Lue keskustelun säännöt.
Tulen toistuvasti ystävieni hylkäämäksi, mikä minussa on vikana?
03.03.2026 |
Olen ystävä, joka on tukena ja kuuntelee. Olen tukenut ystäviäni mm. avioerotilanteessa ja perheenjäsenen sairastuessa. Kun nuo tilanteet alkavat ystävilläni helpottaa, tulen ystävieni hylkäämäksi. Ihan suoraan on useampi ihminen sanonut, että ovat ottaneet minuun etäisyyttä ja tuon sanottuaan ovat katkaisseet välit.
Mitä teen ystävänä väärin, kun minut hylätään?
Kommentit (104)
Minäkään en ymmärrä tuota. Aina olen ystäväni menettänyt.
Esimerkiksi eräs ystäväni tarvitsi tukea vaiikeaan elämäntilanteeseensa, Juttelimme siitä noin vuoden ajan. Sitten otin asiakseni mm. Viedä hänelle ruokaa, valita pitsan täytteet, ja esimerkiksi parin joulun ajaksi ostin ja vein hänelle ihan oikean kuusen, jotta hän olisi saanut sellaisen joulun jota oli toivonut. Hän ei koskaan koristellut sitä, eikä hankkinut sille edes kuusenjalkaa, jonka minä kävin hänelle ostamassa joulun välipäivinä ja pyysin häntä nostamaan sen siihen. Uuden vuoden aattona kävin sitten itse laittamassa sen kuusenjalkaan, mutta sehän oli jo kuivunut niin että käytännössä minä vain imuroin ne tippuneet neulaset pois. Sitten keväällä otin hänet aina aamuisin mukaani että nyt lähdetään uimaan ja hän valitti ettei ole varaa maksaa uimalippua, mutta kuitenkin sen aina maksoi. Uimisen jälkeen käytiin aina kahvillakin. En ymmärrä miksi ystävällisyyttä ei enää osata arvostaa. Kesällä aloin soittelemaan hänen lapsilleen ja kysymään hänen kuulumisiaan kun halusin että hän pääsisi ottamaan elämänsyrjästä kiinni ja otin jopa ihan ammattilaisiin yhteyttä kysyäkseni neuvoa että miten voisin auttaa ystävääni, mutta kun seuraava joulu tuli, ja jälleen ostin hänelle kuusen, joka jäi vain seisomaan hänen yksiönsä nurkkaan, hän ei enää uudenvuoden aatoksi avannut ovea, eikä vastannut puheluihin, eikä hänen lapsensakaan enää vastanneet kun viikon ajan yritin ottaa heihin yhteyttä että he olisivat kertoneet mihin paras ystäväni oli kadonnut. Tuo ei ollut siis edes ainoa kerta kun ihminen potki minut ulos elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä löydät aina uusia ystäviä?
Löydän helposti uusia ystäviä, vaikken aina jaksa pitää yhteyttä heihin. Ihmiset tulevat juttelemaan ja avautuvat asioistaan minulle milloin missäkin. Sitä ei uskoisi, mutta olen kuunnellut useamman ihmisen työ-, ystävyys- ja erodraamoja pummeista miljonääreihin, ja tiedän heistä yhtä sun toista. Mulle on kuulemma helppo puhua ja olen hyvä ystävä niin kauan kuin omaa luottamustani ei petetä.
Pummeissa on se ikävä ominaisuus, että he usein vain hyväksikäyttävät muita, eivät arvosta eikä heihin kannata luottaa. Ei se ole henkilökohtaista, jos pummi lemppaa sut elämästäsi sen jälkeen, kun hänen tarpeensa on tyydytetty. Pummina olo on elämäntapa, jossa muut ovat olemassa häntä varten, pummi ottaa eikä anna mitään. Usein ovat vielä luonteeltaan pihejä. On niitä parempiakin ihmisiä, jotka ymmärtävät vastavuoroisuuden periaatteen.
"Toisaalta esim. palstan ketjuissa on 99 % sitä mieltä, että parisuhteessa on ok avautua kumppanille siitä omasta kaverista ja kertoa kaverin asiat kumppanille. Silloin kaveri on tilanteessa, jossa hänelle tuntematon ihminen tietää hänestä asioita. Olin järkyttynyt itse silloin kun ex-kaverini avautui tuosta, että kyllähän hänen kumppaninsa minun asiat tietää. Pistin sillä hetkellä kaveruuden poikki."
