Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tulen toistuvasti ystävieni hylkäämäksi, mikä minussa on vikana?

Vierailija
03.03.2026 |

Olen ystävä, joka on tukena ja kuuntelee. Olen tukenut ystäviäni mm. avioerotilanteessa ja perheenjäsenen sairastuessa. Kun nuo tilanteet alkavat ystävilläni helpottaa, tulen ystävieni hylkäämäksi. Ihan suoraan on useampi ihminen sanonut, että ovat ottaneet minuun etäisyyttä ja tuon sanottuaan ovat katkaisseet välit.

Mitä teen ystävänä väärin, kun minut hylätään?

Kommentit (104)

Vierailija
101/104 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei ne olleet ystäviäsi alkuunkaan, vaan loisia. ja miksi pitää auttaa vaikka siina avioeron sattuessa? jos ei ihminen kestä omien mokiensa seuraamuksia, niin ehkä se on evoluution tehtävä ratkaista tilanne. meillä ei apua pyydetä, eikä sitä anneta. tämä kasvattaa luonnetta ja tukee oppimaan uutta. 

Vierailija
102/104 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ystävyyssuhteita ei ehkä pitäisi aloittaa silloin, kun jommallakummalla menee heikosti. Oudompaakin ihmistä voi tietysti silloin auttaa, jos itse haluaa, mutta kummankaan ei kannata luulla sitä ystävyydeksi, vaan ihan vain ihmisyydeksi. Joskus se saattaa kehittyä ystävyydeksi, mutta sitä ei tiedä kuin ajan kanssa eikä sellaista kannata odottaa. Näissä suhteissa on iso riski myös sille, että auttaja ei kestäkään sitä, kun entisellä autettavalla meneekin hyvin. 

Aina sanotaan, että tosi ystävän tunnistaa silloin, kun menee huonosti. No enpä tiedä. Oman kokemuksen mukaan suurin osa ns. oikeista hyvistäkin ystävistä katoaa silloin tai heitä ei kiinnosta. Kuitenkin pahimpia ovat ne, jotka tukevat kyllä, kun menee huonosti, mutta tekevät kaikkensa ettei sinulla menisi hyvin, tai ei ainakaan paremmin kuin heillä. Siinä on jotain niin sairasta. 

Itse pidän nykyään tärkeimpänä sitä, että ystävä ei ole kateellinen, vaan iloitsee kanssani ja uskaltaa itsekin jakaa oman ilonsa kanssani. Hädän hetkellä luotan vain omaan aikuisiän perheeseeni ja siihenkin rajoitetusti. Jos joku muukin sitten on edes myötätuntoinen, niin se on vain plussaa. En odota mitään. Mutta jos "ystävällä" on tarve painaa minua alas tai sabotoida elämääni, niin heistä etäännyn pian.

Olisinpa ymmärtänyt tämän jo 25 vuotta sitten. Testatkaa ystävyys ensin hyvillä asioilla. Oikea ystävä haluaa parastasi, mutta ei tietenkään kritiikittömästi. Tarkoitan, että hän myös varoittaa sinua, jos olet työntämässä kätesi kakkeliin, esim. ryhtymässä suhteeseen narsistin kanssa tai tulemassa huijatuksi. Mutta hän ei sabotoi uutta tai vanhaa suhdettasi, muita ystävyyssuhteitasi, työkuvioitasi tai harrastuksiasi. Hän ei syötä sinulle vääriä uskomuksia eikä yritä latistaa itsetuntoasi. Hän ei brassaile eikä yritä kilpailla kanssasi, ellei ole kyse oikeasta kilpailusta tai korttipelistä tms. missä se kuuluu asiaan. Hänellä ei ole tarvetta olla sinua parempi, vaan hän haluaa kasvaa ja kehittyä yhdessä. 

Jos hän sen lisäksi vielä tukee sinua murheissasi ja itsekin haluat tukea häntä, ja teillä on yhdessä mukavaa, olet löytänyt harvinaisen timantin. Arvosta sitä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/104 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä aloitus on ollut täällä ennenkin. Ehkä sä olet väkisinauttaja??? Sekaannut vähän liikaa...?

Vierailija
104/104 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, yritä tuoda itseäsi enemmän esiin ystävän kanssa, kerro vaikka ihan tavallisia asioita, mitä olet tehnyt ja mitkä sinua kiinnostavat. Näet sitten, onko tämä ystävä oikeasti kiinnostunut sinusta ihmisenä. Yritä asettaa rajoja auttamiselle. Kuulostat kivalta ihmiseltä, mutta sinua saatetaan käyttää hyväksi. Ystävyyden kuuluu olla vastavuoroista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän kahdeksan