Hyvässä kunnossa mutta minne! Päivät töissä, illat treenatessa.
Olen treenannut ikäni ja käynyt myös töissä ikäni. Ne yhdessä vievät päivästä lähes kaiken, muutamaa tuntia lukuunottamatta. Töihin, kotiin, kuntosalille tai lenkille, kotiin ja ilta-askareet. Siinäpä se arki pääsääntöisesti. Viikonloput ja lomat sitten erikseen, joskin töitä on alkanut olla myös viikonloppuisin jossain määrin. Tässä on nyt tätä harrastettu 30 vuotta ja työuraa jäljellä 18 vuotta vähintään. No mitä tästä sitten jää käteen. On eletty elämää ok kunnossa, ehkä eletään pidempään ehkä ei. Paljon on liikkumisen aiheuttamaa vaivaa myös, kulumia siis kropassa. Nyt olen alkanut kyseenalaistamaan tämän hyvän kunnon. Okei, en ole ylipainoinen, mutta ei ole moni kaverinikaan, jotka taas eivät ole liikkuneet. Vaivoja heillä itseasiassa tuntuu olevan vähemmän, ehkä sisuskalut huonommassa kunnossa, tai sitten ei. Eikö se liikunta sitten ole mukavaa? No on ja ei. 30 vuotta kun liikkuu aktiivisesti niin ei se nyt enää mitään hohdokasta ole vaikka siitä tulee hyvä olo yleensä. Mutta että elää pitääkseen itsensä kunnossa, jotta jaksaa tehdä enemmän töitä ja silti, suomessa saa elää kädestä suuhun . Tai ainakaan luksuselämää ei voi viettää. Välillä tuntuu, elääkö tässä lomia varten vai pitäisikö arkikin tuntua muulta kuin suorittamiselta. Suorittamistahan se on. Aina on hoidettavia asioita ja sama pyörä pyörii. Suomessa palveuja ei pysty ulkoistamaan. Aasiassa yhden talven eläneenä söin lähes aina ulkona (en siis käynyt kaupassa ja tehnyt ruokaa) ja pyykit kävi aina pesulassa. Vapaa-aika ei mennyt suorittaessa vaan se tuntui jotenkin enemmän elämiseltä. Ulkonahan siellä aina oltiin, toisin kuin Suomessa. En minä nyt suomea tässä moiti. Mietin, mitä tässä on järkeä. Tai, elämässä ei kyllä järkeä ole jos sitä alkaa miettimään. Sitä suuremmalla syyllä sitä kysyy itseltä, MIKSI? Miksi kaikki pyörii ja tekee samaa päivästä toiseen. Lopputulema on kuitenkin sama kaikille!
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kunto voi tuoda elämän loppupäähän paljon terveitä lisävuosia, kun kehon lihasmassa on kunnossa ja olet nytkin varmasti paremmassa kunnossa kuin suurin osa ikätovereista. Kyllä se ero on merkittävä niihin, jotka ei ole liikkuneet ollenkaan.
Mutta paljonko liikuntaa pitää olla, että pysyisi vanhana kunnossa? Liialla liikunnalla voi myös rikkoa itsensä ja vanhuus on sitten kivuliasta. Yksi osa naisten pidempään elinikää miehiin nähden voi tulla juuri kohtuullisesta liikunnasta. Naiset harvemmin ovat kummassakaan ääripäässä, joko pelkästään sohvalla tai ylettömästi liikkumassa.
Sehän riippuu ihan itsestä. Itse entisenä himourheilijana lopetin rankat kuntosalitreenit, kun hermosto alkoi sanoa sopimusta irti. Olen nyt 4 vuotta vain tehnyt oman kehon painolla treenejä säännöllisen epäsäännöllisesti ja lenkkeilen koirien kanssa päivittäin. Kroppa on pehmentynyt, mutta olen opetellut hyväksymään sen. Ainakaan en tunne jatkuvaa kipua, mikä kuntosalitreeneistä aina tuli, kun vedin siellä aina failureen asti.
Kokeile uutta urheilulajia, siellä ulkona. Esimerkiksi vaellus, soutu, ratsastus jne. On kai joku kuntosali lähinnä masentava paikka.