Joo, kannattaa miettiä, millainen se kaverin kumppani oikeasti on, miten hän puhuu muista ja miten suhtautuu suhun. Tuskin kukaan haluaa, että jonkun mustasukkainen narsistipuoliso tietää heidän henkilökohtaisista asioistaan, jotta voisi tilaisuuden tullen sotkea ja sabotoida elämää kavereiden tai ystäväpiirin välityksellä. Silloin kaveruus kannattaa todellakin katkaista tai pitää kontakti aivan minimissä, ei saa kertoa mitään, millä narsku voisi pelata, parempi vaikka valehdella, niin jäävät kiinni pskan puhumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus:
Et ole ainoa, jonka nämä ihmiset ovat hylänneet. He ovat tehneet niin muillekin.
Olin hidas tajutessani tämän. Ystäväni aina puhui "se mun ystävä, jonka kanssa olin etääntynyt" ja näitä riitti. Kesti tajuta, että teki samoin minullekin. Hänelle ystävät olivat aika kertakäyttöistä tavaraa, jotka vain heivattiin menemään, kun joku nyppi.
Oma kokemus:
Et ole ainoa, jonka nämä ihmiset ovat hylänneet. He ovat tehneet niin muillekin.
Olin hidas tajutessani tämän. Ystäväni aina puhui "se mun ystävä, jonka kanssa olin etääntynyt" ja näitä riitti. Kesti tajuta, että teki samoin minullekin. Hänelle ystävät olivat aika kertakäyttöistä tavaraa, jotka vain heivattiin menemään, kun joku nyppi.
Tämä. Luulin, että ne pari tyyppiä, joille ystäväni vihoitteli olivat oikeasti tehneet jotain tosi ikävää hänelle ja ansainneet hänen vihansa. Pidin ystävääni uhrina. Lopulta sain itse osani hänen vihastaan ja luulin pitkään ansainneeni sen. Ei se sitten ihan niin tainnut mennäkään.
Yleensä vastaus näihin ongelmiin on huonot sosiaaliset taidot. Kuvitellaan olevan hyviä ystäviä ja olkapäitä, mutta luultavasti et ole sosiaalisesti erityisen lahjakas tai mukava tyyppi.
Nimim. lyhytterapeutti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Ei varmasti kaikki ole sinun vikaasi. Mutta meissä jokaisessa on vikoja kuiten. Joskus ihmiset hylkää sen takia esim kun ei ole läheinen ja läheiset ihmiset vaatii aikaa. Syitä on monia. Suurin syy varmaan on pitää vain tuuri käydä että löytää ne omanlaiset ihmiset jotka ymmärtää ja pitää hauskaa myös sinun kanssasi. Kuuntelevat myös sinun ongelmiasi.
Tuo on hämäävää, koska jos joku kertoo toiselle hyvin henkilökohtaisia asioita, niin jotenkin sitä olettaa, että ollaan jollain tapaa läheisiä, edes kavereita. Sitten kun se avautuja sanookin yllättäen heipat, niin siinä on ihan ihmeissään, että mistä tässä oikein oli kyse. Tulee melkein hyväksikäytetty olo, kun on panostanut siihen toiseen ihmiseen.
Sama fiilis itsellä. Mulle on jopa ihminen perustellut avautumistaan sillä, että hän nyt vaan puhuu avoimesti asioistaan, mutta se ei tarkoita läheisyyttä eikä sitä, että hän haluaisi toimia kenenkään kuuntelijana.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
Sama fiilis itsellä. Mulle on jopa ihminen perustellut avautumistaan sillä, että hän nyt vaan puhuu avoimesti asioistaan, mutta se ei tarkoita läheisyyttä eikä sitä, että hän haluaisi toimia kenenkään kuuntelijana.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
En tiedä mistä oli kyse, mutta liian henkilökohtaisten asioiden kertominen johtuu yleensä rajattomuudesta. Syynä voi olla päihteet, persoonallisuushäiriö, jokin kriisi elämässä tai jokin muu syy. Tässä tapauksessa tuleen mieleen, että avautui sinulle, jotta saisi sinut myös vastavuoroisesti avautumaan hänelle ja näin pääsisi "valmentamaan" sinua (rahaa vastaan?). Ne hänen "henkilökohtaiset" asiansa saattoivat olla jopa täysin keksittyjä. Mutta oli miten oli, niin hälytyskelloja soittaa, ei tuo normaalilta kuulosta!
Kävikin mielessä, että oliko tarkoitus saada minut avautumaan. Rahaa ei missään vaiheessa pyytänyt, mutta mietin kyllä hänen motiiviaan tähän "valmentamiseen". Valta? Toisaalta mietin, onko hänellä jokin psyykkinen häiriö, jonka takia pitää itseään kasassa tuolla valmentamisasialla, koska saa siitä merkitystä elämäänsä. Kertoi meinanneensa tehdä itsarin, mutta toisaalta sanoi, että voisi käskeä jotain henkilöä tekemään itsarin.
