Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.

Siellä ei ole itsestään selvää todellakaan, että kirkko mitätöi liiton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen oli Limingan kirkossa naisten lauluilta ja sen jälkeen rauhanyhdistyksellä jonkun naisen pitämä alustus. Onko se niin että nainen saa saarnata naisille, mutta silloin kun myös miehiä on kuuntelemassa niin saarnaajan täytyy olla mies?

Alustus ei varsinaisesti ole sama asia kuin "saarna", nykyään puhutaan vaan seurapuheesta tai puheesta. Eli miehet pitää nämä puheet. Tuolla on ollut enempi keskustelua ja vuorovaikutteista, ei vain alustusta.

 

Miulla ei ole tähän puhuja asiaan itselläni kantaa, en tunne ketään naista, joka haluaisi olla puhuja, joten en osaa toistaiseksi nähdä tässä ongelmaa. Ehkä pitäisi miettiä uudelleen, jos joku nainen siihen asemaan haluaisi. En jaksa närkästyä naispapeistakaan. Vl siis itsekkin.

Minä uskon, että vl väen joukossa on paljonkin naisia, jotka haluaisivat puhujiksi. He eivät vain koskaan puhu asiasta kovaan ääneen, koska tietävät, mitä siitä seuraisi. Näkeehän sen, miten vl-liikkeessä olleille papeille, mm. Marille ja Meri-Annalle kävi. Heidät potkittiin liikkeestä pois pappeuden myötä.

Vl-naisena puhujaksi/papiksi halukkuuden ilmoittaminen olisi suunnilleen sama, jos vl-nainen julkisesti julistaisi, että hän käyttää sitten ehkäisyä, eikä halua lapsia/juo alkoholia tai haaveilisi irtosuhteista. Ei noitakaan hyväksyttäisi.

Pakko korjata sen verran, että ketään ei ole "potkittu pois" yhteisöstä vaan ovat jättäneet liikkeen ihan itse. 

Korjaan. On se pois potkimista, kun todetaan, että olet tervetullet liikkeeseen takaisin, kun luovut pappisvihkimyksestäsi. Ei tuo ole oma valinta. Ei naisilla ole ollut mahdollisuutta valita vaihtoehtoa, että jäisivät liikkeeseen ja olisivat pappeja. Kun ovat ottaneet pappisvihkimyksen vastaan, heiltä on evätty kaikki tehtävät, joita ovat liikkeen parissa tehneet.

T. Kirkolla töissä ja tunnen molemmat

Olen eri, mutta itse ihmettelen sitä, miksi edes haluaa olla mukana liikkeessä, jonka oppeja ja käytäntöjä ei itse allekirjoita. Ei kukaan pakota olemaan mukana. Ihan oikeasti. Eikä lestadiolaisilla ole sellaista, että perhe ja läheiset hylkäisivät uskonsa jättäneen. Joka väittää toisin, ei tunne lestadiolaisuutta.

En puhu heistä, vaan yleisesti. Monille liikkeessä on paljon tärkeitä ja rakkaita asioita, vaikka ei kaikkea opillista allekirjoittaisi. Tämä liittyy myös kysymykseen ihmiselämän epätäydellisyydestä. Eihän lopulta kukaan kykene noudattamaan aina kaikkia vl-oppeja, siksihän teillä on oma käsityksenne anteeksiannosta. 

Ja periaatteessa tähän samaan kategoriaan kuuluisi muitakin opillisia asioita, esim.

-Mari haluaisi olla pappi, mutta vl-opin mukaan hän ei voi olla. Mari saa pappisvihkimyksen ja se katsotaan syyksi erottaa/erota vl-liikkeestä.

-24-vuotiaan Tiinan aviomies otti avioeron, kun luopui vl-uskosta. Tiina ei haluaisi viettää loppuelämäänsä yksin. Tiina tapaa hyvän ja kunnollisen Pekan ja haluaisi avioitua Pekan kanssa. Vl-opin mukaan Tiinan tulisi olla yksin eron jälkeen koko ikänsä, koska avioliitto pitäisi solmia vain kerran. Tiina menee naimisiin Pekan kanssa ja tämä katsotaan syyksi erottaa/erota vl-liikkeestä.

-25-vuotias Emmi on kärsinyt useista masennusjaksoista nuoruutensa ja aikuisuutensa aikana. Emmi kokee, että hänestä ei olisi suurperheen äidiksi jaksamisensa vuoksi. Emmi kuitenkin haluaisi avioitua Matiaksen kanssa ja ehkä joskus +30 v iässä voisi saada pari lasta, jos vointi antaa myöten. Vl-opin mukaan Emmin on oltava joko naimisissa ja otettava vastaan kaikki lapset ilman ehkäisyä tai sitten Emmin on oltava yksin, jos ei halua suurperhettä perustaa.