Moni syö liian vähän suhteessa kulutukseen ja lihoo sen päälle. Eivät myöskään tajua ostaa lisäravinteita ja käyttää niihin rahaa. Aina unohtuu se 30 min huolellinen lämmittely ja nivelten pyörittely. Tämä unohtuu enemmistöltä. Porukka lähtee vain juoksemaan suoraan ja välttää lämmittelyn juoksemalla aluksi kevyemmin. Se ei riitä. Samaa näkee salilla. Kroppaa ei huolleta ja pidetä liikkuvana. Loppuverryttelyt puuttuu kokonaan ja nesteytyksestä ei pidetä huolta.
Pidin ensikertaa elämässäni 3kk tauon treenaamisesta, koska epäilin ylirasitustilaa. Tankkasin kropan lisäravinteilla ja lihotin itseäni 5kg. Tarkoitus oli saada vähintään 10kg rasvaa ympärille, mutta jäi saavuttamatta. Alle kilometrin kävelyt sallin alle 90bpm sykkeellä. Venyttelyt ja liikkuvuusharjoittelut sallittu ja taiji tyylinen liikehdintä. Sallin myös pieniä voimisteluja kesken päivää esim 4 puhdasta etunojaa jossa eri korkeuksilla pieniä pitoja yhdistettynä hengitysharjoituksiin, jolla aktivoin vagushermoa. Suoraan Chuck Norriksen valmennusoppaasta. Pitkin päivää hyvin pieniä mutta puhtaita lihaskuntoliikkeitä. Ei hapoille. Opetetaan kroppa tekemään liikkeita rakkaudella ja ettei ole mitään hätää. Sisupuristus pois.
Lopettelin 3kk tauon. Aloittelin Ba Duan Jin lämmittelyllä 30 min, sitten otin hyppynarun käsiini ja hypin eri kuvioilla 30 min nenän kautta hengittäen. Otin nestettä välissä, mutta en pitänyt mitään varsinaisia taukoja hyppelyn välissä. Sitten tein klassisen Chuck Norriksen säkkitreenin sparrikaverin puutteessa 30 min tekniikalla iskien. Jatkuvaa liikettä säkin ympärillä 25% tehoilla. Pelkkää tekniikkaa hakien, ei raivolla. Kehoa opetetaan että ei ole hätää ja pelkoa mistään. Jos tuntuu pahalta niin hengähdystauko. Nenänkautta kokoajan hengittäen. Lopuksi pappa tyylinen loppuverryttely Chuckin ohjeilla. Seuraava päivä olikin yllätys. Ei mitään kipuja kropassa. Ok, tässä vaiheessa pää kylmänä. Ruokailua, lepoa ja mielikuvaharjoitteita varsinaisen treenin sijaan. Tein mielikuvana 30 min meditoidessa naruhyppelyä ja saman treenin mielikuvana. Lopuksi venyttelin kevyesti spagaatit ja heiluttelin varpaista sormenpäihin asti pyöritellen rauhallisesti nivelet Texas Rangeria katsellessa ja tein Total Gymilläkin vähän puristuksia. Ei siis mitään missä tulisi edes hiki. Sama joka päivä. Pelkkää mielikuvaharjoittelua.
Toissapäivänä tein tunnin naruhyppelytreenin ja varjonyrkkeilin 20 min loppujäähdyttelyksi taijin omaisesti.
Olin aika varma että pohkeet ja jalat huutaa hoosiannaa seuraavana päivänä. Ei mitään kipuja.
