Onko teidän perheessä itsestään selvää, että lapset menee lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saa itse valita" täällä sanotaan, 
mutta kenen lapsi edes haluaisi muualle kuin lukioon?
- ja miksi ihmeessä ?

ap

Miksi mennä lukioon, jos nuori haluaa opiskella  esim. kampaajaksi, sähköasentajaksi, metsäkoneen kuljettajaksi,  merkonomiksi tai mihin tahansa muuhun ammattiin, johin voi opiskella ammattikoulussa. Ap:n avaus on äärimmäisen typerä. 

Ei tuon ikäise tiedä, mitä haluavat. Lukio antaa paremmat valmiudet kaikkiin jatko-opintoihin.

Jotkut tietää, jotkut ei. Jotkut ei tiedä koskaan, vaan ajelehtivat eläkkeelle asti alaa vaihdellen. Ikuisuusopiskelijoita, jotka aina vähän aikaa kokeilevat jotain, ja toteavat että ei ollut tämäkään oma juttu.

höpöhöpö!
Olen päässyt korkeakouluun amispohjalta ihan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saa itse valita" täällä sanotaan, 
mutta kenen lapsi edes haluaisi muualle kuin lukioon?
- ja miksi ihmeessä ?

ap

Miksi mennä lukioon, jos nuori haluaa opiskella  esim. kampaajaksi, sähköasentajaksi, metsäkoneen kuljettajaksi,  merkonomiksi tai mihin tahansa muuhun ammattiin, johin voi opiskella ammattikoulussa. Ap:n avaus on äärimmäisen typerä. 

Ei tuon ikäise tiedä, mitä haluavat. Lukio antaa paremmat valmiudet kaikkiin jatko-opintoihin.

Jotkut tietää, jotkut ei. Jotkut ei tiedä koskaan, vaan ajelehtivat eläkkeelle asti alaa vaihdellen. Ikuisuusopiskelijoita, jotka aina vähän aikaa kokeilevat jotain, ja toteavat että ei ollut tämäkään oma juttu.

höpöhöpö!
Olen päässyt korkeakouluun amispohjalta ihan!

Olet siis päässyt amkikseen amiksesta? 

Kyllä. Kahden tohtorin perheessä myös lapset tavoittelevat akateemisia ammatteja, ja lukio on niihin selkein reitti. Kukaan lapsista ei lisäksi ole kertonut haluavansa ammattikoulun tarjoamiin ammatteihin, joten siksikin lukio. Suvun esimerkki on lisäksi vahva, koska jo isoäidit ovat yliopistosta valmistuneita, ja lähes koko suku vähintään maistereita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että tällä palstalla on paljonkin näitä "elämämkoululaisia", joidenka jälkikasvu ei edes pääsisi lukioon, vaikka yrittäisi, siksi aloitukseen tullut niin paljon alapeukkuja. Itse kuulin vanhempienillassa, että monenkin lapset joutuvat oikein petraamaan nyt 9.-luokan lopussa, että keskiarvo nousisi sen verran, että pääsisi AMIKSEEN !
Aika hurjalta tuntui, kun meillä lähinnä valitaan, että mihin lukioon nuori itse haluaa mennä, onko kulkuyhteyksillä, kavereilla, valinnaisaineilla vai opettajilla / koulun maineella eniten merkitystä valinnassa.

Surullisen ylimielistä tekstiä.

 

Sattuu lapsistani kaksi olemaan kädentaidoiltaan näppäriä ja tekniseltä hahmotuskyvyltään olleet jo alakouluiässä ikäisiään kypsempiä. Heillä suuri kiinnostus ja osaaminen jo peruskoulun loppuaikoina kädentaidon ammattien perustaitoihin ja olivat kiinnostuneita valitsemaan ammattikoulun.

 

En kyllä nää, miksi pitäisi lukio suorittaa, kun motivaatio ammattikoulutukseen oli kova ja tutkinnon suorittamisen aikaan jo työllistyivät molemmat, vaikka nuorilla haastavaa päästä työelämään. 

 

Nyt toisella alle 23 vuotiaana omakotitalo, kallis auto ja työ, harrastukset ja oman näköinen elämä. Toinen lapsi samoja jälkiä tulossa perässä.

 

Jos lukiosta valmistuu nykyään noin ylimielisiä ihmisiä kuin AP ( itse kirjoitin -90 luvulla L:n paperit), niin sellaista sivistystä, joka dissaa toisia, ei tämä yhteiskunta tarvitse. Akateemisten alojen työttömyyden kasvaessa, on sen polun suositteleminen nuorille käytännöntekijöille turha vinkki.

 

Tärkeämpää olisi kannustaa nuoria seuraamaan vahvuuksiaan ja taitojaan. Siten syntyy ammatistaan ja osaamisestaan ylpeitä ihmisiä, jotka saavat löytää paikkansa elämässä ja menestyä.

Miten sä muka olet saanut L:n paperit, kun et edes osaa kirjoittaa?