Tuohon asiaan uudelleen naimisiin menemisestä: ei ole kyse mistään vl-opista vaan yleiskristillisestä opetuksesta, jota kaikki kristilliset kirkot ovat noudattaneet tuhansia vuosia ennen kuin jostain syystä viime vuosisadalla Suomen ev. Lut. Kirkko alkoi vihkiä eronneita joidenkin muiden kirkkokuntien ohella.

Eli tämä "vl-oppi" tässä asiassa on ennemminkin kristinuskon valtavirtaoppi ja ev. Lut. Kirkon kanta uusi juttu, joka on ollut olemassa vasta ihan vähän aikaa. 

En ole vl, mutta minulla on takana nuoruuden avioero, jota kaikki uskonnolliset ihmiset eivät hyväksy. Menin nuorena naimisiin vuosien seurustelun jälkeen. Mieheni hankki sivusuhteen melko pian häiden jälkeen ja oli uskoton selkäni takana. Eräänä päivänä mies otti eron, lähti ja minulle selvisi miehen uskottomuus. Lyhyt liittomme oli lapseton, lapsia ei ollut ehtinyt syntyä. En ymmärrä hetkeäkään, miksi minun olisi pitänyt viettää loppuelämäni yksin siksi, että aviomieheni teki aviorikoksen? Minä elin kunnollisena vaimona ja pidin omalta osaltani avioliiton pyhänä. Miksi minun olisi pitänyt luopua unelmastani olla äiti sen takia, että aviomieheni ei ollut uskollinen eikä hän halunnut sitoutua avioliittoomme?

En kadu hetkeäkään, että vuosia myöhemmin tapasin vakaan, kunnollisen ja uskollisen miehen, johon ihastuin. Menimme naimisiin ja perustimme perheen. Sain tulla äidiksi, mikä oli suurin haaveeni. Nyt minulla on upea puoliso ja perhe. En näe tässä mitään syntistä tai väärää. Avioliitto ei ole meille kevyt asia, vaan elämänmittainen, pyhä asia. Onneksi olen sen verran kovapäinen, että uskalsin avata elämäni tälle toiselle mahdollisuudelle sen sijaan, että olisin toisten vaatimuksesta jäänyt yksin "kun ei saa avioitua kuin kerran". Minä ajattelen, että Jumala on tarkoittanut tämän kaiken menevän juuri näin kuin kohdallani tapahtui.

Olen vl ja ymmärrän sinua ja tilannettasi hyvin. Ole rauhassa ja iloitse perheestäsi. Väärin olisi nykyinen perhe myös rikkoa. Jos uudelleen naimisiin meno on väärin, niin ainakin se on yksi epäselvimmistä kohdista Raamatussa (sen voi tulkita niin, että jos toinen on pettänyt, voinee olla ok erota). Sinusta huomaa, että olet pohtinut asiaa etkä ota sitä kevyesti, uskon että olet käynyt läpi ison ajatusprosessin. En ole teologi enkä voi antaa varmoja vastauksia, mutta sen vain tiedän, että ei nykyisen liiton rikkominen ole oikein enää.

Mukavaa kevättä.

Eihän tuo ihminen millään lailla sanonut, että hänellä olisi tarvetta erota tuosta jälkimmäisestä liitosta tai kokisi, että arvostelijoiden takia hänen pitäisi erota? Minusta hän vaikutti tyytyväiseltä.

No, koin hänen pitkän viestinsä perusteella, että asia vaivasi häntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen oli Limingan kirkossa naisten lauluilta ja sen jälkeen rauhanyhdistyksellä jonkun naisen pitämä alustus. Onko se niin että nainen saa saarnata naisille, mutta silloin kun myös miehiä on kuuntelemassa niin saarnaajan täytyy olla mies?

Alustus ei varsinaisesti ole sama asia kuin "saarna", nykyään puhutaan vaan seurapuheesta tai puheesta. Eli miehet pitää nämä puheet. Tuolla on ollut enempi keskustelua ja vuorovaikutteista, ei vain alustusta.

 

Miulla ei ole tähän puhuja asiaan itselläni kantaa, en tunne ketään naista, joka haluaisi olla puhuja, joten en osaa toistaiseksi nähdä tässä ongelmaa. Ehkä pitäisi miettiä uudelleen, jos joku nainen siihen asemaan haluaisi. En jaksa närkästyä naispapeistakaan. Vl siis itsekkin.