Epäilin joidenkin hänen kertomiensa asioiden todenperäisyyttä, mutta toisaalta hän kuulosti hyvin uskottavaltakin.
Hyvin outoa ja hämmentävää. No, ei olla enää tekemisissä, mutta jäin vain miettimään, mistä mahtoi olla kyse.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä vastaus näihin ongelmiin on huonot sosiaaliset taidot. Kuvitellaan olevan hyviä ystäviä ja olkapäitä, mutta luultavasti et ole sosiaalisesti erityisen lahjakas tai mukava tyyppi.
Nimim. lyhytterapeutti
Kiitos. Tuo oli hyvin tiivistettyä ja nimensä mukaan lyhyttä terapiaa.
Huonot sosiaaliset taidot ovat syypää useimpiin ongelmiin ihmisten välillä koska silloin ihmisten väliltä puuttuu ymmärrys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Ei varmasti kaikki ole sinun vikaasi. Mutta meissä jokaisessa on vikoja kuiten. Joskus ihmiset hylkää sen takia esim kun ei ole läheinen ja läheiset ihmiset vaatii aikaa. Syitä on monia. Suurin syy varmaan on pitää vain tuuri käydä että löytää ne omanlaiset ihmiset jotka ymmärtää ja pitää hauskaa myös sinun kanssasi. Kuuntelevat myös sinun ongelmiasi.
Tuo on hämäävää, koska jos joku kertoo toiselle hyvin henkilökohtaisia asioita, niin jotenkin sitä olettaa, että ollaan jollain tapaa läheisiä, edes kavereita. Sitten kun se avautuja sanookin yllättäen heipat, niin siinä on ihan ihmeissään, että mistä tässä oikein oli kyse. Tulee melkein hyväksikäytetty olo, kun on panostanut siihen toiseen ihmiseen.
Sama fiilis itsellä. Mulle on jopa ihminen perustellut avautumistaan sillä, että hän nyt vaan puhuu avoimesti asioistaan, mutta se ei tarkoita läheisyyttä eikä sitä, että hän haluaisi toimia kenenkään kuuntelijana.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
Sama fiilis itsellä. Mulle on jopa ihminen perustellut avautumistaan sillä, että hän nyt vaan puhuu avoimesti asioistaan, mutta se ei tarkoita läheisyyttä eikä sitä, että hän haluaisi toimia kenenkään kuuntelijana.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
En tiedä mistä oli kyse, mutta liian henkilökohtaisten asioiden kertominen johtuu yleensä rajattomuudesta. Syynä voi olla päihteet, persoonallisuushäiriö, jokin kriisi elämässä tai jokin muu syy. Tässä tapauksessa tuleen mieleen, että avautui sinulle, jotta saisi sinut myös vastavuoroisesti avautumaan hänelle ja näin pääsisi "valmentamaan" sinua (rahaa vastaan?). Ne hänen "henkilökohtaiset" asiansa saattoivat olla jopa täysin keksittyjä. Mutta oli miten oli, niin hälytyskelloja soittaa, ei tuo normaalilta kuulosta!
Kävikin mielessä, että oliko tarkoitus saada minut avautumaan. Rahaa ei missään vaiheessa pyytänyt, mutta mietin kyllä hänen motiiviaan tähän "valmentamiseen". Valta? Toisaalta mietin, onko hänellä jokin psyykkinen häiriö, jonka takia pitää itseään kasassa tuolla valmentamisasialla, koska saa siitä merkitystä elämäänsä. Kertoi meinanneensa tehdä itsarin, mutta toisaalta sanoi, että voisi käskeä jotain henkilöä tekemään itsarin.
Epäilin joidenkin hänen kertomiensa asioiden todenperäisyyttä, mutta toisaalta hän kuulosti hyvin uskottavaltakin.
Hyvin outoa ja hämmentävää. No, ei olla enää tekemisissä, mutta jäin vain miettimään, mistä mahtoi olla kyse.
Kuulostaa pahasti narsistin toiminnalta tuo että kertoo sinulle vähän valittuja asioita ja sitten pyytää sinua kertomaan jotta saa valmentaa sinua. Toisinsanoen ajattelee siis olevansa jo valmiiksi jonkinlainen johtaja joka voi hallita sinun elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus:
Et ole ainoa, jonka nämä ihmiset ovat hylänneet. He ovat tehneet niin muillekin.
Olin hidas tajutessani tämän. Ystäväni aina puhui "se mun ystävä, jonka kanssa olin etääntynyt" ja näitä riitti. Kesti tajuta, että teki samoin minullekin. Hänelle ystävät olivat aika kertakäyttöistä tavaraa, jotka vain heivattiin menemään, kun joku nyppi.
