Tsemppikeskustelu elämäntapamuutokseen
Lueskelin viikonloppuna laihdutuslääkekeskustelua, joka oli suurimmaksi osaksi tosi kiva ja tsemppaava.
Löytyisikö täältä sellaisia, joilla on menossa elämäntapamuutos ilman lääkkeitä tai leikkausta? Saataisiinko tsemppauskeskustelu aikaiseksi.
Mulla on tilanne, että kun laihdun vielä kilon, niin olen samassa tilanteessa kuin aloittaessani painonpudotuksen vuoden 2018 alussa. Tästä voidaan päätellä, että elämä on heittänyt eteen vaikeuksia, jotka tuntuu nyt olevan pääosin selätetty. Mulla on käytössä lääke, joka on nostanut painoa, kun se tekee 24/7 näläntunteen. Pitkään yritettiin löytää joku toinen lääke, mutta tämä jäi ainoana perussairauteeni sopivana lääkkeenä käyttöön ja olen nyt pikkuhiljaa löytämässä keinot selvitä sen kanssa.
Lähtöpaino kesällä 2024 oli 90 kiloa. Nyt painan 77 kiloa. Tavoitepaino on 64 kiloa. Olen nyt hyväksynyt sen, että paino tippuu hitaasti. Tavoitteen saavuttamiseen menee varmaankin yli vuosi.
Kirjoitan lisää, jos keskustelu ottaa tuulta alleen.
Kommentit (361)
Lähtöpainoni oli suunnilleen sama kuin sinulla. Onnistuin aiemmin muutanan kilon karistamisella vhh avulla, mutta painon pudotus tyssäsi muutaman viikon jälkeen. Huomasin kyllä, että kehossa tapahtui silti hyviä asioita, vaikka paino junnasi pitkään paikallaan. Lisäsin pikkuhiljaa liikunnan määrää ja opettelin yksi tapa kerrallaan muuttamaan elämäntapojani.
Vhh ja keto tuntuu itselle liian raskailta, koska en halua mitään ehdotonta linjaa vetäp kuitenkaan.
Olen ravinnon suhteen noudattanut melko löyhää linjaa, tosin olen karsinut minimiin esim valkoisen jauhon ja sokerin. Kaikissa ruuissa, joista perheessä pidetään, olen reseptejä soveltamalla löytänyt terveellisemmät ja vähärasvaisemmat vaihtoehdot.
Fatsecret sovelluksesta on ollut tosi paljon apua ja olen sen avulla löytänyt piileviä rasvalähteitä ja riittävän proteiinitasapainon.
Nyt on lähtenyt 500g-1kg viikossa ja kiinteytymistä on tapahtunut liikunnan myötä lisää. Nyt tämä tuntuu jopa helpolta, miksi en aiemmin huomannut näitä keinoja.
Kiva että olet löytänyt sopivan systeemin mikä toimii. Fatsecret on näppärä sovellus. Kirjaan sinne edelleen viikottain painoni. Minulla on painodataa vuoden 2018 alusta asti, jolloin aloitin laihduttamisen. Jossain kohtaa kirjasin sinne myös kalorit, mutta se jäi.
PT oli tehnyt minulle uuden treeniohjelman. Kiva huomata, että lihaskunnossa on tapahtunut selkeää edistymistä. Miten muilla menee?
Tulihepalla on paino tipahtanut 68 kg pitkän junnauksen jälkeen! Työssä on ollut kiirettä ja pitkää päivää, mutta olen saanut edelleen sen kolme kuntosalipäivää eri liikuntamuodoilla tehtyä, harmittaa, että muiden päivien puolen tunnin kävely yms. liikuntaan ei ole ollut paukkuja. Mutta yritän!
Ruokavalio on joinain päivinä lipsunut, mutta aina seuraavana päivänä olen palannut ruotuun.
Tärkeintä olisi, että päivän ruuat olisi helposti saatavilla jo jääkaapissa, ehtii siitä sitten työn lomassa syömään rytmitetysti. Minullahan on tuo napostelu ongelma, kun on stressi, nälkä, kiukku niin napostelen! Se pysyy kurissa ruoka-aikoja noudattamalla, lisäksi siihen pitää kiinnittää huomiota kun käsi käy suun suuntaan :D.