Minä uskon, että vl väen joukossa on paljonkin naisia, jotka haluaisivat puhujiksi. He eivät vain koskaan puhu asiasta kovaan ääneen, koska tietävät, mitä siitä seuraisi. Näkeehän sen, miten vl-liikkeessä olleille papeille, mm. Marille ja Meri-Annalle kävi. Heidät potkittiin liikkeestä pois pappeuden myötä.

Vl-naisena puhujaksi/papiksi halukkuuden ilmoittaminen olisi suunnilleen sama, jos vl-nainen julkisesti julistaisi, että hän käyttää sitten ehkäisyä, eikä halua lapsia/juo alkoholia tai haaveilisi irtosuhteista. Ei noitakaan hyväksyttäisi.

Pakko korjata sen verran, että ketään ei ole "potkittu pois" yhteisöstä vaan ovat jättäneet liikkeen ihan itse. 

Korjaan. On se pois potkimista, kun todetaan, että olet tervetullet liikkeeseen takaisin, kun luovut pappisvihkimyksestäsi. Ei tuo ole oma valinta. Ei naisilla ole ollut mahdollisuutta valita vaihtoehtoa, että jäisivät liikkeeseen ja olisivat pappeja. Kun ovat ottaneet pappisvihkimyksen vastaan, heiltä on evätty kaikki tehtävät, joita ovat liikkeen parissa tehneet.

T. Kirkolla töissä ja tunnen molemmat

Olen eri, mutta itse ihmettelen sitä, miksi edes haluaa olla mukana liikkeessä, jonka oppeja ja käytäntöjä ei itse allekirjoita. Ei kukaan pakota olemaan mukana. Ihan oikeasti. Eikä lestadiolaisilla ole sellaista, että perhe ja läheiset hylkäisivät uskonsa jättäneen. Joka väittää toisin, ei tunne lestadiolaisuutta.

En puhu heistä, vaan yleisesti. Monille liikkeessä on paljon tärkeitä ja rakkaita asioita, vaikka ei kaikkea opillista allekirjoittaisi. Tämä liittyy myös kysymykseen ihmiselämän epätäydellisyydestä. Eihän lopulta kukaan kykene noudattamaan aina kaikkia vl-oppeja, siksihän teillä on oma käsityksenne anteeksiannosta. 

Ja periaatteessa tähän samaan kategoriaan kuuluisi muitakin opillisia asioita, esim.

-Mari haluaisi olla pappi, mutta vl-opin mukaan hän ei voi olla. Mari saa pappisvihkimyksen ja se katsotaan syyksi erottaa/erota vl-liikkeestä.

-24-vuotiaan Tiinan aviomies otti avioeron, kun luopui vl-uskosta. Tiina ei haluaisi viettää loppuelämäänsä yksin. Tiina tapaa hyvän ja kunnollisen Pekan ja haluaisi avioitua Pekan kanssa. Vl-opin mukaan Tiinan tulisi olla yksin eron jälkeen koko ikänsä, koska avioliitto pitäisi solmia vain kerran. Tiina menee naimisiin Pekan kanssa ja tämä katsotaan syyksi erottaa/erota vl-liikkeestä.

-25-vuotias Emmi on kärsinyt useista masennusjaksoista nuoruutensa ja aikuisuutensa aikana. Emmi kokee, että hänestä ei olisi suurperheen äidiksi jaksamisensa vuoksi. Emmi kuitenkin haluaisi avioitua Matiaksen kanssa ja ehkä joskus +30 v iässä voisi saada pari lasta, jos vointi antaa myöten. Vl-opin mukaan Emmin on oltava joko naimisissa ja otettava vastaan kaikki lapset ilman ehkäisyä tai sitten Emmin on oltava yksin, jos ei halua suurperhettä perustaa.

Tuohon asiaan uudelleen naimisiin menemisestä: ei ole kyse mistään vl-opista vaan yleiskristillisestä opetuksesta, jota kaikki kristilliset kirkot ovat noudattaneet tuhansia vuosia ennen kuin jostain syystä viime vuosisadalla Suomen ev. Lut. Kirkko alkoi vihkiä eronneita joidenkin muiden kirkkokuntien ohella.

Eli tämä "vl-oppi" tässä asiassa on ennemminkin kristinuskon valtavirtaoppi ja ev. Lut. Kirkon kanta uusi juttu, joka on ollut olemassa vasta ihan vähän aikaa. 