Väitän tän 3kk tauon jälkeen että suurin osa teistä ei lämmittele oikein, ei syö oikein ja juo oikein. 3kk tauko ei aiheuttanut mulla mitään lihaskipuja palata samaan treenaamiseen. Toki nostan asteittain nyt lähes viisikymppisenä treenikuormaa takaisin kohtuullisille rajoille. Treenaan jatkossa fiksusti ja oikein kuin paljon sisulla ja paskasti. Norriksen treeniä kannattaa opiskella. Hänen tutkimukset seniori-ikäiselle miehelle on huikea siitä miten vanhanakin voi treenata ja pysyä kunnossa. Mulle on uutena juttuna tullut kuminauha ja vaijeritreenit. Painojen nostelut olen jättänyt myöskin pois. Lähinnä ajanpuutteen vuoksi ja ettei se tuo samoja tuloksia kuin total gym tyyliset laitteet tuo. https://www.youtube.com/watch?v=e_NaHaQkqp0
Vähän innoissani olen näistä tuloksista miten visikymppisenkin kropan voi ilman hormoneita pistää hyvään suorituskykyyn. Tietnekin jos on oikeasti syönyt hyvin, nesteyttänyt ja lämmitellyt, loppuvrrytellyt hyvin, nin ei sitten kaikki on tehty. Pointti oli että oletteko varmasti käyttänyt huolella aikaa kokonaisuuteen?
Nykyään tiedetään että pelkästään silmät kiinni tehty mielikuvaharjoittelu rakentaa samoja hermoratoja kuin mitä esim punttinosto tekee.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile uutta urheilulajia, siellä ulkona. Esimerkiksi vaellus, soutu, ratsastus jne. On kai joku kuntosali lähinnä masentava paikka.
Lajinvaihto voi toimia, mutta edelleen usein ihmiset unohtaaa sen perusteellisen lämmittelyn ja loppuverryttelyn. Yleensä ne lämmittelyt on klassikoita lajista riippumatta.
Liikuntaa ei harrasteta pelkästään että töissä jaksaisi paremmin. Vaan että seksi tuntuu paremmalta, ja sitä huvittaa harrastaa enemmän. Jaksaminen + miltä näyttää sängyssä. Jos ei seksikään enää kiinnosta, niin sitten on kai jo arkkuun kypsä.
Vierailija kirjoitti:
Liikuntaa ei harrasteta pelkästään että töissä jaksaisi paremmin. Vaan että seksi tuntuu paremmalta, ja sitä huvittaa harrastaa enemmän. Jaksaminen + miltä näyttää sängyssä. Jos ei seksikään enää kiinnosta, niin sitten on kai jo arkkuun kypsä.
Liikunta juuri on pois seksistä ja seksuaalienergiasta. Jos tarkoitat velan ottamista ja seksiä, joka syntyy siitä että elimistö on hätätilassa ja suoriutuu kaikesta adrenaliinin ja stressihormonin vaikutuksesta, niin sen ylläpitämistä ei kovin kauaa voi pitää vanhempana ihmisenä. Ensiksi menee munuaiset jumiin ja sydän alkaa oireilla.
Toki itsensä voi vetää piippuun ja tuntea olevansa kovassakin kunnossa ja elossa, mutta tosiasiassa verenkierto on pakotettua ja keho ottaa velkaa.
Liikunnalla seksuaalienergian lisääminen on valhetta siihen sisältyy paljon vaiheita jossa sukupuolielimet ei toisinaan toimi, koska keho sulkee verenkiertoa alueilta jotka ei ole prioriteetissa ensimmäisenä kuten kongnitiiviset toiminnot ja lisääntymiselimet.
Toki kova rääkki saa hetkeksi taas elimistön "laina tilaan" ja addrenaliinia erittyy vereen ja seksikin tuntuu taas toimivan hetken verran.
Liikunnalla lisääminen on silti valhetta. Elimistö toimii parhaiten hyvin levänneenä. Jos ollaan tilanteessa, jossa on lepoa ja ei tuntuisi asiat toimivan ilman "liikuntaa", niin on vedetty itsensä ylirasitustilaan. Munuaiset ei hirveän pitkään jaksa tätä leikkiä.
Olisi huomattavaa että jos seksuaalinen olo on täysin riippuvainen liikunnasta ja tuntuisi ettei seksi luista ilman kovaa liikuntaa, nin olii aiheellista pitää useiden kuukausien totaalinen tauko liikkumisesta ja antaa hermoston ja erityisesti munuaisten rauhoittua. Ongelmaa voi löytyä myös kilpirauhasista. Seksi normaalisti onnistuu kyllä ilman liikuntaakin ja juuri parhaiten se onnistuukin ilman "stressiä" mitä liikunta pääasiallisesti onkin. Se on stressiä ja kudosvaurioita, jotia myöhemmin korjataa. Suomalaisten pitäisi päästä loitommalle liikunnan kaikkivoivasta vaikutusesta meihin. Sillä on lähes uskonnollinen ote moneen.