Oma kokemus:
Et ole ainoa, jonka nämä ihmiset ovat hylänneet. He ovat tehneet niin muillekin.
Olin hidas tajutessani tämän. Ystäväni aina puhui "se mun ystävä, jonka kanssa olin etääntynyt" ja näitä riitti. Kesti tajuta, että teki samoin minullekin. Hänelle ystävät olivat aika kertakäyttöistä tavaraa, jotka vain heivattiin menemään, kun joku nyppi.
Tämä. Luulin, että ne pari tyyppiä, joille ystäväni vihoitteli olivat oikeasti tehneet jotain tosi ikävää hänelle ja ansainneet hänen vihansa. Pidin ystävääni uhrina. Lopulta sain itse osani hänen vihastaan ja luulin pitkään ansainneeni sen. Ei se sitten ihan niin tainnut mennäkään.
Tällainen pätee molempiin suuntiin, eikä aina totuus ole aina niin yksinkertaista. Jotkut kaveriporukat savustavat ulos keskuudestaan vaikka sinkkunaiset, toiset äidiksi tulleet, kolmannet puolisostaan riitaisasti eronneet jne. Pahoja puheita kun yhdessä levitellään jostain henkilöstä tarpeeksi pitkään, jäädään ennen pitkää kiinni, ja se on kiusallista kaikille.
Siihen ei auta kuin epätodennäköinen sovinto kaikkien kanssa tai pahojen puheiden levittämisen jatkaminen. Mielellään vielä sotkevat soppaansa lisää ihmisiä, jotta yhden joukon totuus voittaisi toisen jne. Sitten joku menee levittämään susta juttuja sille toiselle tyypille, joka kenties uskoo sun puhuvan hänestä pahoja sotkien teidän välit, ja kas sinäkin sait osasi porukan valheista ja ihmissuhteiden pilaamisesta. Myrkkysopankeittäjistä kannattaa pysytellä visusti erossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Ei varmasti kaikki ole sinun vikaasi. Mutta meissä jokaisessa on vikoja kuiten. Joskus ihmiset hylkää sen takia esim kun ei ole läheinen ja läheiset ihmiset vaatii aikaa. Syitä on monia. Suurin syy varmaan on pitää vain tuuri käydä että löytää ne omanlaiset ihmiset jotka ymmärtää ja pitää hauskaa myös sinun kanssasi. Kuuntelevat myös sinun ongelmiasi.
Tuo on hämäävää, koska jos joku kertoo toiselle hyvin henkilökohtaisia asioita, niin jotenkin sitä olettaa, että ollaan jollain tapaa läheisiä, edes kavereita. Sitten kun se avautuja sanookin yllättäen heipat, niin siinä on ihan ihmeissään, että mistä tässä oikein oli kyse. Tulee melkein hyväksikäytetty olo, kun on panostanut siihen toiseen ihmiseen.
Sama fiilis itsellä. Mulle on jopa ihminen perustellut avautumistaan sillä, että hän nyt vaan puhuu avoimesti asioistaan, mutta se ei tarkoita läheisyyttä eikä sitä, että hän haluaisi toimia kenenkään kuuntelijana.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
Sama fiilis itsellä. Mulle on jopa ihminen perustellut avautumistaan sillä, että hän nyt vaan puhuu avoimesti asioistaan, mutta se ei tarkoita läheisyyttä eikä sitä, että hän haluaisi toimia kenenkään kuuntelijana.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
En tiedä mistä oli kyse, mutta liian henkilökohtaisten asioiden kertominen johtuu yleensä rajattomuudesta. Syynä voi olla päihteet, persoonallisuushäiriö, jokin kriisi elämässä tai jokin muu syy. Tässä tapauksessa tuleen mieleen, että avautui sinulle, jotta saisi sinut myös vastavuoroisesti avautumaan hänelle ja näin pääsisi "valmentamaan" sinua (rahaa vastaan?). Ne hänen "henkilökohtaiset" asiansa saattoivat olla jopa täysin keksittyjä. Mutta oli miten oli, niin hälytyskelloja soittaa, ei tuo normaalilta kuulosta!
Kävikin mielessä, että oliko tarkoitus saada minut avautumaan. Rahaa ei missään vaiheessa pyytänyt, mutta mietin kyllä hänen motiiviaan tähän "valmentamiseen". Valta? Toisaalta mietin, onko hänellä jokin psyykkinen häiriö, jonka takia pitää itseään kasassa tuolla valmentamisasialla, koska saa siitä merkitystä elämäänsä. Kertoi meinanneensa tehdä itsarin, mutta toisaalta sanoi, että voisi käskeä jotain henkilöä tekemään itsarin.
