Miksi tapailukumppani vastaa kysymyksen vierestä?

Vierailija kirjoitti:

Esimerkkinä:

Minä: Pitäiskö meidän miettiä suhdestatusta uusiksi? Haluaisin seurustella sun kanssa ja alkaa miettimään tulevaisuutta.

Hän: Jos me niin tehdään, ei se muuttaisi mitään.

Tai

Ihan yksinkertainen:

Minä: Ootko sä hyvä tässä (vaikka matematiikassa)?

Hän: Oon mä laskenut laskuja joskus.

😀😀 En parempia keksinyt, mutta ehkä saatte ajatuksesta kiinni. Ei ole kysymys tyhmyydestä (luulin ensin niin, osoittautui vääräksi).

T:ap

Itseä vituttaisi saada kumpaakaan vastaukseksi kyllä tai ei. Sehän olisi suunnilleen merkki että keskustelu loppuu tähän. Millaista vastausta kaipaisit?

Ap vaikuttaa aika tosikolta. Leikkimkelisyys, flirttailu ja kepeä vastaus kielletty.

Luottamus tulee vähitellen.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkkinä:

Minä: Pitäiskö meidän miettiä suhdestatusta uusiksi? Haluaisin seurustella sun kanssa ja alkaa miettimään tulevaisuutta.

Hän: Jos me niin tehdään, ei se muuttaisi mitään.

Tai

Ihan yksinkertainen:

Minä: Ootko sä hyvä tässä (vaikka matematiikassa)?

Hän: Oon mä laskenut laskuja joskus.

😀😀 En parempia keksinyt, mutta ehkä saatte ajatuksesta kiinni. Ei ole kysymys tyhmyydestä (luulin ensin niin, osoittautui vääräksi).

T:ap

Ekan kysymyksen vastaus tarkoittaa, että ei ainakaan toistaiseksi. Ja tästä voi johtua se, että vastaa itseään koskeviin kysymyksiin ympäripyöreästi.

Minulla on kokemus miehestä, joka suorastaan pyrki iholle. Myös kyseli minulta aika henkilökohtaisiakin asioita. Mutta kun kysyin jotain häntä itseään koskevaa, muuttui vaivaantuneeksi, ja vastasi jotain kierrellen ja kaarrellen, eikä lopulta ollenkaan siihen, mitä kysyin.

Tästä tosin ei kehittynyt edes "tapailusuhdetta".

Olen vähän ap:n kaltainen, enkä oikein ymmärrä vihjailevia vastauksia, kun tuntuu että ne voi tulkita niin monella eri tavalla. Olin joskus yhdessä naisen kanssa, jolle kaikki kommunikaatio oli tuollaista vihjailua. Aluksi se oli kiehtovan arvoituksellista, mutta suhteen arkiintuessa vihjailu alkoi saada passiivisaggressiivisia sävyjä. Hän oletti että osaan lukea hänen ajatuksensa, eikä suostunut selventämään, kun pyysin esim. että haluatko vai etkö lähteä yhdessä silloin ja silloin sinne ja sinne, tai että mihin sä haluat tämän hyllyn, vastaus oli aina jotain tyyliin: kyllä sä varmaan tiedät, tai: no mitäs luulet. Ehkä hän sitten halusi ylläpitää keskustelua mystisellä tyylillään: onhan siellä tullut oltua... mutta itsellä paloi käpy siihen, että jatkuvasti piti esittää tarkentavia kysymyksiä, ja jatkuvasti miettiä, että mitä milläkin tarkoitti. Tajusin vasta jälkikäteen kuinka huonosti sovittiin yhteen, ja kuinka kuluttavaa tuo oli. Itsetuntoonkin vaikutti, kun kokoajan tuntui etten tiennyt teenkö jotain väärin.

Ehkäpä esität tungettelevia kysymyksiä?

Miksi sä kysyt siltä naiselta yhtään mitään jos sulle ei sen naisen vastaus kelpaa? Häh? Mikä sua vaivaa?

Ihan itse kysyt, joten on ihan sun omaa syytä että minkä vastauksen saat. Älä kysy jos et vastausta halua.

