Rumat naiset: uskallatteko deittailla?
Mietin, kannattaako keski-ikäisen rumiluksen edes yrittää.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Tuosta iloisuudesta. Itse olen nainen, mutta sellainen väkinäinen tekopirteys, että hymyillään kuin mainospersoona yliampuvalla tekohymyllä tyhjä katse silmissä on vähän ärsyttävää seuraa. Jos ei ole luonnostaan tai tiettynä hetkenä hyvällä tuulella, niin on hölmöä esittää iloista. Ja jos joku on perusluonteeltaan vakava, niin eihän se tarkoita, että sitä olisi joka hetki kivikasvona tai että olisi tylsä.
Tulee mieleen, että jos mies haluaa jatkuvasti hymyilevän naisen, että kaipaa vain pinnallista suhdetta ja vähään tyytyvän naisen.
Suomalaisista naisista suurin osa on jostain syystä huonolla tuulella tai jos ei huonolla niin ei ainakaan hyvällä tuulella. Noita vakavalta vaikuttavia nyrpeänaamaisia naisia on ihan tarpeeksi Suomessa. Kuka haluaa nyrpistelijän kanssa parisuhteeseen? Ei kukaan.
Tai jos jostain syystä olet onnesi kukkuloilla, mutta naamasi näyttää petolinnun pe*seeltä, niin kannattaa ehkä mennä jollekin itseilmaisun kehittämiskurssille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta iloisuudesta. Itse olen nainen, mutta sellainen väkinäinen tekopirteys, että hymyillään kuin mainospersoona yliampuvalla tekohymyllä tyhjä katse silmissä on vähän ärsyttävää seuraa. Jos ei ole luonnostaan tai tiettynä hetkenä hyvällä tuulella, niin on hölmöä esittää iloista. Ja jos joku on perusluonteeltaan vakava, niin eihän se tarkoita, että sitä olisi joka hetki kivikasvona tai että olisi tylsä.
Tulee mieleen, että jos mies haluaa jatkuvasti hymyilevän naisen, että kaipaa vain pinnallista suhdetta ja vähään tyytyvän naisen.
Suomalaisista naisista suurin osa on jostain syystä huonolla tuulella tai jos ei huonolla niin ei ainakaan hyvällä tuulella. Noita vakavalta vaikuttavia nyrpeänaamaisia naisia on ihan tarpeeksi Suomessa. Kuka haluaa nyrpistelijän kanssa parisuhteeseen? Ei kukaan.
Tai jos jostain syystä olet onnesi kukkuloilla, mutta naamasi näyttää petolinnun pe*seeltä, niin kannattaa ehkä mennä jollekin itseilmaisun kehittämiskurssille.
Mikäs on parempi kuin suomalainen? Ei kannata verrata suomalaisia kehitysmaan naisiin, joiden tulee mielistellä miehiä saadakseen ruokaa kaappiin.
Suomalaiset miehet tosin ovat onneksi todella iloisia eivätkä onneksi ole hakanneet suomalaisia naisia niin paljon, että olisimme esimerkiksi väkivaltatilastojen kärjessä. Hyvä te!!!! Hymyä huuleen!!!🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta iloisuudesta. Itse olen nainen, mutta sellainen väkinäinen tekopirteys, että hymyillään kuin mainospersoona yliampuvalla tekohymyllä tyhjä katse silmissä on vähän ärsyttävää seuraa. Jos ei ole luonnostaan tai tiettynä hetkenä hyvällä tuulella, niin on hölmöä esittää iloista. Ja jos joku on perusluonteeltaan vakava, niin eihän se tarkoita, että sitä olisi joka hetki kivikasvona tai että olisi tylsä.
Tulee mieleen, että jos mies haluaa jatkuvasti hymyilevän naisen, että kaipaa vain pinnallista suhdetta ja vähään tyytyvän naisen.
Suomalaisista naisista suurin osa on jostain syystä huonolla tuulella tai jos ei huonolla niin ei ainakaan hyvällä tuulella. Noita vakavalta vaikuttavia nyrpeänaamaisia naisia on ihan tarpeeksi Suomessa. Kuka haluaa nyrpistelijän kanssa parisuhteeseen? Ei kukaan.
Tai jos jostain syystä olet onnesi kukkuloilla, mutta naamasi näyttää petolinnun pe*seeltä, niin kannattaa ehkä mennä jollekin itseilmaisun kehittämiskurssille.
Mikäs on parempi kuin suomalainen? Ei kannata verrata suomalaisia kehitysmaan naisiin, joiden tulee mielistellä miehiä saadakseen ruokaa kaappiin.
Suomalaiset miehet tosin ovat onneksi todella iloisia eivätkä onneksi ole hakanneet suomalaisia naisia niin paljon, että olisimme esimerkiksi väkivaltatilastojen kärjessä. Hyvä te!!!! Hymyä huuleen!!!🤣
Monessa maassa naiset eivät uskalla vastata kyselyissä totuudenmukaisesti ettei tule siipalta turpiin. Tai sitten eivät pitä parisuhdeväkivaltaa "oikeana" väkivaltana kun taas suomalaiset naiset ovat voimaantuneet ilmoittamaan väärin katsomisenkin väkivaltana.
Tiedoksi muuten, että suomalaisten miesten veroilla on aika pitkälle kustannettu tuo suomalaisten naisten voimaantuminen ja julkisen sektorin suokatyöpaikat, joten ihan turha katsella kehitysmaiden "siskoja" nenänvartta pitkin.
Jospa nyt palattaisiin takaisin aiheeseen.
Täsmälleen näin.
Minua on nimitelty jo lapsena näkyvän vammani takia. Teini-iässä opin meikkaamaan ja piilottamaan kasvoissa olevan vammani. Siitä lähtien miehet alkoivat kiinnostumaan kummasti seurastani. Sen jälkeenkin on satunnaisia känniääliöitä huudellut milloin mistäkin tarkoituksenaan vain pönkittää omaa egoaan alentamalla muita. Vartalo minulla on ollut enimmäkseen mallia urheilullinen. Nuorena aikuisena kävelin ystäväni kanssa minihameissa ja eikös joku idiootti vastaantulija alkanut huutelemaan jotain pattipolvista.
En antanut näiden lannistaa itseäni, vaan feikkasin itseni meikillä kauniiksi ja käänsin ihmisten tuijotuksen mielessäni niin, että katsovat, koska olen niin kaunis. Onnekseni rakastuin nuorena mieheen, joka ei säikähtänyt nähdessään minut ilman piilottelua. Se paransi hyvin itsetuntoa. Vanhemmalla iällä jouduin uudelleen etsimään elämänkumppania, mutta siinä vaiheessa ymmärsin jo, että kauneus on kaikilla katoavaista, eikä ulkoinen kuori ole todellakaan tärkeintä. Avoimin mielin kävin treffeillä ja tapasin uusia ihmisiä. Olin varautunut pitkään etsimiseen, mutta yllättävän nopeasti löysin mielettömän ihanan, upean ja rakastavan miehen, jonka kanssa olen saanut nauttia yhteisestä elämäntaipaleesta viimeiset 7 vuotta. t. toinen ruma