Enemmän pitäisi painottaa jäsenten liikkuvuuteen kuin kestävyyteen ja voimaan. Taiji ja hyvin kevyen sykkeen harjoitteet on paljon terveellisempiä elimistölle. Niillä on paljon tieteellistä todistustaakkaakin iihan solutason kehitykselle. Kannattaa lukea Falun Gongin terveysvaikutuksista solutasolla. Aika mielenkiintoisia faktoja millaista treeniä olisi parempi tehdä kovan liikunnan oheen tai sijaan peräti, jos on hermostoaan rikkonut uskolla, urheilulla ja isänmaa paatoksella vuosikymmeniä.
Totta. Aika moni on montussa " stressihormonin" takia.
Siihen päälle muotidieetit jotka haittaa munuaisia.
Nykyruoka on niin ravintoköyhää, teholannoituksen, keinovalon ja rikkaruoho yms. myrkkyjen vuoksi, että saadakseen kaikki luuston, lihasten, aivojen, nivelten, solujen ja solukalvojen tarvitsemat ainekset, pitää tietää ravitsemuksesta ainakin perusasiat ja panostaa ruoan laatuun paljon.
Itse tehty, luomu raaka-aineista valmistettu monipuolinen ruoka on parasta. Ja silti tarvitaan lisäravinteita. Mitä enemmän treenaa, sen tärkeämpää ravitsemus on.
Näillä ohjeilla olen pystynyt treenaamaan, lihasta, aerobista kuntoa ja vähän liikkuvuuttakin vuosikaudet ilman isompia ongelmia. Liikunta on minulla silti kohtuullista ja pidän lepopäiviä. En koskaan harrastaisi esim. maratonia, se vie liikaa aikaa ja rasittaa kehoa yksipuolisesti.
No tähän se aika sitten meneekin ;) duuniin, ruoanlaittoon ja liikuntaan. Onneksi ehdin perheen perustamaan, ettei oma napa ole liikaa ajatuksissa ja tulee perspektiiviä tekemiseen. Kyllä meillä ihan nautitaan elämästä, niin arjesta kuin näin pääsiäisestä. Hyvää pääsiäistä kaikille! Nyt lenkille.
Vierailija kirjoitti:
Nykyruoka on niin ravintoköyhää, teholannoituksen, keinovalon ja rikkaruoho yms. myrkkyjen vuoksi, että saadakseen kaikki luuston, lihasten, aivojen, nivelten, solujen ja solukalvojen tarvitsemat ainekset, pitää tietää ravitsemuksesta ainakin perusasiat ja panostaa ruoan laatuun paljon.
Itse tehty, luomu raaka-aineista valmistettu monipuolinen ruoka on parasta. Ja silti tarvitaan lisäravinteita. Mitä enemmän treenaa, sen tärkeämpää ravitsemus on.
Näillä ohjeilla olen pystynyt treenaamaan, lihasta, aerobista kuntoa ja vähän liikkuvuuttakin vuosikaudet ilman isompia ongelmia. Liikunta on minulla silti kohtuullista ja pidän lepopäiviä. En koskaan harrastaisi esim. maratonia, se vie liikaa aikaa ja rasittaa kehoa yksipuolisesti.
No tähän se aika sitten meneekin ;) duuniin, ruoanlaittoon ja liikuntaan. Onneksi ehdin perheen perustamaan, ettei oma napa ole liikaa ajatuksissa ja tulee perspektiiviä tekemiseen. Kyllä meillä ihan nautitaan elämästä, niin arjesta kuin näin pääsiäisestä. Hyvää pääsiäistä kaikille! Nyt lenkille.
Kuulostaa stressaavalta, suorittavalta elämältä.
No, kukin tavallaan. Itsellä pääpaino psyykkisessä hyvinvoinnissa.
Kroppa pettää joka tapauksessa.
Riittävän levon määrän korostaminen on mannaa tämän palstan naisille jotka ovat pitäneet palauttavaa taukoa liikunnasta koko ikänsä.