En ole vl, mutta minulla on takana nuoruuden avioero, jota kaikki uskonnolliset ihmiset eivät hyväksy. Menin nuorena naimisiin vuosien seurustelun jälkeen. Mieheni hankki sivusuhteen melko pian häiden jälkeen ja oli uskoton selkäni takana. Eräänä päivänä mies otti eron, lähti ja minulle selvisi miehen uskottomuus. Lyhyt liittomme oli lapseton, lapsia ei ollut ehtinyt syntyä. En ymmärrä hetkeäkään, miksi minun olisi pitänyt viettää loppuelämäni yksin siksi, että aviomieheni teki aviorikoksen? Minä elin kunnollisena vaimona ja pidin omalta osaltani avioliiton pyhänä. Miksi minun olisi pitänyt luopua unelmastani olla äiti sen takia, että aviomieheni ei ollut uskollinen eikä hän halunnut sitoutua avioliittoomme?

En kadu hetkeäkään, että vuosia myöhemmin tapasin vakaan, kunnollisen ja uskollisen miehen, johon ihastuin. Menimme naimisiin ja perustimme perheen. Sain tulla äidiksi, mikä oli suurin haaveeni. Nyt minulla on upea puoliso ja perhe. En näe tässä mitään syntistä tai väärää. Avioliitto ei ole meille kevyt asia, vaan elämänmittainen, pyhä asia. Onneksi olen sen verran kovapäinen, että uskalsin avata elämäni tälle toiselle mahdollisuudelle sen sijaan, että olisin toisten vaatimuksesta jäänyt yksin "kun ei saa avioitua kuin kerran". Minä ajattelen, että Jumala on tarkoittanut tämän kaiken menevän juuri näin kuin kohdallani tapahtui.

Olen vl ja ymmärrän sinua ja tilannettasi hyvin. Ole rauhassa ja iloitse perheestäsi. Väärin olisi nykyinen perhe myös rikkoa. Jos uudelleen naimisiin meno on väärin, niin ainakin se on yksi epäselvimmistä kohdista Raamatussa (sen voi tulkita niin, että jos toinen on pettänyt, voinee olla ok erota). Sinusta huomaa, että olet pohtinut asiaa etkä ota sitä kevyesti, uskon että olet käynyt läpi ison ajatusprosessin. En ole teologi enkä voi antaa varmoja vastauksia, mutta sen vain tiedän, että ei nykyisen liiton rikkominen ole oikein enää.

Mukavaa kevättä.

Eihän tuo ihminen millään lailla sanonut, että hänellä olisi tarvetta erota tuosta jälkimmäisestä liitosta tai kokisi, että arvostelijoiden takia hänen pitäisi erota? Minusta hän vaikutti tyytyväiseltä.

No, koin hänen pitkän viestinsä perusteella, että asia vaivasi häntä. 

Eiköhän siinä vaivaa se, että ihmiset ovat kommentoineet hänelle, että pitäisi pysyä yksin tai olla avioitumatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen oli Limingan kirkossa naisten lauluilta ja sen jälkeen rauhanyhdistyksellä jonkun naisen pitämä alustus. Onko se niin että nainen saa saarnata naisille, mutta silloin kun myös miehiä on kuuntelemassa niin saarnaajan täytyy olla mies?

Alustus ei varsinaisesti ole sama asia kuin "saarna", nykyään puhutaan vaan seurapuheesta tai puheesta. Eli miehet pitää nämä puheet. Tuolla on ollut enempi keskustelua ja vuorovaikutteista, ei vain alustusta.

 

Miulla ei ole tähän puhuja asiaan itselläni kantaa, en tunne ketään naista, joka haluaisi olla puhuja, joten en osaa toistaiseksi nähdä tässä ongelmaa. Ehkä pitäisi miettiä uudelleen, jos joku nainen siihen asemaan haluaisi. En jaksa närkästyä naispapeistakaan. Vl siis itsekkin.

Minä uskon, että vl väen joukossa on paljonkin naisia, jotka haluaisivat puhujiksi. He eivät vain koskaan puhu asiasta kovaan ääneen, koska tietävät, mitä siitä seuraisi. Näkeehän sen, miten vl-liikkeessä olleille papeille, mm. Marille ja Meri-Annalle kävi. Heidät potkittiin liikkeestä pois pappeuden myötä.

Vl-naisena puhujaksi/papiksi halukkuuden ilmoittaminen olisi suunnilleen sama, jos vl-nainen julkisesti julistaisi, että hän käyttää sitten ehkäisyä, eikä halua lapsia/juo alkoholia tai haaveilisi irtosuhteista. Ei noitakaan hyväksyttäisi.

Pakko korjata sen verran, että ketään ei ole "potkittu pois" yhteisöstä vaan ovat jättäneet liikkeen ihan itse. 