Epäilin joidenkin hänen kertomiensa asioiden todenperäisyyttä, mutta toisaalta hän kuulosti hyvin uskottavaltakin.
Hyvin outoa ja hämmentävää. No, ei olla enää tekemisissä, mutta jäin vain miettimään, mistä mahtoi olla kyse.
Kuulostaa pahasti narsistin toiminnalta tuo että kertoo sinulle vähän valittuja asioita ja sitten pyytää sinua kertomaan jotta saa valmentaa sinua. Toisinsanoen ajattelee siis olevansa jo valmiiksi jonkinlainen johtaja joka voi hallita sinun elämääsi.
Juu, narsistit mieluusti leuhkivat sillä, että saisivat ajettua sut itsemurhaan, jos olet avautunut heille asioistasi. Hekumoivat sillä vallantunteella ja leikkivät ihmisillä, kontrolli taitaa olla se avainsana. Tosiasiassa käyttäytyvät itse niin törkeästi, että pelkäävät ihmisiä ja sitä, että temppunsa paljastuvat. Manipuloimalla tavoittelevat valtaa toisen yli ja tietohan on valtaa, haluavat sun avautuvan asioistasi heille, jotta voisivat "auttaa" eli oikeastaan tarvittaessa satuttaa sua. Huoli tai auttaminen on pelkkä manipulaatiota, jolla yrittävät kalastella sua satimeen ja verkkoihinsa ja saada sut hallintaan sitä kautta.
Se johtuu siitä, että aitoa hyveystävyyttä on harvassa. Osa ystävyyssuhteista perustuu hyveisiin, osa hyötyyn, osa hauskuuteen: siihen, että toisen seurassa on hauskaa. Mutta nämä pinnallisemmat ystävyyden muodot myös katkeavat helposti.
Olen itse myös joutunut muutaman kerran pettymään. Olen aistinut, että ajanvietto ystävän kanssa on ollut mukavaa, myös hänen mielestään. Mutta ilmeisesti en ole ollut sitten niin tärkeä, että toinen jaksaisi nähdä vaivaa ajan järjestämiseen. Ja kyse on siitä, että näkisi noin pari kertaa vuodessa. Ei niin, että olisin läheisriippuvainen tai en osaisi antaa toisille tilaa. Joten olen antanut heidän olla rauhassa, jos olen itse ollut aktiivinen eikä vastakaikua tule.
Onneksi minulla on nykyään kaksi hyvää, aitoa, vastavuoroista ystävää. Uusilta tuttavuuksilta varon odottamasta liikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tietysti olla, että harmittaa kun toinen tietää asioista niin paljon. Mieluummin kertoo tuntemattomalle, jota ei ikinä enää tapaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Ei varmasti kaikki ole sinun vikaasi. Mutta meissä jokaisessa on vikoja kuiten. Joskus ihmiset hylkää sen takia esim kun ei ole läheinen ja läheiset ihmiset vaatii aikaa. Syitä on monia. Suurin syy varmaan on pitää vain tuuri käydä että löytää ne omanlaiset ihmiset jotka ymmärtää ja pitää hauskaa myös sinun kanssasi. Kuuntelevat myös sinun ongelmiasi.
Tuo on hämäävää, koska jos joku kertoo toiselle hyvin henkilökohtaisia asioita, niin jotenkin sitä olettaa, että ollaan jollain tapaa läheisiä, edes kavereita. Sitten kun se avautuja sanookin yllättäen heipat, niin siinä on ihan ihmeissään, että mistä tässä oikein oli kyse. Tulee melkein hyväksikäytetty olo, kun on panostanut siihen toiseen ihmiseen.
Sama fiilis itsellä. Mulle on jopa ihminen perustellut avautumistaan sillä, että hän nyt vaan puhuu avoimesti asioistaan, mutta se ei tarkoita läheisyyttä eikä sitä, että hän haluaisi toimia kenenkään kuuntelijana.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
Sama fiilis itsellä. Mulle on jopa ihminen perustellut avautumistaan sillä, että hän nyt vaan puhuu avoimesti asioistaan, mutta se ei tarkoita läheisyyttä eikä sitä, että hän haluaisi toimia kenenkään kuuntelijana.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
En tiedä mistä oli kyse, mutta liian henkilökohtaisten asioiden kertominen johtuu yleensä rajattomuudesta. Syynä voi olla päihteet, persoonallisuushäiriö, jokin kriisi elämässä tai jokin muu syy. Tässä tapauksessa tuleen mieleen, että avautui sinulle, jotta saisi sinut myös vastavuoroisesti avautumaan hänelle ja näin pääsisi "valmentamaan" sinua (rahaa vastaan?). Ne hänen "henkilökohtaiset" asiansa saattoivat olla jopa täysin keksittyjä. Mutta oli miten oli, niin hälytyskelloja soittaa, ei tuo normaalilta kuulosta!