Tsemppiä vkoloppuun kaikille, kesä on tulossa :D
En ole hetkeen kirjoitellut.
Uusi kuukausi, uudet kujeet... Tai jotain sinnepäin 😅
Maaliskuu näyttää minulla yaziossa, öö, hyvin mielenkiintoiselta. Paino ei kyllä ole noussut, enkä tajua että miten ei, koska ruokavalio on ollut hyvin pasta-, riisi -ja juustokakku(🙈)painotteista, eikä ainakaan täällä meilläpäin olleiden liukkaiden kelien aikana tullut mitään hyötyliikuntaa harjoitettua ulkona tai koiria lenkitettyä. Jumpatkin jäi ja mitähän vielä.
Mies nyt pistänyt jonkun tehovaihteen päälle omissa treeneissä ja jossain kohtaa tuolla kotisalilla katselin hänen treenejään samalla itse kirjaimellisesti juustokakkua syöden. Huoh. Ei siinä, kyllähän silmä lepää kun treenaavaa miestä katsoo 😅
Nyt kuitenkin alkaa juoksutreenit kun maa on viimein ollut pari päivää sen verran sula, ettei teillä ole jäätä ! Ei niitä tarvitse ihan alusta puurtaa, hyvältä tuntui juoksukunto tähän laiskiaisen talvielämään nähden kun kävin pienellä lenkillä eilen.
Enkä siis täysin toimeton ole treenien osalta ollut ja lisätyt kalorit ovat tuoneet sen, ettei kertaakaan ole heikottanut voimatreenien aikana tai jälkeen.
Mies myös kehuu asennettani treeniin (vaikka omasta mielestäni olen laiska?), hän sanoo että pitää todella paljon siitä miten täysillä ja loppuun asti teen, ettei toiminta ole mitään himmailua ja että minulla on asennetta. Jännä että hän näkee sen noin, mutta hänellä nyt toki on enemmän kokemusta. Tai siis tosi paljonkin.
Kuukemma naisilla olisi yleistä, ettei uskota itseensä ja varotaan tekemästä "liikaa". No, tunnistan tuon ehkä joistain sukulaisnaisista, että silloinkin kun tarkoitus olisi saada voimaa niin lähinnä jumppaillaan pienillä painoilla, vaikka ei ole mitään fyysisiä rajoitteita 🤔
Jatkan näillä ja koitan muistaa raportoida aina välillä. Itselläni ainakin valon lisääntyminen ja se ettei ulkona liu'u pitkin poikin jäisessä sohjossa jonnekin pimeyteen, on auttanut mielialaan ja motivaatioon! Tsemppiä muillekin kevääseen!
-333
Vein tiistaina ystäväni tutustumaan kuntosalille, jolla käyn. Olin ihan varma, että joutuisin pitämään pitkän palopuheen kuntosaliharjoittelun hyödyistä, mutta hänhän sanoi lyhyen laitteisiin tutustumisen jälkeen, että ehdottomasti ottaa salijäsenyyden. Lupasin, että treenataan yhdessä tai jos joku treenipäiväni ei sovi, niin voin mennä seuraksi toisena ajankohtana, vaikken itse mitään tekisikään. Mutta siis tosi kiva saada treenikaveri :)
Paino on taas laskusuunnassa. Uusi ateriarytmi tuntuu toimivan. Vaihdoin 1300kcal:n päivän tiistaista tälleen torstaihin. Tulee sunnuntain kanssa vähän tasaisemmin viikkoon.
Hienoa 333, että ei ole tullut takapakkia. Nyt sitten vaan kaikki ilo irti keväästä. Ja tulihepallahan on hyvä draivi päällä, jatka samaan malliin.
Ap
Jännä tuo kaveritreenaaminen, itse en haluaisi mistään hinnasta kaveria salille mukaan :D. Sali on minun ihka omaa aikaa, jossa voin keskittyä itseeni, mutta tietty, ihmisillä on omia tarpeita ja tapoja, jotka eivät ole kanssani yhteneväisiä.
