Miten 50v on näin vaikea laihtua edes paria kiloa reilusta ylipainosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen pysyy normaalipainoisena vain, jos liikkuu, syö terveellisesti ja sen verran, kun kuluttaa. Kaikki muu on selityksiä, jos ei joku sairaus lihota. Vaihdevuodet ei ole sairaus. 

N50

Famous last words.

Noin se on toiminut tähänastisessa elämässäsi, N50. Nyt alkaa tämän ketjun aiheena oleva YLI 50-vuotiaan elämä, ja se onkin sitten uusi juttu sinulle. 

Uteliaisuuttani kysyn, neuvoitko ysiluokkalaisena paljonkin abeja siinä, miten yo-kirjoitukset kannattaa hoitaa? Entä annoitko muille hyviä neuvoja lastenkasvatuksessa, kun odotit esikoistasi?

Mikä maaginen vedenjakaja tuo 50 v. on? OK, ketjun aihe, muttei muuten. 

Taidat olla melkoisen yksinkertainen.

Ei tarvitse heti henkilöön menevää kommentointia. Ihan asiallista on kysyä, että mitä tapahtuu, kun on täyttänyt 50 vuotta. Fysiologisesti ei kai ainakaan mitään. 

Fysiologisestihan juuri tapahtuu todella paljon. Kun anabolinen hormoni estrogeeni vähenee, lihasmassa korvautuu rasvalla, luut haurastuvat, treenivaste ja palautuminen treenistä kärsivät. Nivelpinnat kuivuvat ja jos liikut kuten ennen, tulee nivelrikko. Paino nousee ja kertyy eri paikkoihin kuin ennen, siis vyötärölle eikä reisiin. Aivojen aineenvaihdunta muuttuu. Silmät kuivuvat. Iho ohenee.

Tuo ei siis sinusta ole mitään. Just.

Mulle tuo kaikki tapahtui vasta 60-vuotiaana, vaikka menkat loppuivat munasarjojen ja kohdun poistoon jo 52-vuotiaana. Mutta kun sain rintasyövän ja siihen lääkityksen, joka estää estrogeenin muodostumisen, niin kyllä alkoi paino nousta. Olin siihen asti hoikkavatsainen ja nyt melkein itku tulee, kun vatsa on muuttunut muodottomaksi röllykäksi, vaikka vyötärökin vielä näkyy selkeästi. Radiologi sanoi mammografiakuviani katsoessaan, että hienoa, että rintarauhaskudos on korvautunut rasvalla. No niin on vatsalihaksetkin, mikä ei ole ollenkaan hienoa minusta. Paino nousi lievän ylipainon puolelle entisestä n. 22 bmi:stä, enkä saa mahaani pienenemään, vaikka mitä tekisin tai söisin. Syön pieniä annoksia kolmesti vuorokaudessa ja lisäksi pätkäpaastoan ja lenkkeilen, mutta läskit pysyy. Kovaa treeniä en voi tehdä, koska syöpähoidot aiheuttivat hermovaurioita käsiini.

Sä olet omien sanojesi mukaan vain lievästi ylipainoinen. Et siis ole mikään läski.  Kuuntele lääkäreitäsi ja keskity paranemiseen. Laihdutuksen aika on myöhemmin, jos koet sen vielä tarpeelliseksi. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Meillä naisilla alkaa lihasmäärä vähentyä jo ennen vaihdevuosia. Vaihdevuosissa sitten kiihtyy. Mitä vähemmän kehossa lihasta, sitä pienempi on kulutus. Ei siis mikään ihme, että samoilla elintavoilla ei enää pysykään samoissa mitoissa. Mä olen nyt 42 ja huomannut, että hoikkana pysyminen alkaa olla vaikeaa. Lisäksi samassa painossa kropan muoto on erilainen kuin nuorempana: housut ja takit kinnaa, vaikka paino on täsmälleen sama kuin vielä muutama vuosi sitten. Luultavasti siis lihas korvautunut fläsällä. Nyt mun onkin tavoitteena keskittyä lihasten treenaamiseen. Laihtumiseen ei ole tarvetta, hoikka olen edelleen. Mutta jos jatkan vanhaan malliin, painoa alkaa varmasti pikku hiljaa kertyä ja lihakset surkastuu entisestään. Se on todella ikävää etenkin sitten vanhemmiten.

Tämä on totta.