Itse en ole kokenut vaivaksi tehdä päivittäinen juoksu, pyöräily tai hiihtolenkki vaikka viimeiset 32-vuotta tein 3-vuorotyötä, paljon olen saanut tehdä lenkin juoksemalla tai pyöräilemällä työmatkan, se oli suorastaan nautinto. Nyt olen olen ollut eläkkeellä muutaman vuoden ja terveys ja kunto on huippuhyvä, ei ole lenkkeilyt menneet hukkaan, ei pelkällä rahalla saa tällaista olotilaa.
Jos elät yksin voit aivan hyvin ulkoistaa pyykit ja syödä ulkona/woltata kuten teit ulkomailla asuessasi. Raha ei varmaan ole ongelma sinkkutaloudessa.
Hyvä peruskunto auttaa sinua kestämään työn rasitukset ja stressin paremmin. Kun kyseenalaistat elämääsi keski-iässä syynä voi olla testosteronin puute. Miehilläkin on vaihdevuodet ja se voi näkyä juuri siten että mikään ei tunnu miltään.
Tuo, että kroppa alkaa oireilemaan ja tulee kulumia liittynee toki ikään mutta myös yksipuoliseen liikuntaan. Lenkki ja sali kannattaa laajentaa pyöräilyyn, uintiin, vesijuoksuun.
Vierailija kirjoitti:
En ole käyttänyt töiden jälkeen aikaa treenaamiseen ja mukavaa on ollut ja levännyt mieli. Jos töiden lisäksi vielä treenaisin päivittäin, niin koko ajan olisi varmaan olotila kuvainnollisesti kuin puhelimessa, jossa akku on punaisella ja näyttää 8%.
Treenaamiben tai kuntoilu miksi sitä sitten nimittääkin lataa mieltä ja kehoa, ei tyhjennä sitä. Treeni on liian kova tai väärään aikaan tehty, jos se toimii toisin.
Vierailija kirjoitti:
Omat hengitysvaikeudet ärsyttävät...
En tiedä, olenko rapakuntoinen vai onko tässä jotain muuta taustalla.
On niin hiton epäterve olo.
Uskoisin, että harrastaisin enemmän liikuntaa, jos ei tulisi hengenahdistusta ja paineentunnetta, olisi vapaampi hengitys. Koska hengästymisen jälkeenkin nuo jäävät päälle. On herätessäkin. Yhtenä päivänä oikein ihmettelin, miten vapaasti hengitys kulkee.
Tuntuu, että pahenee ihan mistä tahansa syystä. Hengität jotain väärää, pahenee. Kuumassa ja kosteassa, pahenee. Portaita kävellessä (huono sisäilma, varmaan), pahenee. Joskus liikunta pahentaa, huonot yöunet varmaan pahentaa. Jos et ole syönyt kunnolla sekin pahentaa, jännittäessä pahenee...
Fyysinen työ minulla on ja olen laihduttanut. Nuori olen myös, vaikka suurimman osan elämästäni olen ollut passiivinen/ylipainoinen, kerran lihava. Nykyään vain lievästi ylipainoinen, 1-2 kiloa. Terveellisesti myös syön, kasviksia toki voisi olla enemmän. Mutta ravintorikkaampaa ruokaa pyrin valitsemaan, täysjyvää vehnän sijaan, yms.
Sinullla saattaa olla astma tai rasitusastma. Menepä lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan pääse tuohon who suositukseen ilman että kulutan kaiken energiani siihen.
Kuitenkin käyn liikkumassa joko salilla tai ryhmäliikunnassa (pilates/jooga tyyppistä, ei niin aerobista)2-3kertaa viikossa.Tähän kun päällä yrittää änkeä vielä sen 150 minuuttia kohtuullisella tempolla kävelyä, niin olen poikki.eli vielä 3 melkein tunnin lenkkiä salista/pilateksesta kipeillä lihaksilla.Viikolle jää 1 päivä ilman rääkkiä, joka menee palautumiseen eikä mulle riitä.Energiaa ei jää muuhun.En ymmärrä milloin sitä jaksaisi sitten käydä kulttuuririennoissa päätä tuulettamassa.En pääse who tavoitteisiin kuin korkeintaan lomaviikoilla.
