiiiiin ymmärretään se että et päässyt ylenemään. Ethän sä ole oikeesti ees pätevä tähän nykyseen tehtävääsi. Enkä siis tarkoita mitään jonkun alan substanssia vaan ihan yleisellä tadolla asioiden hallinnointia ja persoonaasi.

Työnantajalle yleisesti ottaen sanoisin: "Montako kertaa ja monessako foorumissa meidän pitää kuunnella samoja juttuja? Ettekö te johto tajua että työntekijätasoa EI KIINNOSTA joku ylätason strategiajargonia jota kukaan muu kuin johtajat itse (ehkä) ei tajua eikä kiinnosta. Harvoin edes päällikkötasoa kiinnostaa ne korulauseet joilla ei kuitenkaan todellisuudessa ole pitopohjaa. 

Ne strategiahöpinäthän ovat eri sisältöisiä punaisia pallukoita power point esityksessä vahän eri järjestyksessä eri dialla. Ne on johdon suuntaviivoja, usein vain sanahelinää joka on pakko tehdä kun kaikilla firmoilla strategia pitää olla. Työntekijän tehtävä on suorittaa fyysinen työ, työntekijöitä kiinnostaa yleensä vain siihen liittyvät asiat, palkka ja lomat, ei muu. 

Uskotko tosiaan kaiken, mitä lapsesi sanoo? 

Ja tiedätkö, mistä johtuu että lapsi ei uskalla näyttää yhtä omista (huonoista) puolistaan omalle vanhemmalle? Siinäpä miettimistä täydelliselle vanhemmalle täydelliseen perheeseen. 

T.ope

Turhaa tj näpäyttelet muita heidän sanomisistaan ja vihjailet rivienvälistä. Olet itse jo vanha horisko jonka suusta pyrskähtelee väsyneenä herraties mitä ja sanot itse todella suoraan ja nokkavasti näpäytät takaisin kun joku ei sinua miellytä. Me kaikki kun emme ole tän junttilan kasvatteja vaan olemme olleet muuallakin töissä, pidämme puolemme, kokeneina konkareina ja koulutettuina tuomme epäkohtia esille ihan kuten itse toivoit, ihme kyllä vaan et sitten siedä sitä että jotkut tuo esille tyytymättömyyttään ja edes yrittää nostaa firmaa 2020 luvun tadolle. 

Olisin niin toivonut että pestiisi olisi otettu joku muu täysin firman ulkopuolelta. 

Esihenkilöllemme (keski-ikäinen nainen) sanoisimme: 

Me kaikki 4 alaistasi ollaan sitä mieltä että et ole pätevä tehtävääsi persoonasi puolesta. Tai no, yksi meistä ei varmaan edes tajua minkälainen persoona hyvän pomon hänen organisaatiotasolla pitää olla. Hän on vaan tyytyväinen kun pääsee niin helpolla etkä vaadi häneltä oikeastaan mitään ja hän pääsee lähtemään ajoissa kotiin ja etäpäivät voi viettää vaikka mökillä.

Olet aivan liian heikkoitsetuntoinen ja todella epävarma (siis poikkeuksellisen epävarma noinkin kokeneeksi). Et osaa/uskalla tehdä päätöksiä, et ota vastuuta mistään, moitit jopa oman vastuupalvelualasi toimimattomuutta, ongelmia ja heikkoa johtamista. Siis anteeksi mitä? Sinähän siitä vastaat että sun alainen toimii kuten sinä ja firma edellyttää. Joskus näyttää siltä että ihan lamaannut kiperien tai haasteellisten tilanteiden eteentullessa kun sinun pitäisi vastata tai kommentoida jotain ja kiukkuisesti ryntäät puolustautumaan kuin pikkututtö.

Julkisen sektorin työntekijänä sanoisin työnantajan edustajalle ( joka ei edusta työnantajan etua!), sanoisin näin: veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä.

Jännä että ylemmän amk tutkinnon suorittaneella, pitkän työuran tehneellä yhden alan substanssiosaajalla on niin heikko ulosanti että ihan pahaa tekee kuunnella. Tietoa on ja osaamistakin on kuin pienessä kylässä mutta et saa aina sanotuksi edes kokonaisia lauseita ja jätät kuulijat arvaamaan mitä oikeasti nyt tarkoitit. Olet nyt uudessa pestissäsi siinä roolissa että mene hyvänen aika jollekin viestinnän ja puheopetuksen kurssille ja opettele muodostamaan kokonaisia pitkiä lauseita, lause loppuun saakka ääneen sanottuna ja ennenkaikkea opettele ummärtämään miten puhut ja että kuulijat eivät osaa lukea ajatuksiasi eivätkä tiedä sitä mitä sinä jo tiedät. 