"23 välilyönti vuotiaana"

"-90 välilyönti luvulla"

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Miksi jotkut täällä pitää lukiota tai akateemisuutta niin ihmeellisinä juttuina? Joissain viesteissä oikein korostetaan sitä, että miten meidän perheessä tai suvussa kaikki ovat akateemisia ja tottakai se että lapsi menee lukioon on itsestäänselvyys. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut täällä pitää lukiota tai akateemisuutta niin ihmeellisinä juttuina? Joissain viesteissä oikein korostetaan sitä, että miten meidän perheessä tai suvussa kaikki ovat akateemisia ja tottakai se että lapsi menee lukioon on itsestäänselvyys. Miksi?

Vielä viime vuosisadalla oli jokseenkin itsestään selvä tavoite, että lapsilla piti olla korkeampi koulutus kuin vanhemmillaan. Se näkyy vieläkin siinä hallituksen tavoitteessa, että suuremmalla osalla kansasta pitäisi olla korkeakoulututkinto, vaikka sellaista vaativia työpaikkoja on yhä vähemmän.

Aika haastavaksi menisi kahden tohtorin lapselle saada vanhempia korkeampi tutkinto. Todella surullista, jos sellainen vaatimus esitetään nuorelle, jonka omat taipumukset ja kiinnostukset kohdistuvat aivan muuhun kuin akateemiseen uraan.

Oli itsestään selvää minulle mutta ei veljilleni. On itsestään selvää omien lasten kohdalla mutta jos haluavat muuta ja ajatus on perusteltu niin sitten tehdään toisin. 

Minun ajatus menee alakoulu-yläkoulu-lukio-yliopisto noin automaatiolla eli pitää olla tarkkana että osaa kuunnella herkällä korvaa mitä lapset itse haluavat kun tulee ajankohtaseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.

Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.

Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?

Googlaa lukion opetussuunnitelma. Peruskoulusta amikseen menevä jää paitsi kaikesta siitä.

Vierailija kirjoitti:

"Saa itse valita" täällä sanotaan, 
mutta kenen lapsi edes haluaisi muualle kuin lukioon?
- ja miksi ihmeessä ?

ap

Koska lukio on hinttibungeri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.

Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?

Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.

Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.

Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?

Googlaa lukion opetussuunnitelma. Peruskoulusta amikseen menevä jää paitsi kaikesta siitä.

Itseasiassa ei jää, ei se lukion opetussuunnitelma nyt niin yli-ihmeellinen ole yleissivistyksen kannalta. Monet asiat yleissivistyksen kannalta kuuluu sekä ammattikoulun että lukion opetussuunnitelmaan ja myös peruskoulun, minkä kaikki ovat jo käyneet aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut täällä pitää lukiota tai akateemisuutta niin ihmeellisinä juttuina? Joissain viesteissä oikein korostetaan sitä, että miten meidän perheessä tai suvussa kaikki ovat akateemisia ja tottakai se että lapsi menee lukioon on itsestäänselvyys. Miksi?

Siis mikä oli kysymys, miksi ihmiset pitävät lukiota ihmeellisenä juttuna vai miksi he pitävät sitä itsestäänselvyytenä? Molempia se kai ei voi yhtä aikaa olla.

Itse olin aina hyvä koulussa, ja lapsenikin ovat hyviä koulussa. Mielestäni se on ihan tavallista, että ne, jotka ovat hyviä koulussa, menevät lukioon. Miksi ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.

Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?

Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.

Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.

Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.

Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?

Googlaa lukion opetussuunnitelma. Peruskoulusta amikseen menevä jää paitsi kaikesta siitä.

Itseasiassa ei jää, ei se lukion opetussuunnitelma nyt niin yli-ihmeellinen ole yleissivistyksen kannalta. Monet asiat yleissivistyksen kannalta kuuluu sekä ammattikoulun että lukion opetussuunnitelmaan ja myös peruskoulun, minkä kaikki ovat jo käyneet aiemmin.

Siis täh, sinun mielestäsi yleissivistys on hankittu jo peruskoulussa? Kummallista, että sekä lukion että ammatillisen koulutuksen opettajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että peruskoulusta tulee ulos ihmisiä, jotka eivät kykene edes toisen asteen opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.

Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?

Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.

Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.

Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?

Voi kunpa sinulla olisi Google ja voisit selvittää.

Ainut mitä ei amiksessa selkeesti opeteta kunnolla on kirjoittaminen. Teen asiakkaiden kanssa töitä ja kaikki amistaustaiset ei osaa perus suomenkielen kielioppia kunnolla. Ei vaan osata kunnolla asiallisesti kirjoittaa ja virheitä paljon.

Ihan sama käykö amiksen vai lukion, mutta kirjoittaa pitää osata ja hyvin. Oma mielipiteeni siis!

Hauskaa huomata, että nämä, joiden mielestä peruskoulu tarjoaa ihan riittävän yleissivistyksen, eivät osaa pilkkusääntöjä eivätkä yhdyssanoja.