Kävikin mielessä, että oliko tarkoitus saada minut avautumaan. Rahaa ei missään vaiheessa pyytänyt, mutta mietin kyllä hänen motiiviaan tähän "valmentamiseen". Valta? Toisaalta mietin, onko hänellä jokin psyykkinen häiriö, jonka takia pitää itseään kasassa tuolla valmentamisasialla, koska saa siitä merkitystä elämäänsä. Kertoi meinanneensa tehdä itsarin, mutta toisaalta sanoi, että voisi käskeä jotain henkilöä tekemään itsarin.
Epäilin joidenkin hänen kertomiensa asioiden todenperäisyyttä, mutta toisaalta hän kuulosti hyvin uskottavaltakin.
Hyvin outoa ja hämmentävää. No, ei olla enää tekemisissä, mutta jäin vain miettimään, mistä mahtoi olla kyse.
Kuulostaa pahasti narsistin toiminnalta tuo että kertoo sinulle vähän valittuja asioita ja sitten pyytää sinua kertomaan jotta saa valmentaa sinua. Toisinsanoen ajattelee siis olevansa jo valmiiksi jonkinlainen johtaja joka voi hallita sinun elämääsi.
Huh, niinpä. Tuo valta-asetelma minuakin häiritsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ennemminkin ovat joutuneet kärsimään sinua heikkona hetkenä, kun ei ole ollut voimia häätää sinua, kun oli muitakin murheita.
sitten, kun ovat saaneet elämänsä kuntoon, ovat kyenneet vihdoinkin sanomaan, ettei seuraasi kaivata.
Eli siis omista rajoistaan kiinni kun ei osata pitää, ajaudutaan vaikeuksiin ja väsytään, annetaan jonkun taas rikkoa ne rajat, mutta hyödytäänkin jollain lailla ja se otetaan vastaan ja sitten kun saadaan joku toinen killitettyä hommaan heivataan ensimmäinen, että ei jouduta vastuuseen siitä, että omia rajoja ei saada pidettyä?
Oppikaa nyt edes sanomaan, että seuraasi ei kaivata niissä ekoissa tilanteissa. On niin vaikeaa ymmärtää, että avaudutaan öitä myöten, herätellään, vaikka toisella on aamulla aikainen lähtö ja se tiedetään ja tämä tehdään, vaikka seuraa ei kaivata. En minäkään sitä keskellä yötä kaipaa, mutta niinpä heikko hetkinen vain soittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Ei varmasti kaikki ole sinun vikaasi. Mutta meissä jokaisessa on vikoja kuiten. Joskus ihmiset hylkää sen takia esim kun ei ole läheinen ja läheiset ihmiset vaatii aikaa. Syitä on monia. Suurin syy varmaan on pitää vain tuuri käydä että löytää ne omanlaiset ihmiset jotka ymmärtää ja pitää hauskaa myös sinun kanssasi. Kuuntelevat myös sinun ongelmiasi.
Tuo on hämäävää, koska jos joku kertoo toiselle hyvin henkilökohtaisia asioita, niin jotenkin sitä olettaa, että ollaan jollain tapaa läheisiä, edes kavereita. Sitten kun se avautuja sanookin yllättäen heipat, niin siinä on ihan ihmeissään, että mistä tässä oikein oli kyse. Tulee melkein hyväksikäytetty olo, kun on panostanut siihen toiseen ihmiseen.
Sama fiilis itsellä. Mulle on jopa ihminen perustellut avautumistaan sillä, että hän nyt vaan puhuu avoimesti asioistaan, mutta se ei tarkoita läheisyyttä eikä sitä, että hän haluaisi toimia kenenkään kuuntelijana.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
Sama fiilis itsellä. Mulle on jopa ihminen perustellut avautumistaan sillä, että hän nyt vaan puhuu avoimesti asioistaan, mutta se ei tarkoita läheisyyttä eikä sitä, että hän haluaisi toimia kenenkään kuuntelijana.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
En tiedä mistä oli kyse, mutta liian henkilökohtaisten asioiden kertominen johtuu yleensä rajattomuudesta. Syynä voi olla päihteet, persoonallisuushäiriö, jokin kriisi elämässä tai jokin muu syy. Tässä tapauksessa tuleen mieleen, että avautui sinulle, jotta saisi sinut myös vastavuoroisesti avautumaan hänelle ja näin pääsisi "valmentamaan" sinua (rahaa vastaan?). Ne hänen "henkilökohtaiset" asiansa saattoivat olla jopa täysin keksittyjä. Mutta oli miten oli, niin hälytyskelloja soittaa, ei tuo normaalilta kuulosta!