Korjaan. On se pois potkimista, kun todetaan, että olet tervetullet liikkeeseen takaisin, kun luovut pappisvihkimyksestäsi. Ei tuo ole oma valinta. Ei naisilla ole ollut mahdollisuutta valita vaihtoehtoa, että jäisivät liikkeeseen ja olisivat pappeja. Kun ovat ottaneet pappisvihkimyksen vastaan, heiltä on evätty kaikki tehtävät, joita ovat liikkeen parissa tehneet.

T. Kirkolla töissä ja tunnen molemmat

Olen eri, mutta itse ihmettelen sitä, miksi edes haluaa olla mukana liikkeessä, jonka oppeja ja käytäntöjä ei itse allekirjoita. Ei kukaan pakota olemaan mukana. Ihan oikeasti. Eikä lestadiolaisilla ole sellaista, että perhe ja läheiset hylkäisivät uskonsa jättäneen. Joka väittää toisin, ei tunne lestadiolaisuutta.

En puhu heistä, vaan yleisesti. Monille liikkeessä on paljon tärkeitä ja rakkaita asioita, vaikka ei kaikkea opillista allekirjoittaisi. Tämä liittyy myös kysymykseen ihmiselämän epätäydellisyydestä. Eihän lopulta kukaan kykene noudattamaan aina kaikkia vl-oppeja, siksihän teillä on oma käsityksenne anteeksiannosta. 

Ja periaatteessa tähän samaan kategoriaan kuuluisi muitakin opillisia asioita, esim.

-Mari haluaisi olla pappi, mutta vl-opin mukaan hän ei voi olla. Mari saa pappisvihkimyksen ja se katsotaan syyksi erottaa/erota vl-liikkeestä.

-24-vuotiaan Tiinan aviomies otti avioeron, kun luopui vl-uskosta. Tiina ei haluaisi viettää loppuelämäänsä yksin. Tiina tapaa hyvän ja kunnollisen Pekan ja haluaisi avioitua Pekan kanssa. Vl-opin mukaan Tiinan tulisi olla yksin eron jälkeen koko ikänsä, koska avioliitto pitäisi solmia vain kerran. Tiina menee naimisiin Pekan kanssa ja tämä katsotaan syyksi erottaa/erota vl-liikkeestä.

-25-vuotias Emmi on kärsinyt useista masennusjaksoista nuoruutensa ja aikuisuutensa aikana. Emmi kokee, että hänestä ei olisi suurperheen äidiksi jaksamisensa vuoksi. Emmi kuitenkin haluaisi avioitua Matiaksen kanssa ja ehkä joskus +30 v iässä voisi saada pari lasta, jos vointi antaa myöten. Vl-opin mukaan Emmin on oltava joko naimisissa ja otettava vastaan kaikki lapset ilman ehkäisyä tai sitten Emmin on oltava yksin, jos ei halua suurperhettä perustaa.

Tuohon asiaan uudelleen naimisiin menemisestä: ei ole kyse mistään vl-opista vaan yleiskristillisestä opetuksesta, jota kaikki kristilliset kirkot ovat noudattaneet tuhansia vuosia ennen kuin jostain syystä viime vuosisadalla Suomen ev. Lut. Kirkko alkoi vihkiä eronneita joidenkin muiden kirkkokuntien ohella.

Eli tämä "vl-oppi" tässä asiassa on ennemminkin kristinuskon valtavirtaoppi ja ev. Lut. Kirkon kanta uusi juttu, joka on ollut olemassa vasta ihan vähän aikaa. 

Tirsk! No ei todellakaan ole Suomen evlut kirkko ensimmäinen kirkkokunta maailmassa, joka vihkii eronneita. Eikä kyseessä todellakaan ole mikään uusi juttu. Esim. anglikaaninen kirkko perustettiin, kun Englannin kuningas ei saanut katoliselta avioliiton mitätöintiä päästäkseen uudelleen naimisiin. Tämä tapahtui 1500-luvulla. 

Eronneita on vihitty lukuisissa maissa ennen Suomea. 

Katolinen kirkko on hoitanut eroamisen perinteisesti mitätöimällä edellisen liiton, jolloin on voitu mennä uudelleen naimisiin. 

Ei ensimmäinen, mutta yksi ensimmäisistä. 

Ei ole. Mistä ihmeestä näitä oikein saat päähäsi? Protestanttiset kirkkokunnat tyypillisesti vihkivät eronneita ja tätä on tapahtunut jo satoja vuosia. 

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei ole itsestään selvää todellakaan, että kirkko mitätöi liiton.

Käytännössä on hyvin helppoa.