Tuossa viikolla kun kävin treenaamassa, oli nuori nainen puhelin kaiuttimella kälättämässä koko treenin kavereidensa kanssa, alkoi kyllä todella pahasti nyppimään, kälkätys kuului kuulokkeiden läpikin vaikka raskas metallimusiikki täytti luurini. Yritin sinnikkäästi keskittyä itseeni :D. Muutoin on viikko mennyt hyvin, nyt pääsiäisenä on paljon juhlia, joten rentudutaan niiden parissa.
Tsemppiä kaikille ja hyvää pääsiäistä!
Tuliheppa
Itse aloitin painon pudotukseni 82 kilosta viisi vuotta sitten elämäntapamuutoksella. Paino putosi 1,5-2 kiloa kuukautta kohti ja tavoitteeni -20 kg saavutin n. vuodessa. Koska tekemäni ruokavalio- ja muut muutokset olivat pysyviä painon pudottaminen ei tuntunut vauhtiin päästyäni miltään laihdutuskuurilta vaan normaalilta elämäntavalta ja painon pysyminen tavoitelukemissa ei ole myöskään tuottanut mitään vaikeuksia. En ole noudattanut mitään erityisruokavaliota vaan söin ja syön edelleen ravintosuositusten mukaista ruokaa ja pyrin jakamaan päivän syömiset 3 pääaterian ja 2-3 välipalaan, kalorimäärä oli painoa pudotraessa hieman pienempi kuin nyt. Netistä löytämälläni painonpudotuslaskurilla laskin millä kalorimäärällä paino putoaa ja Finelin ruokapäiväkirjaa käytin kalorien laskemiseen kunnes opin arvioimaan syömäni kalorit ja vaakahan sen kertoo onko kalorien saanti kohdallaan. Keskityin aluksi vain ruokavalio- ja ruokailurytmimuutoksiin ja painon pudotuksen ollessa hyvällä mallilla aloin lisätä liikuntaa ja aluksi liikunta oli vain kävelyä, mutta myöhemmin mukaan tuli kuntosalitreeni 2 kertaa viikossa ja tässä muodossa ja määrissä liikuntani jatkuu edelleen. Sen voiko syödä ja kuinka paljon ruokavalioon muuten kuulumattomia "herkkuja" oppii jokainen kyllä itse arvioimaan omaa kroppaa tarkkailemalla ja vakaa lukemalla, täysin herkutonta elämää ei tarvitse kenenkään elää.
Yleensä näissä haasteissa tavoitepainot asetetaan aivan liian ankariksi, niitä parikymppisen mittoja ei pidä edes yrittää, ainakin kymmenen kiloa tulee luonnostaan kolmenkympin jälkeen ja sille syynsä että ylipäätään lihoo iän myötä. Siihen voi toki päästä mutta aiheuttaa sen katastrofin että palautuu sitten takaisin lähtötilanteeseen koska ei vastaa muuttunutta elämäntilannetta verrattuna siihen nuoruuteen.
Vierailija kirjoitti:
Olenko kertonut motiiviani. Mun mielestä mulla on ihan hyvä motiivi. Haluan normaalipainoiseksi. Samalla elämä kevenee, kun mukana raahattavaa painoa on vähemmän.
Otan ilolla vastaan kaikenlaiset kommentit. :)
Tuo on oikea motiivi. Ja ainoa oikea.
Ja sinä etenet juuri oikein, hitaasti, muuttaen elämäntapojasi pikkuhiljaa.
Äh, mulla on taas takapakkivaihe elämäntapamuutoksessa. Varmaan kaksi viikkoa nyt elänyt lähinnä sipsillä ja karkilla. Tänään olen kyllä syönyt hyvin pitkästä aikaa, mutta harmittaa tosi paljon kun painossa oli jo hiukan notkahdusta alaspäin ja muutenkin oli niin kiva olla itsensä kanssa. Tunnistan kyllä syyt, se aika kuusta (esivaihdevuosien myötä PMS pahentunut) ja kova työstressi jonka johdosta en nuku. Mutta eipä asioiden tunnistaminen auttanut pysymään kaidalla tiellä. Vasta nyt kun on usempi päivä lomaa takana, alkaa pystyä nukkumaan ja miettiä syömisiä.