Kävikin mielessä, että oliko tarkoitus saada minut avautumaan. Rahaa ei missään vaiheessa pyytänyt, mutta mietin kyllä hänen motiiviaan tähän "valmentamiseen". Valta? Toisaalta mietin, onko hänellä jokin psyykkinen häiriö, jonka takia pitää itseään kasassa tuolla valmentamisasialla, koska saa siitä merkitystä elämäänsä. Kertoi meinanneensa tehdä itsarin, mutta toisaalta sanoi, että voisi käskeä jotain henkilöä tekemään itsarin.
Epäilin joidenkin hänen kertomiensa asioiden todenperäisyyttä, mutta toisaalta hän kuulosti hyvin uskottavaltakin.
Hyvin outoa ja hämmentävää. No, ei olla enää tekemisissä, mutta jäin vain miettimään, mistä mahtoi olla kyse.
Kuulostaa pahasti narsistin toiminnalta tuo että kertoo sinulle vähän valittuja asioita ja sitten pyytää sinua kertomaan jotta saa valmentaa sinua. Toisinsanoen ajattelee siis olevansa jo valmiiksi jonkinlainen johtaja joka voi hallita sinun elämääsi.
Juu, narsistit mieluusti leuhkivat sillä, että saisivat ajettua sut itsemurhaan, jos olet avautunut heille asioistasi. Hekumoivat sillä vallantunteella ja leikkivät ihmisillä, kontrolli taitaa olla se avainsana. Tosiasiassa käyttäytyvät itse niin törkeästi, että pelkäävät ihmisiä ja sitä, että temppunsa paljastuvat. Manipuloimalla tavoittelevat valtaa toisen yli ja tietohan on valtaa, haluavat sun avautuvan asioistasi heille, jotta voisivat "auttaa" eli oikeastaan tarvittaessa satuttaa sua. Huoli tai auttaminen on pelkkä manipulaatiota, jolla yrittävät kalastella sua satimeen ja verkkoihinsa ja saada sut hallintaan sitä kautta.
Aivan, tarjoutui "auttamaan", mutta siinä oli jokin outo fiilis, mistä en tykännyt.
Jos sinuun useampi ystävä on asiallisesti ja empaattisesti kertonut ottavansa etäisyyttä, sinä itse olet kyllä se ongelma. Ihan oikeasti. Se syy on sitten jokin, mitä et itse havaitse. Olet jollakin tavoin persoonaltasi raskas ja rasittava.
Sitten keväällä otin hänet aina aamuisin mukaani että nyt lähdetään uimaan ja hän valitti ettei ole varaa maksaa uimalippua, mutta kuitenkin sen aina maksoi.
No huh. Tässä jo ymmärrän, että eihän sinusta pääse eroon kuin lopettamalla kokonaan yhteydenpidon. Oikeasti jos joku sanoo, että tähän ei ole mulla nyt varaa, sitä uskotaan. Olisit itse maksanut sen uimalipun, jos välttämättä hänet mukaan haluat.
Olen nuorempana ajautunut kaveripiirin mukana törsäämään asioihin, joihin ei ollut varaa. Muilla vanhemmat maksoi kaiken, mulla ei mitään. Siinä sitten syötiin paljasta riisiä aina pari viikkoa, kun rahat meni jonnekin "tulet nyt mukaan vaan, hyvää se sullekin tekee välillä pitää hauskaa!".
Onneksi vanhemmiten olen oppinut ne rajani ja torppaan heti alkuun semmoiset ystävyydet, joissa tiedetään mua paremmin, mitä haluan tehdä tai en halua tehdä. Jos ei kerrasta usko, kun sanon, että ei nyt huvita/ei ole varaa tuohon niin ystävyys loppuu siihen.
Mä en ymmärrä näissä kuvioissa nyt sitä, että jos se toinen on raskas ja hankala persoona, miten juuri hän valikoituu olkapääksi? Eikö se ole raskas ja hankala olkapäänäkin, siis? Onko edes tukea ihmisestä, johon on lähtökohtaisesti raskasta ja hankalaa pitää yhteyttä?