Hyvä, että harrastat pilatesta/joogaa, ehkä kaksi kertaa viikossa riittää, yksi lihastreeni viikkoon päälle vielä erikseen. 150 min luetaan jo tuo pilates/joogatreeni. Lisäksi pari reipasta n. 30 min kävelyä viikossa riittää. Mutta nostaisin tuon lihaskunnon erityisesti. Itse tein pilates ja lihaskuntotreenin per viikko ja kun nostin lihaskunnon 2 kertaa viikko ero on merkittävä. Toisinaan teen myös kolmekin lihaskuntia viikossa. Hengästyttävä lihaskuntotreeni esim. HIIT tekee kropalle ja sydämelle hyvää.
Liikuntaa voi harrastaa kohtuudella eli 3-5 kertaa viikossa. Silloin jää aikaa muuhunkin.
Itellä liikunta tuo jaksamista arkeen. Olen ikäisiäni terveempi, ei ole verenpainetautia, ei diabetesta enkä puuskuta portaissa. Ja hyvä lihaskunto on mulle vanhuuden tai sairastumisen turva. Tottakai kova treeni välillä väsyttää, mutta ei kunto kasvaisi/pysyisi yllä, jos kokoajan treenaisin mukavuusalueella. Ja jokainen treeni ei ole äärimmäisen kova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kunto voi tuoda elämän loppupäähän paljon terveitä lisävuosia, kun kehon lihasmassa on kunnossa ja olet nytkin varmasti paremmassa kunnossa kuin suurin osa ikätovereista. Kyllä se ero on merkittävä niihin, jotka ei ole liikkuneet ollenkaan.
Mutta paljonko liikuntaa pitää olla, että pysyisi vanhana kunnossa? Liialla liikunnalla voi myös rikkoa itsensä ja vanhuus on sitten kivuliasta. Yksi osa naisten pidempään elinikää miehiin nähden voi tulla juuri kohtuullisesta liikunnasta. Naiset harvemmin ovat kummassakaan ääripäässä, joko pelkästään sohvalla tai ylettömästi liikkumassa.
Jokin aika sitten tuli Prisma-ohjelmassa kerrottuna tutkimus, jossa mitattiin tätä, mikä liikuntamuoto pidentää parhaiten elämää ja pitää tehveenpänä. Sen mukaan kaikkein paras on vähän väliä pieni liikkeellä olo. Ei mikään lihastreeni tai juoksu ym. Siinä tuli mieleen, et tuotahan usein puuhakkaat naiset harrastavat. Ainakin perinteiset. Puuhastelevat, siivoavat, hoitelevat asioita.
Tämä keskustelu on sikäli pölhö, että suurin osa tuntuu hahmottavan kehossaan vain vaihteet 1 ja 5. Kun oikeasti 2-4 on terveyden kannalta ne, mitä pitäisi käyttää 90% ajasta.
Välillä voi tehdä tosi kovaa, kun tekee sen hallitusti ja lepää vastapainoksi. Välillä voi vetää lonkkaa koko viikonlopun, kun tasapainottaa sitä arkiliikkumisella. Pitää omasta tomumajasta huolta rakkaudella, ei ruoskinnalla eikä laiminlyönnillä.
Ja tehkää hyvät ihmiset sellaista, mistä tykkäätte! Joku lenkkarimainos oli että "vihaat sitten tai rakastat sitä, olemme kanssasi jokaisella lenkillä". Eipä tehnyt mieli niitä kenkiä enää ostaa, vaikka olen se joka rakastaa. Jos vihaa, niin vaihtaisi vaan toiseen lajiin!
Kuntosali treenit yliarvostettuja vanhemmalla iällä tai ainakin jos jättää aerobiset treenit välistä. Ei rautaa pumppaamalla saa lisää elinvuosia tai terveyttä. Arkiliikunta kävely, pyöräily, lenkkeily, uinti tai kehonvoima harjoitteet on paljon terveellisempi vaihtoehto. Raskas saliharjoittelu on usein stressaavaa ja väsyttävää.