Ja rehellisesti sanottuna just tällä hetkellä eniten harmittaa se että uskoin jo että kesäksi pääsisin normaalipainon puolelle. Jatkan kuitenkin samalla lempeällä tiellä, ja yritän keskittyä siihen että elämässä olisi muutakin kuin työstä selviäminen. Ja niin kauan kun en pysty nukkumaan, mikään muukaan kropassa ei toimi ideaalisti.
Mun taktiikka on siis syödä hyvä ateria kolme kertaa päivässä (en ole välipalaihmisiä) ja nyt yritän pyrkiä siihen että perjantai, viikon viimeinen työpäivä olisi herkkupäivä. Nyt, kun kevät ja kivat kelit tulee, ulkoilu ja pihatyöt varmaan houkuttelevat sen verran että ei tarvitse viikonloppuisin mässäillä, jotain pientä hyvää lukuunottamatta. Mitään ehdottomia kieltoja ja sääntöjä en halua asettaa, kun en niissä pysy. Mutta ketjun alkupään kirjoituksissa puhuttiin itsekurin kehittämisestä ja sillä tiellä tässä tarvotaan.
Laku
Turha murehtia menneitä. Hyvä että olet nyt saanut levättyä Laku.
Mä jouduin taas kantapään kautta toteamaan sen, miten tärkeää Patrik Borgin saarnaama aamupala ja lounas on. Sorruin syömään yöllä ja sitten halusin kompensoida lisäkalorit syömällä vähemmän. Kun olisin suosiolla syönyt sen 300-400kcal enemmän, niin tuskin olisin syönyt sitten illalla ihan holtittomasti paljon enemmän kuin se mitä muka säästin. No oppirahat on nyt maksettu.
Paino on pysynyt samassa.
Ap
Moi, alotin laihdutuksen 9 kk sitten, olen pudottanut painoa noin 17 kg ja pääsin tällä viikolla normaalipainoon (bmi). Haluaisin vielä hieman pudottaa kuitenkin.
Roosa
Tosi hieno saavutus Roosa!
Mä kokeilin eilen kesällä 2021 ostamiani kuoritakkia ja -housuja, jotka eivät ole mahtuneet päälle sitten 2021 syksyn. Housut ovat vielä tiukat, mutta mahtuvat kuitenkin jalkaan. Pieniä edistysaskelia. Pääsen vihdoinkin eroon melkein puhki kuluneista vaatteista. En ole halunnut ostaa uusia, kun reilu painon pudotus on ollut koko ajan mielessä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tosi hieno saavutus Roosa!
Mä kokeilin eilen kesällä 2021 ostamiani kuoritakkia ja -housuja, jotka eivät ole mahtuneet päälle sitten 2021 syksyn. Housut ovat vielä tiukat, mutta mahtuvat kuitenkin jalkaan. Pieniä edistysaskelia. Pääsen vihdoinkin eroon melkein puhki kuluneista vaatteista. En ole halunnut ostaa uusia, kun reilu painon pudotus on ollut koko ajan mielessä.
Ap
Onnea ap! Toi on kyllä palkitsevaa!
Mulla samanlainen ajatus, tosin vuosi sitten hankin lähes sopivia vaatteita, vähän kireitä mutta muutama sentti vyötäröltä pois niin mahtuu. Ja se muutama sentti pitää saada pois, terveyssyistä. Kapea vyötärö mulla ei ole koskaan ollut eikä tule, mutta suositusten mukaiseen pääsen pääasiassa terveellisellä ruokavaliolla.
Sopiiko kysyä, millainen historia muilla on lihavuuden kanssa? Itse olen ollut lähes nelikymppiseksi hoikka, sitten minulle määrättiin lääke, jonka käytön seurauksena lihoin 15kg puolessa vuodessa. Ja kyllä, tottakai syynä oli se mitä suuhun laitoin. Mutta liikuin kuten ennen, söin kuten ennen, ja paino vaan nousi. Kun ap sanoit tuosta yösyöpöttelystä, siitä tuli mieleen tuon lääkkeen käyttö. Se jatkuva nälän tunne oli ihan hirveä. Kesti todella monta vuotta että se tunne helpotti. Voisin kuvitella että samalta tuntuu ihmisestä jolla suolistohormonit on vinksallaan. Ylipainoa on edelleen, mutta se varmaan johtuu siitä etten ole tätä ennen kunnolla edes yrittänyt laihduttaa, sekä vuosia jatkuneesta univajeesta ja työstressistä.