Ja jos tämä viestini loukkasi vaikkapa sinun tunteitasi (tai jonkun muun tunteita) niin: mitäs luit. Syytä itteäs. Älä sitten lue jos et tahdo loukkaantua.

t. Rehellinen suoraan puhuva ihminen joka ei todellakaan yritä valkoisilla valheilla säästellä sellaisten ihmisten tunteita jotka eivät kestä totuutta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa kyselet tyhmiä?

Ymmärtäisin jos olisi näin, mutta kysyn täysin normaaleita kysymyksiä. T:ap

Ja aina vastaa asian vierestä? Kummallista.

Mä saattaisin alkuvaiheessa tapailua vastata asian vierestä tai heittää huumoriksi, jos toinen kyselisi liian henkilökohtaisia kysymyksiä.

Varmastikaan et kysele tyhmiä, jos nainen kuitenkin haluaa edelleen olla yhteydessä. Jos koko ajan kyselisit tyhmiä niin laittaisi varmasti poikki.

Vierailija kirjoitti:

Ihan perusper sun tai orpon tapaista vastaa eri kysymykseen tai ei vaan käsitä

mulle tuli kyllä sannafani mieleen. jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta (kynnys olematon), alkaa sekaan huutaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkkinä:

Minä: Pitäiskö meidän miettiä suhdestatusta uusiksi? Haluaisin seurustella sun kanssa ja alkaa miettimään tulevaisuutta.

Hän: Jos me niin tehdään, ei se muuttaisi mitään.

Tai

Ihan yksinkertainen:

Minä: Ootko sä hyvä tässä (vaikka matematiikassa)?

Hän: Oon mä laskenut laskuja joskus.

😀😀 En parempia keksinyt, mutta ehkä saatte ajatuksesta kiinni. Ei ole kysymys tyhmyydestä (luulin ensin niin, osoittautui vääräksi).

T:ap

Olisiko mahdollista, että olet itse hieman kirjolla. Koska tuo jälkimmäinen ei minusta ole mitenkään outo. Siinähän vastataan, että on ok matematiikassa. Ensimmäisessä taas kysymys on outo. En ymmärtäisi, mitä sillä ajetaan takaa. Miksi et kysy suoraan sitä, mitä oletkin kysymässä, tai kerro tunteistasi, toiveistasi tms?

Minusta tuo ensimmäinen on ihan selvä. Toinen haluaa sopia vakavasta seurustelusta, ja toinen kieltäytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa kyselet tyhmiä?

Ymmärtäisin jos olisi näin, mutta kysyn täysin normaaleita kysymyksiä. T:ap

Ja aina vastaa asian vierestä? Kummallista.

Mä saattaisin alkuvaiheessa tapailua vastata asian vierestä tai heittää huumoriksi, jos toinen kyselisi liian henkilökohtaisia kysymyksiä.

Varmastikaan et kysele tyhmiä, jos nainen kuitenkin haluaa edelleen olla yhteydessä. Jos koko ajan kyselisit tyhmiä niin laittaisi varmasti poikki.

Mun mielestä on 50% mahis että sä olet väärässä. Näen nimittäin että on kaksi mahdollisuutta:

1. Se nainen on jotenkin pahasti "yksinkertainen" eli autisti tms. Ei se tahallaan vastaa epäsuorasti ohi aiheen, vaan se vain ei osaa vastata sen paremmin. Yksinkertainen, avuton, suojaton. Eikä se edes halua olla aloittajan kanssa yhdessä, eikä edes tykkää aloittajasta. Ap vain on niin tajuttoman sokea ettei huomaa että nainen on autisti ja että ap pitää naista naisen oman tahdon vastaisesti vankina suhteessa. Ap ei huomaa että nainen yrittää vain vältellä aloittajaa, nainen yrittää vain vältellä kaikkea mitä ap tekee/puhuu/kysyy, koska kaikki mitä ap tekee on naiselle todella epämiellyttävää/vastenmielistä, nainen yrittää vain vältellä, yrittää vain päästä pakoon, mutta on niin avuton ettei osaa paeta. Panttivankisuhde. Ap ei tiedä mitä todellinen kiintymys ja rakkaus on. Ap on toksinen hyväksikäyttäjä.