Ihan hirveesti olis sanottavaa, mutta se mitä sanoisin, te firman johtavissa rooleissa ette oikeasti halua sitä kuulla. Siitä seuraisi vain minulle ärsyttävän arvostelijan, joka asiaan puuttujan ja negatiivisen ihmisen maine ja seuraavissa muutosneuvotteluissa potkut. Täällähän ei OIKEASTI tykätä siitä että ääneen sanotaan epäkohtia ja arvostellaan esim jotain todella reisille mennyttä projektia, joka vielä maksaa ihan hemmetikseen. 

Täällä tykätään niistä palaverissa hiljaa istuvista nyhveröistä jotka teamsin takaa /teamsin suojissa peukuttaa hyväksynnän merkiksi vaikkakin sitten toisaalla haukkuvat kaiken lyttyyn monisanaisesti ja ovat ihan yhtä kypsiä tähän helve..n säätämiseen ja jaaritteluun.

Vierailija kirjoitti:

Julkisen sektorin työntekijänä sanoisin työnantajan edustajalle ( joka ei edusta työnantajan etua!), sanoisin näin: veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä.

L a p i n korkeakoulukonserni taitaa olla. Juuri tuollaista.

Pomolle (nainen)  sanoisin et älä hemmetti utele ihmisten yksityisasioita. Etkö hemmetin jun..ti näe kuka haluaa puhua omista asioista kuka ei. 

Olet ihan työyhteisöpsykologian näkökulmasta käsittämättömän vanhanaikainen. Se että utsit toisten vapaa-ajan asioota ja perhetaustoja ym ym ei tiimiytä meitä senttiäkään enempää. Emme ole yhtä suurta perhettä vaan vain töissä 8h arkipäivisin. 

Kyllä sun koulutuksella ja kokemuksella pitäis osata jo muutaman v jälkeen tulkita ihmistä, että haluaako se puhua esim lomasuunnitelmistaan tai loman jälkeen miten loma on mennyt. Et edes tajua siitä että toinen vastaa vaivaantuneella äänensävyllä vain muutamalla sanalla, sinä vaan pösilö esität jatkokysymyksiä.

 Ja kai sä nyt ymmärrät et vaikka loma olisi ollut huono, ei sitä siinä kaikkien kuullen eikä edes sulle kahdenkesken aleta tehdä tiliä. Saat aina vastauksen, "hyvin meni ja liian nopeasti, oli hyvät kelit tai ei ollu niin kovin hyvät kelit." Miksi edes kysyt. 

Toivota tervetulleeksi töihin ja sit työasiaan. Mikään muu ei kuulu sulle ja on vain epäasialista vaatia yksityiselämään kuuluvien asioiden selontekoa vieläpä avokonttorilla kaikkien kuulle. 

Naispomolleni sanoisin että olet ihan käsittämätön vässykkä, en tajua yhtään miten helvetillä edes olet päässyt tuohon rooliin saati mihinkään muihin joissa olet ollut. Kasvata munat ja sano joskus helvetti edes jotain johonkin. TOIMI! Miten ihmeellä kuvittelet voivasi olla tuossa roolissa sanomatta yhtään mitään mihinkään.

Pomolleni sanoisin, että olet ottanut pitkän päällikkö- (joskus vissiin joku lyhyt aika johtajanakin) urasi aikana merkillisen roolin suhteessa päätöksentekoon ja vastuuseen. Jännä tyyli, että et sano koskaan asiakaspalaverissa juuri mitään muuta kuin jotain ihan diiba daabaa hyvin positiivisella sävyllä, etkä välttämättä ees vastaa kysymykseen. Ikinä et ota puheenvuoroa ilman että joku alaisesi tai asiakkaan edustaja pyytää sinua kommentoimana. Sinä ja tukiyksikön substanssivastuussa olevat olette hiirenhiljaa teamsin suojissa ja turvissa ja jätätte alemman organisaatiotason henkilöt pitämään ensinnäkin meidän yrityksen puolia ja jopa talouteen liittyviä juttuja. Aivan käsittämätön tyyli. Olet yksi heikoimmista esihenkilöistäni koko työurani aikana, tosin olethan sinä miellyttäjäpersoona ihan mukava ja hemmetin helppo kun et koskaan vaadi juuri mitään koska et ole mitenkään kovin pätevä johtamaan tätä laajaa aluetta.