Laku
Olin kolmekymppiseksi asti normaalipainoinen ja terve. Nyt olen noin 50v. Ehkä jäi raskauskiloja ja/tai lihoin lääkityksestä, mutta onnistuin laihduttamaan 12 kiloa takaisin normaalipainoon (1200kcal+kävely+sali) 2013. Sitä en muista, että pysyinkö normaalipainoisena sen jälkeen koko ajan, mutta minulla ei ole mitään mielikuvaa laihduttamisesta. Joka tapauksessa vielä 39v olin normaalipainoinen, mutta seuraavana vuonna jo 16 kiloa painavampi. Sain laihdutettua ensin muutaman kilon ja lihoin sen jälkeen taas vuodessa yli kymmenen kiloa. Kun taas löytyi sopiva lääke, laihduin 18 kiloa (pätkäpaasto ja kävely), mutta kun lääkityksessä palattiin taas entiseen. lihoin takaisin korkojen kanssa. Olen tänne joskus laittanutkin kuvaajan, miten paino on vaihdellut sen jälkeen kun aloitin laihdutuksen 2018. Kuvaavaa on se, että kun olen käyttänyt yhtä lääkettä, olen lihonut ja kun on kokeiltu jotain toista lääkettä, olen laihtunut. Siinä jojoillessa lihoin vielä 2,5 vuodessa 20 kiloa.
Saako Laku kysyä, mikä lääke sinulla on käytössä?
Ap
Huh, kuulostaa tosi kurjalta tollainen jojoilu, ja varmaan olisin itse samassa tilanteessa jos en olisi lopettanut lääkkeen käyttöä. Musta tuntuu etten omalla kohdallani saanut mitään tukea terveydenhuollosta painonnousuun, lääkäri totesi vain sen legendaarisen "ei se pieni pilleri lihota". Itse en tiennyt näistä hölkäsenpöläystä. No, nykyään tiedän enemmän ja koska unettomuuteen ei tarjota kuin lihottavia. masennuslääkkeitä niin valvotaan sitten... Minulla oli mirtazapin unilääkkeenä.
Olenkin kuullut, että mirtazapin on paha. Tosin paha se on olla unetonkin, mutta ehkä se on sitten kahdesta pahasta pienempi.
Mulla on astetta vakavampi mielenterveyshäiriö, joten lääkitys on pakollinen. Yllättävän hyvin olen kuitenkin nyt pärjännyt lääkkeestä huolimatta, kun lopetettiin sen paremman lääkkeen metsästys. Mutta mun elämä pyörii aika pitkälti ruuan ympärillä. Liikunnan aikana en ajattele ruokaa tai jos luen kirjaa, mutta muuten jotakuinkin aina odotan seuraavaa ateriaa.
Mä sain jossain kohtaa uuden lääkkeen, kun sanoin lääkärille, että olen painoindeksin mukaan ylipainoinen ja paino vaan nousee. Lääkäri ei ollut uskoa, että en voi olla niin painava, mutta kun olen yläkropaltani hoikka, niin ei huomioinut alakroppaan ja vyötärölle kertyneitä kiloja. Mutta se on ainut kerta kun painoani on sivuttu terveydenhuollossa.
Eipäs kun kävi niin, että otin yhteyttä terveyspalveluihin, että voiko vähentää verenpainelääkettä, niin siinä kysyttiin, et onko muutosta painossa. Pääsin kertomaan, että -18 kiloa :)
Ap
Mä olen jostain syystä päässyt mielentilaan, jossa hyväksyn että elämäni ei tule olemaan kovin pitkä tuon vuosia jatkuneen unettomuuden takia, ja iloitsen elämästä vielä kun pystyn omin jaloin kulkemaan ja pää pysyy ainakin osan aikaa mukana :)
Ap - Kuulostaa ihan kauhealle tuo jatkuva ruoan miettiminen. Oletko miettinyt niitä laihdutuslääkkeitä vaihtoehtona? Olen lukenut että ne auttavat tuohon ruokahälyyn. Toisaalta mielestäni on aivan mahtava juttu, miten olet saanut painoa tiputettua, kun ottaa huomioon tilanteesi! Ja että olet tuon kaiken keskellä saanut pidettyä motivaation liikkumiseenkin hyvänä. Siis toihan on huikea saavutus. Itselläni ongelma on vain tunnesyöminen, en osaa edes kuvitella millaista taistelua olisi jos koko ajan kokisi nälän tunnetta.