Itselläni on luottamukselliset välit kaikkiin ystäviin, kenenkään asioita ei puhuta eteenpäin, monista asioista kyllä voidaan puhua yhdessäkin heidän kanssa, jotka myös tuntevat toisensa. Nyt juuri tosin kenelläkään ei olekaan mitään erityisen raskasta elämässä, mutta tietysti vuosien varrella on ollut. Mutta en mä niissä tilanteissa kyllä alkaisi soittelemaan keskellä yötä tai jotain maratonpuheluita tai ottamaan joka päivä yhteyttä siihen ystävään, jonka pinnan lyhimmäksi tiedän. Hän on ihan hyvä tyyppi, mutta kieltämättä vähän töksäyttelevä, eli saattaisi kyllä itsekin sanoa, että en nyt jaksa näitä sun juttuja tänään.
Toisin sanoen, voiko joku todella laskelmoida niin, että käytän nyt tuota tyyppiä tämän asian puimiseen ja avautua jne. ajatuksella, että kun tästä selviän, tuo tyyppi heivataan. Asia käsitelty, saa mennä, nyt olenkin ohi tästä kriisistä. Minusta aivan kamala ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Sitten keväällä otin hänet aina aamuisin mukaani että nyt lähdetään uimaan ja hän valitti ettei ole varaa maksaa uimalippua, mutta kuitenkin sen aina maksoi.
No huh. Tässä jo ymmärrän, että eihän sinusta pääse eroon kuin lopettamalla kokonaan yhteydenpidon. Oikeasti jos joku sanoo, että tähän ei ole mulla nyt varaa, sitä uskotaan. Olisit itse maksanut sen uimalipun, jos välttämättä hänet mukaan haluat.
Olen nuorempana ajautunut kaveripiirin mukana törsäämään asioihin, joihin ei ollut varaa. Muilla vanhemmat maksoi kaiken, mulla ei mitään. Siinä sitten syötiin paljasta riisiä aina pari viikkoa, kun rahat meni jonnekin "tulet nyt mukaan vaan, hyvää se sullekin tekee välillä pitää hauskaa!".
Onneksi vanhemmiten olen oppinut ne rajani ja torppaan heti alkuun semmoiset ystävyydet, joissa tiedetään mua paremmin, mitä haluan tehdä tai en halua tehdä. Jos ei kerrasta usko, kun sanon, että ei nyt huvita/ei ole varaa tuohon niin ystävyys loppuu siihen.
Minua käytti samalla tavalla eräs toksinen mt ongelmista kärsivä nainen hyväkseen, puoliväkisin oli mm änkeämässä yökylään onneks osasin kieltäytyä, muuten piti koko ajan olla tukena ja olkapäänä, valitti harva se päivä ex ukostaan tuntitolkulla kävi kuitenkin sen luona käymässä, syömässä piti myös käydä ulkona vaikka sanoin ettei ole varaa, kohteli mua kuin jotain lasta: muista sit mennä ajoissa nukkumaan/ nyt heti sanot onko sulla sakset/ muu työvåline (hän olis just sillä sekunnilla tarvinnut muutossa mutta eipä etukäteen kysynyt onko sulla vaan oletti automaattisesti että on), käytti siivousapuna törkeästi hyväkseen, piti sen homeiset tiskit tiskata ja lattia pestä mm liiskaantuneista mainospapereista, oli siinä hommaa!!! Niin ja jokapäivä soitteli vaikka sanoin ett olen töissä enkä jaksa joka päivä jutella joka helv päivä: mitäs sulle tänään kuuluu ei odottanut vastausta vaan sit hirvee valitusrumba taas ex ukostaan.
Olin kerran tilanteessa, jossa itse olin pääasiassa kuuntelija ja tuttava oli avautuja. Kertoi hyvin henkilökohtaisia asioita elämästään. Tämä avautuja halusi sitten ruveta henkiseksi valmentajakseni. Koki sen jotenkin "tehtäväkseen" ihmisten kanssa. Sanoin, etten tarvitse sellaista, mutta ollaanko kavereita. Avautuja kieltäytyi.
Mistä tuossa mahtoi olla kyse? Tuntui aika oudolta.
En tiedä mistä oli kyse, mutta liian henkilökohtaisten asioiden kertominen johtuu yleensä rajattomuudesta. Syynä voi olla päihteet, persoonallisuushäiriö, jokin kriisi elämässä tai jokin muu syy. Tässä tapauksessa tuleen mieleen, että avautui sinulle, jotta saisi sinut myös vastavuoroisesti avautumaan hänelle ja näin pääsisi "valmentamaan" sinua (rahaa vastaan?). Ne hänen "henkilökohtaiset" asiansa saattoivat olla jopa täysin keksittyjä. Mutta oli miten oli, niin hälytyskelloja soittaa, ei tuo normaalilta kuulosta!