2. Se nainen halveksii aloittajaa. Nainen ei ihan oikeasti tykkää aloittajasta, ei ihan oikeasti nauti aloittajan seurasta. Mutta nainen laskelmoi! Siis yrittää saada miehestä itselleen jotain hyötyä. Antaa ajan kulua, katsoo että mitähän siltä mieheltä voisi saada, pitää välit juurikin "sopivan etäisinä, melkein puoliläheisinä" jotta voi mahdollisimman pitkään tarkkailla eri vaihtoehtoja, jotta voi pitää kaikki langat omissa käsissä, jotta tulevaisuudessa voi alkaa ohjailla asioita haluamaansa suuntaan. Se suunta on sitten se että nainen lähestyy aloittajaa vakavempaan suhteeseen jotta saa aloittajan rahat tms, tai sitten nainen vain vaihtaa aloittajan toiseen mieheen jolta saa enemmän. Se nainen ei kykene tuntemaan todellista kiintymystä ja rakkautta. Nainen on toksinen hyväksikäyttäjä.

Se on Mensan jäsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkkinä:

Minä: Pitäiskö meidän miettiä suhdestatusta uusiksi? Haluaisin seurustella sun kanssa ja alkaa miettimään tulevaisuutta.

Hän: Jos me niin tehdään, ei se muuttaisi mitään.

Tai

Ihan yksinkertainen:

Minä: Ootko sä hyvä tässä (vaikka matematiikassa)?

Hän: Oon mä laskenut laskuja joskus.

😀😀 En parempia keksinyt, mutta ehkä saatte ajatuksesta kiinni. Ei ole kysymys tyhmyydestä (luulin ensin niin, osoittautui vääräksi).

T:ap

Hmmm..

Pitäiskö sun koittaa tehdä vaikka tarkentavia kysymyksiä tällaisten vastausten jälkeen ja katsoa mitäsiitä seuraisi?

esim. jatkokysymys 1: Mitä tarkoitat? Millaisen suhteen sinä haluaisit? / Mitä ajattelet meidän suhteesta tai ylipäätään seurustelusta?

Oletko itse kovin suoraviivainen ja nopeatempoinen? Ehkä nainen on vähän päinvastainen fiilistelijä ja tunnusteija ja kokee tuon vähän päällekäyvänä ja siksi vastaa ympäripyöreästi ja vähän vältellen? Esität omat mielipiteesi ja toiveesi vahvasti ja selvästi, ehkä toisenlainen lähesymistapa auttaisi naista avaamaan enemmän ajatuksiaan ja näkökulmiaan? Voisit ehkä koittaa esim. tehdä vähän laveampia kysymyksiä, jolloin on tilaa tuoda omaa ajatusta paremmin esille, (vrt. jokin spesifi kysymys sun näkökumasta.) Ks. tuo esimerkki jatkokysymyksestä. Ehkä voisit esittää sellasia enemmän, kuin että haluat heti johonkn tiettyyn tarkkaan kysymykseen vastuksen. Jospa tällainen pieni muutos lähestymistavassa auttaisi luomaan paremman keskusteluyhteyden?

Tämän sanottua, niin onhan tuoaiset vastaukset vähän kummalisia ja välttelelviä kyllä. Vinkkini oisi, että testaile itse erilaista lähestymistapaa ja katso onko minkäänlaista vaikutusta. Ihmisten vuorovaikutustyylit voi olla hyvinkin eriaisia...eikä vättämättä sovi kovin hyvin aina yhteen...

Itseäni kyllä ärsyttäisi pitkän päälle, jos toinen ei vastaisi useinkaan selkeään kysymykseen kunnolla..

Mun mielestä on outo ehdotus että se joka on suorempi ja selkeämpi on se jonka pitäisi muuttua. Että jos se toinen puhuu ympäripyöreästi ja epäselvästi niin olisi parempi jos molemmat puhuisi yhtä "laveasti" ja hämärästi? Sekö helpottaisi kommunikointia? Mitäs jos se toinen vaan olisi aikuinen ja rohkeasti sanoisi mielipiteensä ja ajatuksensa ääneen, ilman että kysyjän pitäisi varovasti asetella sanansa ettei vaan pelästytä suoruudellaan tätä "fiilistelijää", hui sentään!