Tässä taas nähdään, kuinka monenlaisten ongelmien kanssa ihminen voi painia. Kunpa kukaan ei väheksyisi toisen ponnistuluja vain siksi että mulle tämä ja tämä oli helppoa, vain päätin laihduttaa tms. Argh.
Laku
Mä en oikein usko noiden lääkkeiden tehoon tapauksessani. Kun käyttämäni lääke vaikuttaa aivojen säätelyjärjestelmään histamiinin, serotoniinin ja dopamiinin muutoksin. Ehkei suolistohormonit ole kohdallani se ykkösjuttu. Ja olen saanut kuitenkin kalorit ihan hyvin kuriin ja jonkinlaiset ruoka-ajat.
Niistä tulikin mieleen, että bongasin somessa Patrik Borgilta mielenkiintoisen kirjoituksen, että ei pitäisi ottaa ruokailujen välillä esim. omenaa. Et se pieni syöminen saa kropan odottamaan lisää ruokaa. En sitten tiedä. Pitää tutkailla, onko noin. Tunnistatteko muut?
PT oli huolissaan, että 5:2 pätkäpaasto aiheuttaa lihaskatoa. Hän kirjoitti näin:
"Yksi keskeinen syy tähän liittyy lihasten proteiinisynteesiin. Proteiinisynteesi tarkoittaa prosessia, jossa keho rakentaa ja korjaa lihaskudosta. Kun treenaat, prosessi aktivoituu ja voi olla koholla jopa 2448 tuntia. Jotta lihasmassa säilyy, kehon pitäisi saada riittävästi proteiinia tämän ajanjakson aikana, siis päivittäin, ei vain niinä päivinä kun treenaat. Jos proteiinia ja energiaa tulee liian vähän (kuten 500 kcal päivinä), keho ei pysty ylläpitämään lihaskudosta optimaalisesti.
Tämä liittyy myös aineenvaihduntaan. Lihasmassa on yksi keskeinen tekijä perusaineenvaihdunnassa. Jos lihasmassaa menetetään, energiankulutus laskee jopa satoja kaloreita per päivä. Se tekee pitkällä aikavälillä sekä painonpudotuksesta että tavoitepainon ylläpitämisestä vaikeampaa.
Haluan myös muistuttaa, että olet itsekin huomannut jo noin 1300 kcal päivät vaikuttavat negatiivisesti voimatasoihin. 500 kcal päivät ovat huomattavasti matalammat, joten on käytännössä varmaa, että ne heikentävät palautumista ja suorituskykyä. Vaikka et treenaisi juuri sinä päivänä, vaikutus näkyy koko viikossa, palautuminen jää vajaaksi ja treenit kärsivät koko dieetin ajan.
Tutkimuksissa 5:2-mallilla on saatu painoa alas, mutta samalla on raportoitu myös haittavaikutuksia paastopäivinä, kuten väsymystä, palelua, päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia ja unihäiriöitä."
Mä olen laihduttanut aiemmin 16:8 pätkäpaastolla ilman kaloreiden tarkkailua 16 kiloa. Olen miettinyt sitä ratkaisuksi nytkin, mutta kun pitää syödä ennen salitreeniä niin illalla paasto alkaisi liian aikaisin. Ja sen toimivuus taitaa perustua siihen, että 8 tunnin aikana ei ehdi syödä yhtä paljon. Juurikin noin kuten sinä laku teet, että voi syödä aamupalan, lounaan ja päivällisen. Tällöin yhden aterian kalorit jää saamatta.
Tänään paino oli uudella kiloluvulla (70,8 kiloa). 70 kilon haamuraja lähestyy. Päivän kokemuksen perusteella tuntuu, että mulla on motivaatiota uudistettuun ravintosuunnitelmaan ja ilmeisesti aineenvaihdunnan hidastuminen on selätetty.
Ap